Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Osallistu keskusteluihin kirjautumalla palveluun.
Kirjaudu sisään
Eikö sinulla ole vielä tunnuksia?
Rekisteröidy
Keskustelu24
profiilit
demeter1
demeter1
demeter1
Liittynyt 11v sitten
0
aloitusta ·
7642
kommenttia
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Niin Ano, 14.47. Tarkoitin kirjassa esiintyvää vallankäyttöä. Tämän päivän tilanne meillä taitaa olla kaikilla tiedossa ja ihmetellä täytyy, että se on parissa kymmenessä vuodessa muuttunut tällaiseksi ja ilmeisesti vain pahenee koko ajan.
26.04.2024 15:11
Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun taas pitkän viestin tänne kirjoitin eikä lähtenyt liikkeelle.
Yllättäen tuohon kirjaketjuun kirjoitettu taas lähti.
En nyt jaksa enää kirjoittaa uudelleen tuota hävinnyttä - ihan tätä arkeani vain kuittailin. Tai oikeastaan todistelin epäilijöille, että kyllä mummoilla muutakin on kuin La Promesaa..))
Katsoin myös, että meillä on, kaiken raadannan - entisen, nykyisen ja tulevan - ohella on OIKEUS näihin omiin, halpoihin huveihimme. La Promesa, paitsi että se virkistää aivotoimintaamme kun pitää pähkäillä näitä juonittelun kommervenkkejä, myös antaa meille kauneuselämyksiä: kauniitä ihmisiä, kauniita asuja, kaunista ympäristöä. Kyllä se vaan kotiolot voittaa - vai miten sitä sanottiin ?..))
Iloisena lukijana olen silti ollut mukana. Miten nätisti täällä osattiin neuvoa Kristiinaa, kertoa kukkahankinnoista ja muista kasvusuunnitelmistaa. Intoa tarttuu monesta tekemisestä.
Tuo Brinkkalan "mormooni" sai purskahtamaan nauruun..))
Hyvää viikonloppua tänne. Meillä on sunnuntaina triplasynttärit: poika, pojanpoika ja pojantytär. Ja mansikkakakku pitäisi tehdä pojanpojalle. Mitenkähän vanhan käy ?
demeter1
26.04.2024 14:56
Hyvä, ettei tämä aloitus kadonnut tähän yleiseen kaaokseen. Minustakin keskustelu kirjasta - ja aiheesta - oli vasta alussa - aktiivisesta osallistumisesta huolimatta.
Vaikka itse sain kirjan luettua loppuun saakka, ei se rauhaan jättänyt. Isoja kysymyksiä jäi auki ja pakko oli nostaa kädet pystyyn - avuttomuuden merkiksi.
Yleiseen keskusteluun kouluväkivallasta kirja tuskin vaikuttaa paljonkaan. Tuskin se kelpaa työkaluksi mihinkään strategiatyöryhmään.
"Tapauskertomus" -näin sisältöä kuvattiin kirjan kannessa ja sellaiseksi, yksittäistapaukseksi, se on helppo asettaa.
Itse en niin tekisi. Kyllähän jo nämä viestit, mitä mediakin meille koulumaailmasta välittää todistavat päinvastaista. Jäävuoren huippuja ovat nämä ääritapaukset, väkivallan teot, eivätkä tähänastiset keinot riitä niiden taltuttamiseen.
26.04.2024 10:29
Jaa, Ano 12.13. Nyt sai Saarikoski kyytiä..)) Enpä osaa tuohon mitään sanoa. Nuoruuden päiväkirjat tekivät kyllä vaikutuksen; että niinkin nuorena näki tuon kaiken ja teki omat valintansa sen pohjalta. Niitä voi tietysti arvostella, jos on varaa ja tuntee siihen tarvetta.
Lahjakkaita lapsia hän kuitenkinkin maailmaan teki.
Tiedä vaikka olisi ollut meteoriitti, joka tuhosi itsensä valaistakseen maailmaa..)) Näin on joistakuista sanottu...
24.04.2024 14:15
Juu, brinkkala, mutku muuttavat Madridiin ja siellä lymyilevät muutaman kuukauden ja sitten varjelevat vauvaa liiallisilta katseilta niin voisihan tuo onnistua ? Onnistuihan se Curronkin kohdalla..))
Kyllä niitä romansseja on nyt niin paljon vireillä että ihan menee pää pyörälle Abel ja Jana ilman muuta ja nyt vielä Carlos ja Candela..)) Eikä Mariasta ja Salvadoristakaan tiedä. Sitten on tämä Petran veli, Feliciano, symppis, selvästi yhdistettävä tähän Mauron entiseen, nimeä on nyt muista. Manuelkin vielä haikailee Janan perään, mutta Abel on nyt vahvoilla ja hyvä niin..))
