- Havainnollinen esitys!
- Tuo on jo hyvän tavan mukaista, että seisotaan yhdessä rauhan puolesta. Jeesus sanoi: "Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heitä pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman." Mitään ei voiteta sillä, että aletaan änkyröidä asioissa, joissa kristityt voivat olla yhtä.
Eri juttu on, kun pedon kuolinhaava paranee. Siitä on nyt viitteitä Yhdysvalloissa, joka adventistien opetusten mukaan tulee tukemaan paavinvaltaa. - Kevyellä pääasiassa kasvisruokavaliolla pysyy Pyhän Hengen temppeli kunnossa ja jaksaa julistaa myös painavaa asiaa. 😁 Eheytyshoidon uhri Veikka totesi dokumentissa, että uskonasiat tulisi ottaa vakavammin. Jos jääkiekkofanit ovat fanaattisia, eikö uskovaisten tulisi olla samoin, koska usko on tärkeämpi asia kuin joku jääkiekkopeli. Usko on henkilökohtainen asia (ei seurakuntasidonnainen), eivätkä huonot kokemukset kahden seurakuntalaisen taholta sitä hetkauta.
- Dokumentista jäi loppujen lopuksi myönteinen ja raikas kuva adventisteista, vaikka vaikeista asioista haastateltiin. Ovat jo sadan vuoden ajan ajaneet kasvisruokavaliota ja terveitä elämäntapoja.
Dokumentti löytyy MTV Katsomosta nimellä Paratiisi vai painajainen. - Tekoäly vastasi kysymykseesi:
Adventtikirkossa vihityllä ja vihkimättömällä pastorilla on eroja erityisesti vastuualueissa ja tehtävissä, vaikka molemmat voivat toimia hengellisessä työssä.
1. Vihitty pastori
- On käynyt läpi virallisen vihkimyksen, joka on eräänlainen hengellinen ja organisatorinen vahvistus hänen kutsumukselleen.
- Vihkimyksen suorittaa yleensä kirkon johto, ja se tapahtuu usein juhlallisessa tilaisuudessa.
- Vihitty pastori voi:
- Toimia seurakunnan johtajana.
- Vihkiä avioliittoon (jos molemmat kuuluvat adventtiseurakuntaan).
- Edustaa kirkkoa virallisesti esimerkiksi kokouksissa ja hallinnollisissa tehtävissä.
- Toimia täydessä paimenen virassa
2. Vihkimätön pastori
- On usein teologisesti koulutettu ja toimii pastorina, mutta ei ole vielä saanut virallista vihkimystä.
- Hän voi:
- Saarnaa, opettaa ja johtaa hengellistä toimintaa.
- Toimia apupastorina tai nuorisotyössä.
- Ei yleensä voi vihkiä avioliittoon tai toimia virallisesti seurakunnan vastuupastorina.
Miksi vihkimystä viivytetään?
- Vihkimys edellyttää usein useamman vuoden palvelua ja arviointia.
- Se on merkki siitä, että henkilö on osoittanut uskollisuutta, kypsyyttä ja sitoutumista kirkon opetuksiin ja arvoihin. - Osallistuin tuohon tekoälyjumalanpalvelukseen. Voisi vielä provosoida toteamalla, että tilaisuudessa puhui saatana ja kuolleet ihmiset. Nimittäin saarnassa sielunvihollinen -kuvaelma kiusasi Jeesusta erämaassa. Mielestäni hauskin kohta oli, kun Urho Kekkonen (entinen presidentti) luki VT:n tekstinkohdan ja Kylli -täti (maalasi aikanaan lapsille) UT:n tekstinkohdan (taustalla Paavalin kirkon alttari).
Sen verran häpyä oli, että synninpäästön ja loppusiunauksen antoi oikea ihminen pappi Kanala. Ehtoollista ei tilaisuudessa jaettu. Kanala totesi itsekin, ettei tilaisuudessa ollut Henkeä, joten johonkin pastoriakin ehkä tarvitaan. - Agape tai sosiaalinen rakkaus miesten välillä ei ole missään nimessä syntiä, päinvastoin. Raamatusta löytyy jopa homoeroottisia kuvauksia. David ja Joonatan rakastivat toisiaansa enemmän kuin mies voi naista rakastaa ja suutelivat toisiansa.
