- (Varoitus: Jossittelua, ei asiaa:)
Evoluutio ei ehkä hevin hukkaisi lajin säilymisen kannalta niinkin merkittävää etua kuin "totaaliyhteyttäminen".
Kiusallista, ettei biologinen aines tahdo säilyä kunnolla fossiileissa. Pigmentistä kyllä pitäisi jäädä jotain, mutta ei kenties kylliksi - ja onko kukaan edes tosissaan tutkinut tappoivatko mustat kasvit itsensä ohella muitakin elollisia suurissa massatuhoissa, tms. En ole tuosta jyvällä, vaikka paleontologia on kiinnostanutkin dinojen takia. Dinojen höyhenpeite on kai hissuksiin jo selvinnyt osin juuri pigmenttijäämien ansiosta. Outoa, vaan ei kenties täysin uskomatonta, jos olisivatkin silloiset saniaiset ja kortteet olleet jonkin muun värisiä kuin vihreitä. Menisi kertaheitolla Jurassic Park ja moni muu leffa vanhaksi jo vähintäänkin toistamiseen.
Vanhasta koirasta mulla on käsitys, että oppii temppuja jos tarpeeksi motivoituu. Lisääntymisen vaan joutuu vanha seisojakin delegoimaan nuoremmille käytännön syistä - ja Lamarkismihan lienee jäänyt hivenen tappiolle epigenetiikan ja hologenomi-hölötysten kanssa. Jätän kyllä jatkossa ihan sovinnolla genetiikan analysoinnin siitä tietävämmille, mutta ajatuskoe "mustien kukkien" globalisoitumisesta on sen verran klassikko, että ansaitsi hivenen huomiota. - Voi olla. Oumuamua puolestaan menee. Se taas on havaintoihin perustuva tosiasia.
- Ulostuloko auttaa tutkijat uskoon? Sen mukaan mitä muutamat tutkijat ovat itse selittäneet, ne tahtoisivat ensin sisälle sinne alienin emäalukseen penkomaan ja sieltä sondit tutkittavaksi ja artefaktit analysoitaviksi ENNEN kuin uskovat paljoa mihinkään alieneihin.
- (Varoitus: Ajatuksen virtaa, ei asiaa:)
Elollisen luonnon energiaongelma saattaisi (hypoteettisesti) liittyä vaikkapa siihen, että klorofyllin "keksiminen" näyttäisi olleen ainakin paikallisesti kovin hankala ja harvinainen tapahtuma. Sitä ei liene tapahtunut genetiikan tähänastisen tutkimuksen valossa täkäläisessä biosfäärissä kunnolla kuin kerran ja sekin vain kasvikunnan puolella, joten me elukat joudumme toistaiseksi lähinnä loisimaan kasvien kustannuksella omavaraisuuden asemesta. :)
// Geenimanipulaatio laajempaan käyttöön ja heti, sanon minä. (Olen jo valmiiksi melkein vihannes, joten hiukan vihreää jäkälän joukkoon ei mun kohdalla enää haittaa, kunhan viherrys ei liity puoluepolitiikkaan mitenkään) //
Pikkasen laajempaa säteilyspektriä hyödyntävä yhteyttäminen olisi lyhyellä tähtäimellä ilmeinen etu, mutta voisipa pitkässä juoksussa olla paikallisesti pahastakin. Mustat kasvit imisivät lämpöä kuin peijoonit ja muuttaisivat koko planeetan albedoa. Siitä taas seuraisi ... jotain. :) - O.S: "Ei räjähdyksestä kannata luopua. Jokainen taivaankappale on jonkin räjähdyksen jälkeisen sumun tiivistymä tähdeksi, planeetaksi jne."
Sanonta että "jokainen taivaankappale on jonkin räjähdyksen jälkeisen sumun tiivistymä tähdeksi, planeetaksi jne." on kuin sanoisi että pihlajanmarjat ovat käymisen jälkeisen alkoholin tiivistymiä päihdyttäviksi pillereiksi jne.
Jälkimmäinen sanonta sopinee lähinnä tilhien ja punatulkkujen käyttäytymistä tarkkailevalle lintuaktivistille ja edellinen tusjahduksia ja ikuisuuksia lobbaavalle universumiaktivistille. Tieteenharrastajat ymmärtänevät että niin marjojen alkoholi kuin universumin räjähdyksetkin ovat kausaalista seurausta muista seikoista, ohimeneviä sivuilmiöitä kokonaisuudessa, eivätkä todista luonnon ikuisuudesta sen enempää kuin mullahin laulu minareetin huipulta.
