- Itseluottamus ei ole mikään äidinmaidossa tuleva ominaisuus, vaan se syntyy onnistumisista. Kuten Unosailor totesi, pidä yksi kausi taukoa ja keskity laittamaan vene sellaiseen kuntoon, että voit luottaa siihen. Aloita pienistä asioista ja kun onnistut niissä, siirry pykälää vaativampiin. Ihminen oppii tekemään mitä tahansa keskinkertaisesti, eli tarpeeksi hyvin. Se missä yhdet ovat lahjakkaita, vaatii muilta duunia. Ei se ole sen kummempaa.
Olin itse reilu kolme vuotta sitten samassa tilanteessa. Ei purjehduskokemusta kuin muutama kerta gastina, mutta ostin silti vanhan skandin, ehkä turhan impulsiivisesti. Vene vaati paljon töitä, muun muassa koko istumalaatikon uudelleen laminoinnista ja tiikkiosien asentamisesta. Sitä ennen ei lainkaan kokemusta lasikuidun työstämisestä, mutta tekemällä oppi. Rempattavia paikkoja on vielä vaikka millä mitalla, mutta yksi ongelma kerrallaan.
Yksi iso ja tärkeä asia on osaavat kaverit, joilta kysyä neuvoa. Liityin venekerhoon ja ryhdyin välittömästi toimimaan aktiivisesti. Tilannehan on useimmissa seuroissa sellainen, että aktiivit alkavat vanhenemaan eikä nuoremmilla riitä intoa talkoohommiin, joten reippaalle toiminnalle on kosolti kysyntää. Kun autat muita, saat myös itse apua.
Toisaalta en malta olla kysymättä mitä olet miettinyt, kun olet lähtenyt venehommiin yksin? Ei yksinpurjehdus ole mitään aloittelijan hommaa ja ylipäätään purjehdus on viime kädessä aika tylsää puuhaa yksin. - Mukava kuulla että muistetaan hyvällä :)
Palaisin toki, mutta moderaattorina en voisi tehdä muuta kuin paheksua ja torua, koska modeilta vietiin mahdollisuudet poistaa viestejä. - Ei täällä taida olla muita modeja kuin robotti tai algoritmi. Vapaaehtoisilta ihmismodeilta poistettiin työkalut viimeisimmän uudistuksen myötä. Elämä on siitä lähtien ollut helpompaa :)
- Vaativasta en tiedä, mutta yksi paskamaisimpia on Väinämeri tai tarkemmin Hiidenmaan ja Saarenmaan välinen alue reippaalla länsituulella. Ja varsinkin jos on menossa länteen. Matalia vesiä ja tuuli puhaltaa suoraan Itämereltä, jolloin aallot nousevat teräviksi ja korkeiksi.
- Meikäläiselle tabletti on paitsi kaukosäädin, myös tarvittaessa varaplotteri, joka on kytketty kajuutan seinään niin, että voin halutessani tarkistaa sijainnin sieltä. Kätevä jos esimerkiksi haluaa pitää eri mittakaavaa kuin mitä plotterissa on, tai käyttää kahta erilaista kartaa. Plotterilla vektorikartta ja tabletilla Sailmaten rasterikartta.
- En vielä, mutta tätä tuulianturia olen harkinnut.
http://www.marinea.fi/bg-simrad-tuulianturi
Vulcanin näytön peilaaminen onnistuu Android-laitteille, mutta sillä rajoituksella, että puhelimelle voi vain vastaanottaa näytön tiedot, mutta tablettia voi käyttää peilaamisen ohella plotterin kaukosäätimenä. Hoituu käytännössä samalla tavalla kuin plotterin käyttäminen suoraan. - Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta.
Mieti ainakin:
- Tarvitsetko pelkän plotterin vai monitoiminäytön, joka toimii päätteenä muiden laitteiden kanssa?
- Jos vastaus on jälkimmäinen, mieti minkä laitteiden kanssa kommunikoinnista on hyötyä. Haluatko ruudulle esimerkiksi tiedot tuulimittarista, kaikuluotaimesta tai tutkalta tai vhf-radiolta. Kaipaatko AIS-tietoja ruudulle?
- Mitä kommunkointistandardeja plotteriin liitettävät laitteet tukevat. NMEA183 vai NMEA2000? Jälkimmäinen on paljon monipuolisempi ja helpompi asentaa.
- Tutki sopivatko Navionicsin, C-Mapin vai Garminin kartat käyttöösi parhaiten. Eri plotterit nimittäin tukevat eri valmistajien karttoja.
- Haluatko käyttää plotteria perinteisistä painikkeista vai kosketusnäytöltä?
