- Ei sähkölämmitteisiä taloja juurikaan vaihdeta maalämmölle, sun asuinalueella olevat öljylämmitteiset (70-luvulla yleinen lämmitys) on varmaankin vaihdettu maalämmölle.
80-luvulla tuli sähkölämmitys, kun tuli yösähkö. - Ei pysty monikaan lataamaan 3,6kW teholla, koska pääsulakkeet ei kestä. 3,6 kW vie 16A, jos pääsulakkeet 25A (yleisin pientaloissa), niin kovin vähän jää muulle kulutukselle.
Paikallisverkko mitoitettu 25A pääsulakkeiden mukaan, usealla omakotialueella ei voi edes nostaa pääsulakekokoa. - Mulla palaa pääsulakkeet, jos lataan yöllä 3,6kW teholla, koska yösähkölämmitys. Pääsulakekoko 25A on reilusti yleisin omakotitaloissa.
- Kerropa+missä+kohtaa+valehtelin?
- Kun laitat uunin päälle, niin termostaatti katkoo lämmitystä, jotta asetettu lämpötila pysyy, eli uunin lämmitys ei ole jatkuva kuorma verkkoon.
Sähköauton lataus on jatkuvaa kuormaa, jota ei katkota. - Suomessa n. 600 000 sähkölämmitteistä taloa. Uusista taloista iso osa maalämmöllä.
- Jos asuu vaikka omakotitalossa, niinmm. lämmitykset hoidetaan yösähköllä.
- Tottakait menee piuha jokaiselle, muttei oma. Kuten totesin; vaiheita on vain kolme. Nämä kolme vaihetta jakautuvat tolppien kesken. Koko pätkä on mitoitettava alkupätkän mukaan, eli jos tolppia on 10 kpl ja yhden tolpan teho on vaikka 3,6 kW, niin koko teho on 36 kW.
- Paikallisverkkoa kuormitetaan juurikin illalla, aamulla ja yöllä eniten. Päivällähän kaikki ovat töissä. Päivällä taasen runkoverkkoa kuormittaa teollisuus ym.
- Kaapelin vaihtaminen ei maksa, mutta pääsulakekoon vaihtaminen maksaa ja vanhoilla alueilla se ei ole edes mahdollista.
Sinä nyt kommentoit asiaa, josta sulla ei ole mitään käsitystä. - Tällaisista kommenteista huomaa, kuinka pihalla jotkut ovat sähköstä ja siksi sähköpaloja on tosi paljon vuosittain.
- Kaukana on sulla toi sähkötietämys. Vaiheita on vain kolme, joten ei voi mennä oma piuha jokaiselle 100 :lle paikalle.
- Katselepa sähköautoryhmiä, kyllä siellä usealla on jokin laturi, kun se suko ei ihan riitä.
Ei pysty tavallisesta sukorasiasta lataan 3,6-6 kW teholla. - Paikallisverkko on kovilla juurikin illalla ja yöllä. Ihmiset töissä päivällä ja illalla tullaan kotiin ja sähkölaitteet päälle. Yöllä yö-sähkökäyttäjät, jne.
Teollisuusalueen paikallisverkko toki erilainen kuormitus eli päivällä ja yöllä vähempi. - Sähkö riittää, mutta paikallisverkko ei.
Paikallisverkkoja ei ole ylimitoitettu, joten ongelmia tulee. - Suurella osalla ei ole lohkolämppäriä tai mahdollisuutta käyttää sitä. Nykyajan öljyt on kehittyneet ja voitelevat kylmää moottoria. Ei vaikuta mitään, jos muutaman kerran vuodessa polttis käynnistyy kylmänä.
- 50 kW laturista ei saa 400 km tunnissa, koska keskikulutus pitäisi olla 12 kWh/100 km. Keskikulutus pyörii kait siinä 20kWh/100 km, eli lataukseen tyhjästä täyteen menee 2 tuntia.
VW ID:t 52-77 kWh akkuiset kykenee lataamaan 150 kW teholla. - Sähkö Kona maksaa n. 12-15 000€ enemmän kuin bensa Kona, sillä erotuksella ostaa 150 000km bensat.
30 000€ saa pikkuruisen sähköauton, Renault Zoe ym. Nettiautossa tuli 17 kpl, kun pisti maksimiksi 30 000€. Polttomoottoriautoja tuli samoilla kriteereillä tuli noin 1000 kpl.
Zoen range ilmoitettu 245 km, joten todellinen aika kaukana sanomastasi 400 km:stä.
Aika harvalla n. 35-40 000€ sähköautolla pääsee 400 km kelissä kuin kelissä.
Esimerkin Konan range 305 km.
. - Mitä se yksi laturi auttaa vaikka 30 asunnon taloyhtiössä?
Jos olet asentanut 11kW laturin, niin sulla talossa pääsulakkeet varmaankin suuremmat kuin 25A? - Aika monella vanhalla kerrostaloalueella ei pysty suurentamaan liittymän pääsulakkeita, kun jakeluverkko ei kestä, sama koskee vanhoja omakotialueitakin.
Ei jakeluverkkoja ole ylimitoitettu.