Vapaa kuvaus

Aloituksia

1

Kommenttia

4168

  1. Käsittääkseni tuossa nimenomaan tuo aika jousti ja summa vakio. Kumppaninsa palkkaa en tiedä mutta tuosta kuvauksesta päätelleen ihan rahakas pesti varmaan kyseessä.
    "Kirsi on Haus-kehittämiskeskuksen liiketoiminnan johtaja"
    "Mika Aaltolan kuukausipalkka on 12 424 euroa" "Käteen jää palkasta 6 000 euroa"
    Ihan varovainen veikkaus olisi että brutto on tuolla yli 20teuroa mutta yhtä hyvin MIka voi olla vähemmän tienaava.

    Ihan mielenkiinnosta katselin meidän lähiseudulta omakotitaloja joiden rakennusvuosi oli 2005 tai uudempi sekä neliöitä yli 120. Tuolla rahalla saisi täällä noita taloja kolme ja jäisi rahaa pieneen merenrantamökkiin. Toki jos yrittäjät rajataan pois niin harvassa taitaa olla ne jotka yli kymppitonnin tienaavat kuussa; ainakaan rehellisesti.
    Kallista tuntuu tuo asuminen ja eläminen tuolla olevan.
  2. Aika tavalla nuo perusohjeet täällä jo on eli minimi riittää ja itsensä huolehtiminen.
    Itsellä toki hieman lisävirtaa antoi jos pystyi johonkin ekstraan. Jos vaikka piti imuroida ja pyyhkiä tasopinnat niin sen jälkeen mietti jaksaisiko vaihtaa vaikka keittiön verhot. Jos ei jaksanut niin se oli ihan hyväksyttävää mutta jos jaksoi niin sai pientä onnistumisen iloa.

    Mitä tuohon muistamiseen tulee niin paljon kun on asioita niin jotakin jää väkisin unohduksiin. Ihan voisin suositella listojen käyttöönottoa. Tsekkilista tilanteisiin kun lapset vie tarhaan; onko vaatetus ok, reppu mukana, oliko tänään joku erikoispäivä tarhassa yms. Tuota kun käyttää pari viikkoa niin se tarkastus jää rutiiniksi eikä enää listaa tarvitse.

    Itse olen tuonut asioita työelämästä myös siviiliin ja niistä kaksi asiaa korostuvat. Ensimmäinen on 0-tapaturmaa. Vaikka aina kuitenkin elämässä sattuu niin ennakoivalla toiminnalla pyritään minimoimaan riskit.
    Toinen on psykososiaalinen kuormitus. Siinä olen miettinyt 1. Elämäni käytännön järjestelyjä. Esimerkkinä vaikka autottomuus, työpaikka, asumismuoto yms Usein selkeitä päätöksiä mutta kun kirjaa ne paperille niin itsellä ainakin avautuu vielä selkeämmin..
    2. Elämän sisältö. Mikä tällä hetkellä kuormittaa ja mikä antaa voimaa. Esim työelämä helposti tekee molempia ja siitä jos kirjaa mitkä kuormittaa ja pyrkii niitä vähentämään ja mikä antaa voimaa niin niitä vahvistamaan.
    3. Sosiaalinen toimivuus. Ystävät ja läheiset vs yksinäisyys. Miten kommunikoit; peukutatko somessa vai soitatko tai kenties ilahdutat kortilla. Kuinka usein ja onko se sopivasti kummankin näkökulmasta. Työyhteisön toimivuus jne.

    Äkkiä tietysti tuntuu melko työläältä mutta jos päivässä ottaa itselleen vartin ja kirjailee asioita niin ainakin itsellä selkeytti elämän hallinnassa

    Voimia ja jaksamista
  3. Tuskimpa vika sinussa on tai niissä miehissäkään. Tuollaisessa tapailuvaiheessa kun kummallakin on päällä vielä ne omat rutiinit ja tavat niin eivät ne välttämättä kohtaa. Sitten jos mennään enemmän " me kaksi"- linjalle niin sitten haetaan niitä kompromissejä.

    Itse pidän itseäni juuri välimallin tapauksena ja sen verran mitä treffeillä olen käynyt niin aina on tullut vastaan näitä välimallin naisia. En tiedä minkä mallin kumppanit heillä nykyään on mutta ainakin tälle välimallille on tullut näitä "kiitos, mutta ei kiitos" päätöksiä.

    Itse kuulun myös näihin putkiaivoisiin; en nyt sillä ylpeile mutta ei siinä minusta ole myöskään anteeksipyydettävää. Sen kun tiedostaa niin sellainen arkinen, tasainen ja tyydyttävä matka, jota myös elämäksi kutsutaan, on mahdollista saavuttaa.
    Tässä helposti oppii tietämään omat rajansa. Jos osaan vaihtaa auton renkaat niin vaihdan mutta jos en osaa korjata autoa muuten, vien sen korjaamoon. Toki mahdollista oppia jos joku neuvoo, mutta karkeasti tuollainen jako.

    Minun putkiaivoissa on sellainen pieni valuvika että putki joka säätelee posittivisuuden ja toivon nestemäärää on kuin pieni puro kun taas realismin puolelta neste virtaa kuin Jyrävän putouksesta kevättulvan aikaan. Sitä kun pakkeja aikanaan tuli persjalkaisuuden takia niin helpoin ratkaisu oli sitten poistaa koko ilmoitus ja hyväksyä tilanne sen sijaan että olisi muokannut vaikka ilmoitusta korostamaan muita puolia.

    Putkiaivoisuuden paras puoli on kuitenkin se että kun tietää rajallisuutensa niin helposti tulee hyvä kuuntelija. Tämä siis omalle kohdalla on ollut iso apu työelämässä ja kuntapolitiikassa. Kuten joskus olen todennut, minulla on siitä hyvä tilanne että aina saan olla itseäni fiksumpien seurassa.
  4. Viimeksi eilen kun kuulin että työkaveri jää sonnilomalle. Töissä ei tietenkään voi tunteilla mutta kotiin pyöräillessä silmäkulmat olivat märät muunkin kuin sateen takia.

    Läheisten ja lemmikkien poismeno on aina saanut kyyneleet valumaan mutta myös eron aiheuttama pettymys ja epäonnistumisen tunne. Tämä nyt toki jaksottuu pidemmälle ajalle.

    Päätetään postaus kuitenkin onnellisiin hetkiin. Viimeksi kun tytär kävi täällä niin illalla katselin uutisia ja hän tuli sanomaan että menee jo nukkumaan. Käveli viereen, antoi pusun poskelle ja totesi että hyvää yötä; olet rakas. Sama rituaali siitä alkaen kun oppi kävelemään.
    Jotenkin kun lapset muuttivat omilleen niin tuollaisten asioiden merkitys on noussut vielä ihan toiselle tasolle ja herkistävät aivan eri tavalla.