Omaan paattiini ostin viime keväänä B&G Vulcan 7 FS:n lähinnä helpon liitettävyyden takia. Tarkoitus oli tehdä plotterista kaikkien instrumenttien keskipiste, niin että se yhdistää ais-tiedot vhf:ltä, syvyyden viistokaikuluotaimelta ja tuulitiedot maston huipulta. Viime kesänä ehdin vasta yhdistää AIS:n plotteriin ja tulevana keväänä vuorossa on kaiku- ja tuulitietojen yhdistäminen.
Mukavana pikku lisänä Vulcania voi ohjata tabletilla, johon tulee myös Vulcanin näytön informaatio peilattuna. Sitloodassa on pinnalta sen verran pitkä matka plotterille, että tästä on selvästi apua yksinpurjehduksessa.
Vulcanissa on jonkin verran nimenomaan purjehtijalle suunniteltuja ominaisuuksia, kuten reitin suunnittelu tuulimittarilta tulevien tietojen mukaan, mutta niitä en ole vielä testannut.
Hintaisekseen varsin kelpo laite, eikä siitä ole ainakaan haittaa, että se huolii sekä Navionicsin että C-Mapin karttoja. Vanhassa plotterissa oli vastikää hankittu Itämeren Navionics Gold, mikä meni heittämällä Vulcaniin. - Ei hyvää päivää, miten kukaan voi edes harkita laittavansa rahaa moiseen pommiin.
- Miksi ruokitte röllejä? Ai niin, Suomi24.
- Muualla Euroopassa ja jo Virossakin tuollainen satamaan opastus on aika tavallista, mutta osa suomalaisista on ilmeisesti edelleen toinen käsi puussa, kun pieni korvaus palvelusta koetaan helvetin ahdistavaksi tuputtamiseksi. Kuitenkin useimmissa satamissa palvelua ei tule edes pyytämällä, joten minusta Naantalin toiminta on pikemminkin virkistävä poikkeus, kuin kohtuutonta rahastusta.
Taitaa olla niin, että Suomessa ei sen enempää osata palvella, kuin ottaa palvelua vastaan. - Ei täällä ole enää moderointia. Minä jaksoin siivota latvakakkosten sekoilua vuoden verran, kunnes Suomi24:n foorumit uudistettiin ja samalla katosivat moderoijilta työkalut. Sittemmin olen tyytynyt seuraamaan vierestä.
Aika säälittäviä tapauksia täällä pyörivät häiriköt tuntuvat olevan. Monesta paistaa läpi huomionkipeys. Ehkä oikeassa elämässä ymmärtäjät ovat vähissä.
Harmi vain että moni hyvä keskustelu tyrehtyy alkuunsa. Purjehdus ansaitsisi vilkkaan ja maltillisesti moderoidun forumin. - Tuli hankittua Sailmate jo vuosi sitten. Ainoaksi navigointisovellukseksi siitä ei ole, mutta se on hyvä lisä plotterin rinnalle, koska kartta-aineisto on tismalleen samanlaista kuin paperisissa merikartoissa. Toivottavasti jossain vaiheessa saatte yhdistettyä www-sovelluksen hyvin toimivan reitinsuunnittelun mobiilisovellukseen.
- Itselleni oli purjehdusta aloitellessa aikamoinen järkytys ja osin lannistavaakin nähdä miten valtavia veneitä satamissa keskimäärin lilluu. Mitä matalammaksi purjehduksen aloittaminen saadaan, sitä parempi pitkän päälle kaikille. Siksi olisi pelkästään positiivista nähdä enemmän pieniä purkkareita vesillä.
- Navionics ja Loisto Mobiili lienevät kaikille tuttuja. Olen niiden lisäksi käyttänyt Sailmatea rasterikarttojen takia.
Locus Map Pro on todella hyvä, lähinnä maastokäyttöön tarkoitettu paikannussofta, joka sopii myös merelle, koska siihen saa ladattua hyvin monipuolisesti eri kartta-aineistoa, mukaan lukien OpenSeaMapin. Ei yksittäin paras mahdollinen, mutta näyttää kuitenkin väylät, viitat, loistot jne sekä hyvänä ominaisuutena osaa tallentaa tarkat tiedot kuljetusta reitistä. Ilmaisella pääsee alkuun, mutta itse maksoin mielelläni 7,5 euroa maksullisesta.
Locus Map ilmaisversio:
https://play.google.com/store/apps/details?id=menion.android.locus&hl=fi
Locus Map Pro:
https://play.google.com/store/apps/details?id=menion.android.locus.pro&hl=fi
Kotimainen ja ilmainen Retkikartta toimii myös hyvin mobiilina:
m.retkikartta.fi - Eihän toi vielä mitään, kun kolhitaan vain omia. Tässä pannaan vahinko kiertämään huolella:
https://www.youtube.com/watch?v=wxg30c6z00E - Jon 30:llä purjehdittu nyt kaksi kesää, eikä ole paljon pahaa sanottavaa. Vene on äärimmäisen tukeva, eikä yhdellä karille käymisestä parin solmun nopeudessa jäänyt muuta kuin naarmuja kölin pohjaan.