Tilhet lakkaavat syömästä marjoja, kun niitä ei enää ole ja tähdetkin lakkaavat räjähtelemästä kun niiden aika on ohi. Luonnon monimuotoisuuden pilaamiselle voimme ehkä vielä tehdä jotain pientä jos kovasti haluamme. Nukleosynteesin pysäyttämiselle universumissa emme niin paljoa. - "Juuei. Jos olisi gravitaatioaaltoja havaittavissa merten jyminäksi asti niin ne olisi LIGO:lla eli erityisesti gravitaatioaaltojen havaitsemiseen rakennetulla mittalaitteella nähty moneen kertaan. Merien jyminää aiheuttavina ne näkyisivät myös GRACE gravitaatiosatelliittien mittaustuloksissa."
Huoltotauolla olevat laitteet eivät keskimäärin ole kaikkein luotettavimpia gravitaatioaaltojen (tai edes gravitaation) havaitsijoita. LIGOLLA on ollut testiajoja marraskuussa, mutta tieteellinen havaintojakso "03" alkanee vasta vuoden 2019 helmikuussa.
GRACE- satelliittien erinomainen työ puolestaan päättyi jo varsinaisesti v. 2017 joulukuussa, kun GRACE-2 pudotettiin akun varauksen loppumisen takia 24. 12. n. klo 00:16 UTC- ja GRACE-1 sitten 10.3. 2018 n. 06:09 UTC.
(GRACE-FO:n [GRACE Follow-On-satelliitin] uskotaan aloittavan tiedetyönsä vuoden 2019 tammikuussa.)
Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että merten jyminä olisi toki havaittu. En kuitenkaan pidä uskottavana että sitä olisi havaittu esimerkiksi satelliiteilla, jotka oli jo pudotettu tai gravitaatioaaltoja havainnoivilla laitteilla, joilla tehtiin (jos tehtiin) korkeintaan koeajoja, ei tiedehavaintoja.
Hieno aloitus. Niin persiistä kuin se selkeänä trollauksena olikin, se antoi lukijoille taas kerran tilaisuuden päteä ja tuntea itsensä fiksuksi... vai antoiko sittenkään? - Saisikohan Savorisen suostuteltua selostamaan?
- "Muuttamalla koordinaatistoa savolainen kosmologia totta vie toimii. "
Ilman muuta toimii - saduissa. Koordinaatistolla, joka huomioi esimerkiksi impulssimomentin kiertymällä joka ainoan kappaleen kohdalla mielivaltaisesti (tai mielipuolisesti) "vasta-, tai myötäpalloon" on todella paljon käyttöä kuperkeikkakeisarin satumaailmassa. Ei kuitenkaan muualla. - "Siis oikeestiko kysyt tätä: ... "
Kaipa minä jotain kysyin, kun kerran minulle vastasit. Ei minua kuitenkaan kuviteltu uhka kiinnostanut tässä yhteydessä vaan havaitsemisen mahdollisuus, joka minun mielestäni oli - ja on edelleen - olematon. - "Mustan aukon lähestyminen näkyisi avaruuden taustasäteilyssä (CBR) havaittavissa olevalla tavalla."
Vaan entäs jos tulee pahuksen monta pienen pientä miniaukkoa joka suunnalta ja tarkasti ajoitettuina?
Anteeksi edellinen - ja selityksenä sen verran, etten ole erityisen huolissani kaikkein pienimmistä vaikka joku niistä olisi juuri matkalla pääni läpi. En myöskään murehdi Suurta Viehättäjää, Pimeää virtausta, Laniakeaa ja sen semmoisia. Niiden asemesta murehdin sitä, että joku saattoi heittää juuri palstan viime aikojen kymmenen kärjessä hypoteesin, helkutin hyvän herjan - tai jotain vaikkapa niiden väliltä - enkä minä onneton vain sitä tajunnut. - Vajaa 5000 kpl? (4 857 oli kuluvan vuoden huhtikuussa, en kyllä itse laskenut... )
- Eräs ihan kohtalainen selitys löytynee mm. seuraavan sivun puolen välin tietämillä olevasta kuvasta: https://earthsky.org/astronomy-essentials/can-you-see-the-big-dipper-in-autumn
Ellei tuo tyydytä, niin Otavan nimi englanniksi (Big Dipper) ja googlettaa sen verran kuin miellyttää.