- Paavalin sanoin: "Minulle elämä on Kristus ja kuolema voitto." Voit olla rauhassa suuremmissa käsissä. Ylösnousemustoivo elää. Kun sen aika koittaa, toivottavasti tapaamme kirkastettuina ilman sairautta, kipuja tai riitoja.
- Jalkojenpesussa ei ollut kysymys likaisten jalkojen pesusta, hygieniasta tai mistään ulkonaisesta seikasta. Jeesus sanoi: "Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille." Jeesus antoi konkreettisen esimerkin, jotta opetuslapset olisivat ymmärtäneet, mikä on tärkeintä.
Jalkojenpesu toimi nöyryyden ja lähimmäisen palvelemisen osoituksena. Se osoittaa myös omasta sisäisen puhdistumisen tarpeestamme. Meidän ei ole välttämätöntä ulkonaisesti pestä toistemme jalkoja vaan voittaa ylpeytemme ja itseriittoisuutemme. Tämä syvempi merkitys on syytä muistaa, kun siteeraamme Raamatun kohtia toisille. - Pesettekö myös toistenne jalat ennen ehtoollista Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti?
- Ei missään, mutta ehtoollisen jako voi tapahtua myös kirkossa, jossa uskovat kokoontuvat yhteen leivän murtamiseen. Leivän jakajana voi toimia myös maallikko, joka ehtoollisen lopuksi antaa papille leivän "Kristuksen ruumis" ja viinin. Ehtoollisen asetussanat voi kuitenkin ev.lut kirkossa lausua vain pappi "liturgi".
- Maallikko voi jakaa viinin ehtoollisella. Itsekin olen messuavustajana antanut ehtoollisviinin alttarilla mm. piispaksi valitulle tämän viimeisessä messussa kirkkoherrana ja sanonut silmiin katsoen: "Kristuksen veri sinun puolestasi vuodatettu."
- Rauhan tervehdys! Ei tarvitse olla noin negatiivinen. Meillähän on ilosanoma julistettavana. Ajassamme kulissit kaatuvat ja alkaa selvitä, mikä todella on tämän maanpiirin ruhtinas. Kirjoitettu on: Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä. Mikäpä tässä ollessa, kun ennalta ilmoitetut loput ajan merkit alkavat näkyä.
- Evl.fi sivuilla Tietoa kirkkoon liittymisestä kohdassa Kaksoisjäsenyys todetaan: " Kirkon jäsenen katsotaan eronneen kirkon jäsenyydestä, jos hän liittyy jonkin muun uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi."
Lain mukaan kirkoilla on mahdollisuus määrätä itse säädöksissään jäsenyytensä edellytyksistä. Kirkolliskokous päätti v. 2005, ettei ev.lut. kirkon jäsen voi samanaikaisesti olla muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Kirkkolain 4 pykälän (14.4.2023/652) mukaan kirkon jäsenyys lakkaa, kun jäsen liittyy muun uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi, jollei kirkko ole tämän yhdyskunnan kanssa sopinut jäsenyyden vastavuoroisista edellytyksistä. - Uskovienkasteesta seuraa, että yleensä liitytään sen uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi, missä kaste tapahtuu. Luterilainen kirkko ei hyväksy kaksoisjäsenyyttä, joten uskovienkasteelle haluava joutuu valinnan eteen. Ev.lut. kirkon jäsenen katsotaan eronneen kirkosta, jos hän liittyy toisen uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi.
Jos joku uskova kipuilee kastekysymyksen kanssa eikä halua erota kirkosta, ratkaisu voisi olla vaikkapa se, että joku uskova ystävä kastaa järvessä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tähän ei muita välimiehiä tarvita. - Kyllä pitää paikkansa. Koivisto on jo useat vuodet käynyt Pyhän sydämen kappelissa Kalliossa; ensin rivijäsenenä, minkä jälkeen vastuuta on annettu ehtoollisen jakamiseen ja saarnojen pitämiseen. Sley on lähettänyt Koiviston Thaimaahan lähetystyöhön toimimaan mm. entisten prostituoitujen 🤔 parissa. Meller perheineen pitää samaa Pyhän sydämen kappelia kotiseurakuntanaan.