23.04.2024 13:37
Samaa mieltä Soininvaaran kirjoituksesta ja siihen liittyvistä kommenteista. Tuo Anon 3.35 mukaan laittama linkki oli myös lukemisen väärti.
Näistä viisastui paljon. Yllätys oli se, että Iran mukana olo tulkittiin kuten sen itsekin tein, edusti sitä puolta A:sta, jota hän ei tahtonut ottaa omiin nimiinsä, koska se olisi merkinnyt omasta puolustuksesta luopumista. Ira oli hänen varjonsa.
Muistelin myös miten nuori Pentti Saarikosi ratkaisi aikanaan oman kohtansa. Hyväksyi yksinäisyyden eikä käsittääkseni edes pyrkinyt toisten piiriin, kuten A yritti.
"Yksinäisyyteni olen ansainnut palauttamalla ihmisille sen kiven, jota he minulle leipänä tarjosivat" kirjoitti Saarikoski Nuoruuden päiväkirjat-teoksessaan.
23.04.2024 12:21
Entas jos vauvankaappaaja olisikin Jimenan palkkaama "joku". Hänellä olisi vauva eikä hänen "salaisuutensa" tulisi ilmi jos jotenkin voisi piilotella tilaansa ja vauvaa hänelle laskettuun aikaan saakka.
Eikös niin menetelty Curronkin kohdalla ?
23.04.2024 11:59
Eikös Raamatussa sanota: antakaa keisarille, mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle se mikä Jumalan on ? Tämän voisi tietysti tulkita niin, että kirkko ja valtio tulisi pitää erillään.
Tuossa aloituksessa viitattiin Raamatunkohtaan, joka ainakin minut sai alkuun ymmälle: "jolla paljon on, sille annetaan lisää ja hänellä on oleva ylenpalttisesti, jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on" (Matteus 13).
Jatkossa painotetaan kyllä, että tämä on vertaus, eikä tarkoita aineellista hyvää vaan pikemminkin hengen ravintoa (mikä ei tietenkään kelpaa silloin kun ylin arvo on raha).
21.04.2024 10:16
Aamupäivää !Jännä juttu. En tunne ketään oman ikäistä, jolla olisi huonot välit poikiinsa. Tyttöjen kanssa voi olla vähän huonompaa, mutta totta, tytöt taitavat siivota jälkensä ja laittaa kaapin ovet kiinni, uskoisin..))
Yhtä kaikki. Mukavaa tämä aika on, aikuistuneiden "lasten" kanssa. Ollaan tasavertaisia, hoitovastuu on takanapäin. Ja bonuksena tietysti heidän jälkikasvunsa, jos heilllä sitä on.
He ovat muistutus elämän jatkuvuudesta, mutta toisaalta, jos/kun sana rakkaus tarkoittaa intiaanikielessä kipua sydämessä niin siitähän emme pääse. Itse en ainakaan pääse. Näiden suurien uhkienkin kohdalla ajattelee ensi sijassa heitä ja heidän tulevaisuuttaan.
Kyllä, Sel-la, julmuutta riittää. Kirjalija Teuvo Saavalainen kirjoitti itsemurhan tehneen poikansa kuolinilmoitukseen säkeet: "Tämä on raaka maa, julmassa maailmassa. Täällä poljetaan lempeät, lyödään hyvät sydämet"...
Silti on syytä nähdä - muistutan tästä aina itseäni - että maailmassa on muutakin. Onneksi sekin nähdään ja siitä aiheellisesti muistutetaan myös julkisessa keskustelussa.
Kun tässä nykyisessä elämäntilanteessa luen itseni niihin, "joilla on tahto, ei voima" ja pitäisikö vielä jatkaa Eino Leinon säkein: "voittoni tyhjä, työn tulos, tuntoni soima" - osallistuminen yhteiseen hyvään on kovin vähäistä.
Ehkä olisi syytä ajatella, että Sel-lan tapaan, tervehdys, lämmin ajatus ja voimien toivotus riittää. Ainakin Sel-lan lähettämät tulivat perille, kiitos niistä !..))
demeter1
21.04.2024 09:27
Uskomatonta miten hyvin asiat järjestyvät, tepa. Johdatus mukana - armon lisäksi..))
.
20.04.2024 18:17
No jaa, Neeasa. Kuten sanottu, jalat toimivat, päästä ei voi mennä takuuseen..))
Sydän on kuulemma lujilla tuon liikatoiminnan kanssa, beetasalpaajaa sain tykyttelyyn...
Brinkkala osasikin hyvin kuvata näitä tuskien laatuja ja sijainteja..)) Hyvä sekin ja eikös sanota, että niiden tuntemus on ensi askel niiden voittamiseen ? Seurataan tilannetta..))
