Vapaa kuvaus

Aloituksia

1

Kommenttia

3584

  1. Enpä enää sanoisi myytiksi. Tälläkin hetkellä valtio tukee kaikkein pienituloisimpia. Vähän nyt tietysti riippuu ketä katsotaan duunariksi; onko puhtaasti teollisuustyöntekijä vai yleisesti kyseessä matalan koulutuksen työntekijä. Luulen että kevään vaaleissa yksi teema onkin se pitääkö palkalla tulla toimeen. Jos Kangasharjun ajatus siitä että palkalla ei tarvitse tulla toimeen ja valtion tulee loppuosasta vastaan yhdistyy kokoomuksen ajatukseen sosiaaliturvan leikkauksista voi seuraava vaalikausi olla nätisti sanottuna mielenkiintoinen.

    Meillä siirrytään todennäköisesti keväällä 12 tunnin järjestelmään jossa 4-työpäivää ja 6 vapaata juuri sen takia että kustannusten nousun myötä osa on irtisanoutunut. Saivat puhuttua nämä perumaan irtisanomisensa juuri tällä perusteella että töihin lähtöjä tulee jatkossa kolmanneksen vähemmän. Nykyisin on 6-töitä ja 4 vapaata.
  2. Ehkä tuon termin alempitasoinen mies voisit unohtaa; samalla tavalla meillä muillakin on asevelvollisuus, verottaja ottaa osansa ja vaaleissakin on vain se yksi ääni. Aikalailla perusasetukset siis samat.

    Mitä noihin muihin asioihin tulee niin tuo "ei kovin pitkä" on itselleni valitettavan tuttu. En tiedä onko se ollut esteenä uusille parisuhteille mutta ainakin treffiseuraa se on karsinut. Eikä kyse ole aina parisuhteesta vaan myös harrastuksiin se on vaikuttanut. Ei puhetta että tällä varrella olisi ollut asiaa jalkapallossa toppariksi tai maalivahdiksi.
    Komeudesta voi sitten olla montaa mieltä ja osa on sitä mieltä että se on katsojan silmässä. En tuota väitettä kiistä mutta olen tullut siihen tulokseen että ehkä kyse on enemmän toisen korvassa. Ei niinkään näkyvissä osissa vaan kokonaisuudesta joka välittää puheesi eteenpäin. Ihmisläheinen, kohtelias ja osallistuva puhetapa yhdistettynä kykyyn kuunnella varmaan nostaa komeutta enemmän kuin rasva%:n pudottaminen 14->12:sta.

    Neuvoja on vaikea antaa mutta jos kumppanin löytäminen tuntuu mahdottomalta niin unohda koko juttu; ainakin toistaiseksi. Jos taas alkaa tuntumaan että se voisi onnistua niin palaa asiaan.
    Ehkä se juttu mihin nyt keskittyisin on yhdistelmä duunari-ei tienaa juuri mitään. Tuntuuko että työssä on jotakin muuta arvo kuin palkka; työkaverit, mielekäs työ yms? Jos tuntuu että palkka on liian pieni verrattuna noihin "lisäarvoihin" niin kannattaa pohtia vaihtoehtoja. Työpaikan vaihto, alan vaihto, kouluttautuminen vaativampiin töihin tai jopa kouluttaminen uudelle uralle muille työelämän sektoreille.
    Eihän raha kaikkea ratkaise mutta onhan se mukavampi jos tienaa edes jotakin kuin ei juuri mitään, ainakin näillä inflaatioluvuilla.
  3. Tottahan toki ja useinhan on että jos arvomailma kohtaa kumppanin kanssa niin kovalla prosentilla se on sama myös hänen ystäviensä suhteen.

    Lähinnä ajattelin ystävien näkemystä tuohon varallisuuteen. Otetaan esimerkin kautta.
    Olen vaelluksella ja tapaan "Pirjon". Jutellaan iltanuotiolla kaikenlaista ja päätetään jatkaa jutustelua reissun jälkeen. Käydään parit treffit ja selviää että Pirjo on hammasteknikko, kirurgi, juristi tms joka tienaa reilusti minua enemmän. Se ei meitä haittaa vaan mennään eteenpäin ja ihastutaan.
    Joku ilta sitten käydään Pirjon kavereiden luona ja koska Pirjon kaveripiiri kostuu työ tai koulukavereista he ovat myös hyvin tienaavia. Tässä vaiheessa en yhtään ihmettele jos joku Pirjon kavereista miettii onko minun syy olla Pirjon kanssa taloudellinen; varsinkin jos Pirjn aikaisemmat miehet ovat olleet duunareita ja yrittäneet taloudellisesti hyötyä Pirjosta.

    Kyseessä voi olla puhdas huoli ystävästä mutta saattaa olla ettei minua paljoa kiinnosta käydä kyläilemässä jos tuo asenne on tiedossa. Pahimmoillaan Pirjokin jättää käymättä ja se olisi minusta surullista sillä pitää molemmilla olla parisuhteen rinnalla myös se oma elämä ja ystäväpiiri.
  4. " Miten varallisuuteen liittyvät seikat ovat vaikuttaneet parisuhteidenne muodostumiseen?" Onhan ne vaikuttaneet ihan nuoruudesta tähän päivään. Peruskoulun jälkeen nuoret jakaantuivat sekä sukupuolen että vanhempien varallisuuden perusteella eri koulutuslinjoille. Kärjistäen voisi sanoa että ne pojat joille kustannettiin piano ja viulutunnit menivät lukioon ja me jalkapalloilijat ja hauenpyytäjät mentiin amikseen. Mitä jälkeenpäin olen seurannut niin aika samaa palkkaluokkaa ovat puolisoidensa kanssa myös nämä menestyneemmät kaverit.
    Moni tuolta pariutui nimenoman opiskelujen aikana.
    Nytkin asun keskiluokkaisessa kuplassa ja kyllä kontaktit sen ulkopuolella ovat satunnaisia.

    Miten tärkeää teille on kumppanin varallisuus? Summia en osaa sanoa mutta kaksi riskiä siinä on. Jos tulotaso korreloi koulutuksen kanssa niin onko minulla yhteistä arvomailmaa tai näkökulmaa elämiseen hänen kanssaan ja joutuuko hän miettimään hyväksyykö ystäväpiirinsä minut. En haluaisi että joutuu valitsemaan ystävien ja minun välillä.
    Toinen sitten se että vaikka "tuntipalkka" olisi samaa tasoa niin varallisuus on kerrytetty esim ulkomaan komennuksilla. Itsellä 5-vuorotyö ja toisella työaika on mallia 4-viikkoa ulkomailla ja viikko kotona niin voisiko suhde toimia.

    "Onko tärkeää.......täysin merkityksetöntä" Tähän olisi tietysti hienoa vastata että täysin merkityksetöntä mutta pelkään ettei se ole ihan koko totuus. Mitä enemmän on tuloeroja niin sitä suurempi on todennäköisyys erilaisille elämäntyyleille ja tavoille tehdä asiat. Sinkkuutta nyt on kestänyt jo pitkään ja lapset mailmalla joten aika orjalliseksi ovat jo rutiinit muodostuneet. Se miten taipuvainen olen enää jatkossa mihinkään kompromisseihin on kyllä hieman arvoitus.