- Eikös pastorit opeta myös, että kymmenyksillä voi koetella Jumalaa. Jos siis niiden "palauttamisesta" ei tule siunauksia, kymmenysten maksamisen voi lopettaa ja koetella joskus myöhemmin. Köyhien perheiden on tärkeämpää ohjata vähäiset varansa lasten hyvinvointiin, jos siunauksia ei tule. Tämä on reilu peli kymmenysten palauttamiseen uskovan ja Jumalan välisessä suhteessa sanokoon pastorit siihen mitä tahansa.
- Vielä kuukausi sitten Matti käveli Läntistä Brahenkatua ja on nyt poissa. Hän oli innostava puhuja, helposti lähestyttävä ja auttavainen. Esim. jos jollakin oli auto juuttunut lumihankeen, hän oli valmis auttamaan, vaikka omat voimat eivät riittäneet työntämiseen. Joulut Matti vietti ilmeisesti yksin, mutta hän ei siitä kärsinyt. Olihan hänellä yhteys Kristukseen, joten hän ei tuntenut oloaan yksinäiseksi. Hänet saattoi tavata jouluaaton hartauksesta Helsingin tuomiokirkosta. Hänellä ei ollut pahaa sanottavaa muihin suuntiin kuuluvista eikä muilla hänestä. Toivo elää jälleennäkemisestä, jolloin emme ole kiinni maallisissa kirkko-organisaatioissa.
- Tarkoitukseni oli kirjoittaa muutama lohdun sana siltä varalta, jos jäsenmäärä jatkaa laskuaan Suomessa ja joudutaan luopumaan kirkkorakennuksista tai siirtymään halvempiin. Kirkot tulivat kristillisyyteen 300-luvulla keisari Konstantinuksen myötä. Samoihin aikoihin muutettiin lepopäivä. Tässä voisi olla adventisteilla jonkinlainen profiilin noston paikka, jos joutuvat viettämään sapattia kuten varhaiset kristityt.
Jos seurakunta on suuri, oma kirkkorakennus on varmaankin paikallaan. Jos tiloissa kokoonnutaan vain kerran pari viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan, voi miettiä, olisiko seurakuntalaisten rahoilla parempaa käyttöä. Eri suuntien kristityt voisivat tehdä yhteistyötä ja sopia samojen tilojen käytöstä keskenään. Esim. Helsingissä evankelisluterilaiset kirkot ovat vajaakäytössä lauantaisin. Tietääkseni sapattina järjestetään vain yksi luterilainen messu ja se on yllätys yllätys sateenkaarimessu.
Suomi on tuhansien järvien maa, joten paikkoja kasteelle löytyy ainakin kesäisin. - Oikotieltä löytyy perustiedot Castreninkatu 12 taloyhtiöstä, jossa toimi ennen Kallion adventtiseurakunta. Talo on rakennettu vuonna 1956 ja se sijaitsee vuokratontilla, mistä johtuu korkeampi vastike. Kun on kysymys vielä isosta liike-/ toimistotilasta, vastike per neliö saattaa olla jyvitetty yhtiöjärjestyksessä asuinhuoneistoa suuremmaksi. Kun kävin aikanaan noissa tiloissa, keittiö oli ainakin remontoitavassa kunnossa. Tuon ikäisessä taloyhtiössä on myös muita remontteja, jotka jyvitetään osakkaille. Seurakunnan tilat olivat liian suuret pienentyneelle seurakunnalle eivätkä kokoukset juuri kiinnostaneet myöskään ulkopuolisia. Parempi oli varmaankin luopua tuostakin kuluerästä ja vähentää kiinteitä menoja.
Nykyiset tilat kirpputori Happy handsissä Hurstin ruoka-avun vieressä sopivat paremmin alkuperäiseen kristillisyyteen. Tilat vaikuttavat ulospäin kotoisilta (itse en käy tilaisuuksissa). Alkuperäistä kristillisyyttä olisi luopua hienoista kirkkorakennyksista, jolloin pieni seurakunta (jäännös) voisi kokoontua vaikkapa asunto-osakeyhtiöiden kerhotiloissa tai toinen toistensa kotona.