20.04.2024 14:56
Mutta ajatelkaas tepa ja Makriina, että joku teille kokkaa ja on ilmeisesti apunakin silloin tällöin..)) Kyllä mies talossa antaa paljon turvaa - kyllä se turvalaitteet voittaa.)). Sellaiset tulin itse hankkineeksi kun myyjä osasi hyvin suostutella.
20.04.2024 14:38
"Tasoittuuko" taiteilija koskaan, Paloma ? Ei ainakaan elämäkertojen mukaan: Leino, Saarikoski, Lahtela, Sinkkonen ja nyt Miki Liukkonen viimeksi ovat mielestäni esimerkkejä tästä. "Hukkuivat myrskyihin ennen kuin kulkivat purjein reivatuin".
Palautin jo kirjan, mutta minulle tuo A oli kirjailija itse. Opettaja oli mielestäni Anna-Liisa koko ajan. Tuo henkilögalleria tuotti alkuun vaikeutta, mutta ehtivät varmasti tulla tutuiksi myöhemmin.
En osaa kaivata kaunokirjaan "positiivisuutta". Koen, että sen löytäminen jää lukijan tehtäväksi, - mikä se hieno sana nyt olikaan: katharsis ?
Viihde on tietysti asia erikseen, onhan silläkin tehtävänsä, kai - kuten koko "woukki-tsoukki"-kulttuurillakin (vrt Teemu Keskisarja).
19.04.2024 17:47
Voi että, Eliaana ! Otan osaa. Melkein aavistin tuon, kun sinusta ei vähään aikaan kuulunut.
Että Niilo ei sitten selvinnyt vaikka välillä näytti paremmalta.
Raskas kevät tulee nyt sinulle. Kevät on kuitenkin väkevää aikaa ja eiköhän se Niilon "henki" mukanasi kulje, muistoissa elää.
Jaksamista !
19.04.2024 14:46
Ai, ai, Ano 14.05 ! Ja taas meni väärin..)) Eiköhän jokaisella meidän ikäisellä ole jo aika realistinen käsitys itsestään ja kyky siivilöidä ylisanat pois, jos niitä hänen mielestään jossakin esiintyy.
Tietysti minunkin pitäisi osata sovitella sanani niin, että kelpaisi muille. Tämä "mielistely" vain taitaa olla minulla luonnevika ja kun en ole siitä tähän ikään mennessä päässyt, en taida päästä vastakaan.
19.04.2024 14:40
Ai, tekö Paloma ja Ano 13.57 tahtoisitte Iidan "tasoittuvan", ikäänkuin Hävitys olisi ollut hänen kiirastulensa, minkä läpikäytyään hän voi tyytyä harmittomaan keskiluokkaiseen itsetyytyväisyyteensä ? ..))
Eikös tämä moderni "erityisherkkyys", jollainen Iidakin selvästi oli, ennusta kantajalleen elinikäistä taakkaa, verratuna normeihin sopeutuneisiin ? Taakkaa, mikä on samalla hänen erityislahjakkuutensa tunnusmerkki ?
Minä kyllä ajattelen, että tämä kirjan opettaja, Anna-Liisa, oli vallitsevien normien ja kriteerien mukaan "hyvä opettaja". Pidetty supersuorittaja ? Hän oli instituution suojeluksessa, hänellä oli valta ja "enemmistön", oppilaiden tuki.
19.04.2024 14:25
Hyvä että sinä sanoit tuon Ano 13.02...)) Minä jo muotoilin mielessäni samantyyppistä palautetta tepalle, mutta kun juuri sain haukut mielistelystä niin enpä uskaltanut..))
Tepa on selkeäsanainen, sopuisa kirjoittaja ja ihailen sitä, miten luontevasti hän on tullut meidän joukkoomme, vaikka alussa taidettiin vähän maalittaakin...
Jos yksi mätä omena voi pilata koko korin omenat - niinhän sanotaan - niin pätee se toisin päinkin, mielestäni. Yksi kypsä ja virheetön omena heijastaa omaa laatuaan koko koriin, lisää sen painoarvoa..))
19.04.2024 13:55
Tuo alkoi kyllä "ahistaa", Paloma: yhtä pötköä koko kirja, olisiko sittenkin ollut tyylikeino, tehoste, että saadaan lukijakin vakuutettua, jaettua omaa taakkaa.
Minusta se kuitenkin toimi, jos tavoite oli tuo kuulluksi tuleminen.
19.04.2024 13:05
Kiitos Paloma. Kiva kuulla, että Hävitys on työn alla..)) Luin kyllä Tuukka Sandströmin esseen kirjasta. Ei oikein auennut minulle. Kuin Sandström olisi hakenut tasoitusta jostakin. Kirjailijan menestyksestä ?
16.04.2024 21:02
Silja, nuorena nukkunut. Frans-Emil Sillanpää.
16.04.2024 20:47
33 / 383