Jon 33:ssa en ole purjehtinut, mutta yhtene olen tutustunut satamassa. Kyseinen yksilö oli aivan viimeisimpiä valmistuneita, enkä tiedä miten vertautuu vanhempiin. Joka tapauksessa 30:n jälkeen suurin yllätys oli sisätilan mataluus. 30:ssa voin 185 senttisenä seisoa pentterin kohdalla selkä suorassa ja salongissa vain lievästi kumarassa. 33 tuntui yllättäen ahtaalta sen jälkeen, vaikka tietysti tilaa tietysti pituussuunnassa enemmän.
Jon 30:n tuntumista sen verran, että vene on tosiaan laiska kulkemaan kevyissä avotuulissa ja suora takamyötäinen on erityisen myrkkyä. Joni tykkää tuulesta ja kryssissä mennään reippaasti, mutta ilmeisesti rungon muodon ja ehkä korkeiden laitojen takia ensimmäinen kallistus tulee nopeasti, minkä jälkeen kallistuminen rauhoittuu.
Isommassa aallokossa Joni käyttäytyy rauhallisesti ja leikkaa todella hienosti aaltoja, tosin trimmauksen kanssa saa olla aktiivinen, jotta Jonin saa kulkemaan kiemurtelematta.
Aloittelijalle käytös voi tulla yllätyksenä. Korkeat laidat aiheuttavat ajoittain ongelmia satamamanöövereissä, jos on reippaammin sivutuulta. Aika usein joutuu tulemaan laituriin mieluummin turhan reippailla kuin kevyillä kierroksilla.
Sisätiloista vielä sen verran, että joku kuvaili niitä nukkekodin kaltaisiksi. Siinä on omalla tavallaan perää, sillä vaikka tilaa on sisällä veneen kokoon nähden reippaasti, on se jaettu erikoisesti osastoihin, minkä takia veneessä ei ole perinteisen mallista pitkää yhtenäistä avotilaa veneessä. Ratkaisu on omaperäinen ja sitä joko arvostaa tai ei. Minulle kunnollinen takakajuutta tämän kokoisessa veneessä on tärkeä juttu yöunien kannalta, kuten myös se, että sisätiloissa voi toimia kovassakin kelissä. Nyman on tainnut suunnitella pikku-Jonin avomerireissuille.
Toinen tärkeä juttu on suuri istumalaatikko. 30-jalkaisista Jonissa lienee yksi suurimmista ja tilan tuntu vielä korostuu sillä, että puomi on niin säälittävän lyhyt. Jonissa isopurje on vain apupurje ja genoa on korostetusti pääpurje. Hyviä vinssejä ja isoja kahvoja oppii arvostamaan.
Parin kesän jälkeen ei ole tullut mieleen vaihtaa venettä, vaikka viime keväänä jouduin tekemään istumalaatikon pinnat kokonaan uusiksi. Tarkoitus oli ainoastaan vaihtaa tiikit, mutta vanhoja irti repiessä kävi selväksi että ruuvireikien kautta vesi oli päässyt sandwich-rakenteen väliin ja ajan mittaan tehnyt väliaineena käytetystä balsasta muhjua. Jouduin käytännössä repimään istumalaatikon kaikki vaakapinnat auki, kuorimaan balsat pois, laminoimaan rakenteet uudestaan ja vasta sitten sai tiikit paikoilleen. Nyt kun on siistit uudet pinnat, joihin upposi rahaa ja hikeä, ei niistä halua tuosta vaan luopua :) - Saako muuten Sailmatella tehtyä reittiä siirrettyä mitenkään muille laitteille?Plotterille, tai edes mobiilisovellukselle?
- Me ollaan varmaan sitten epänormaali perhe, kun ylitettiin Suomenlahti Dirhamista Hankoon 15-17 ms/s sivuvastaisessa. Hyvin siitä selvittiin reilun vuoden purjehduskokemuksella.
Okei, tuuli nousi vasta lähdön jälkeen, mutta ainakin se oli todella hyvää oppia. Jatkossa ei arastella läheskään niin paljon kaksinumeroiseen tuuleen lähtemistä kuin tuota ennen. - Jaaha, saatavilla vain Applen laitteille. En olis halunnutkaan.
Vakavasti puhuen, oikeasti en ihan hirveästi kaipaa tuollaisia automaattireitityksiä. Kohtalainen osa veneilyn viehätyksestä tulee reitin suunnittelusta. Pitäähän jotain tekemistä olla silloinkin kun ei ole vesillä :) - Sailmaten www-versio osaa, mutta jostain syystä mobiiliversio ei. Harmi.
http://www.sailmate.fi/#/planning