(etäisyydet löytyvät mm: https://www.quora.com/How-far-apart-are-the-stars-Especially-in-the-big-and-little-dipper)
Ovat "toisella paikkakunnalla", eivät kierrä Aurinkoa, jne. - kehityskehittyy kirjoitti (27.11.2018 7:16):
"Tämä selittää senkin, että miksi maailmankaikkeuden "laajenemisnopeus" kiihtyy.
No, ihme jos ei kiihtyisi."
Taisit tarkoittaa, että olisimme pikku hiljaa ja hivuttaen lähestymässä [toistaiseksi havaitsematonta ?] massiivista mustista, joka saisi paikallisen ajankulun hidastumaan juuri siinä määrin, että mm. etäältä tuleva valo meistä katsoen punasiirtyisi?
Ymmärsinkö mahdollisesti edes likipitäen oikein?
(Jos ymmärsin sattumalta "oikein", en edelleenkään ymmärrä täysin oikein. Ts. miksi kukaan ei olisi huomannut jo niitä välttämättä ilmeneviä anomalioita, joita on kuvattu edellä tässä keskustelussa ja muutamia toistaiseksi kuvailemattomiakin, jotka silti olisivat pakosta ilmenneet astronomeille?)
Viitsisitkö korjata käsitystäni ideastasi? - NASA-Pettää-Aina(28.11.2018 8:32) : "Eikä Keplerkään voinut nähdä supernovaa 1604, koska Käärmeenkantajan tähdistöön on 20 000 valovuotta. Jos Supernova olisi räjähtänyt 1604, kuten tutkijat väittävät, olisi ihmiskunta varmaan jo tuhonnut itsensä ennen kuin ilmiö näkyisi Maassa.
Tieteenhistoria valehtelee räikeästi.
NASA boikottiin."
Laittaisitko linkin artikkeliin, josta selkeästi ilmenee että etäisyys Käärmeenkantajan tähdistöön on 20 000 vv?
(Ihan sama mitä selität SN 1604 arvioidusta etäisyydestä ja muka tutkijoiden väitteistä siitä kun nupistasi tempomasi käsitys tähdistön etäisyydestä kuvaa jo riittävästi tietojesi tasoa. Jos kerran trollaat, tee edes se kunnolla.) - "Mistä tiedämme, että esim. energiakeskittymä laajenee, jos avaruuden koordinaatisto voi muuttua?
Voihan olla, että mikään ei laajene, vain koordinaatisto muuttuu."
Ellei esimerkkisi energiakeskittymästä havaita mitään muuta kuin koko, (eikä mistään vastaavastakaan tapauksesta ole kerrassaan mitään muuta havaintoa) lienee homma hankala ja päättely pitkälti oletusten varassa.
Ellei taas kertakaikkiaan MITÄÄN havaita, on kyse Hanhiemon, Grimmin veljesten tai OSP:n kaltaisista saduista.
Hämmästyttävän usein on kuitenkin tiedossa lukuisia muita seikkoja, kuten vaikkapa keskittymän ja sen lähiympäristön lämpötiloja, joiden laskennallisista normeista poikkeavat muutosgradientit indikoivat muitakin muutoksia - kuten vaikkapa juuri "keskittymän" laajenemista - joita sitten sopii verrata havaintoihin. Astronomian ollessa kyseessä tutkittavista ilmiöistä on poikkitieteellistä ja moniin toisistaan eroaviin menetelmiin perustuvaa vertailupohjaa tavallisesti vähintäänkin runsaasti ja siksi suhteellisen kapeaankin havaintopohjaan perustuvista jutuista uskalletaan hetkittäin lausua maallikkoa häkellyttävän varmoja mielipiteitä.
Koordinaatiston muutosten taas oletetaan "normaalisti" olevan luonteeltaan ainakin jossakin määrin universaaleja. Eikö sitäkin ihmeteltäisi aavistuksen, kun vaikkapa aurinkokunta noin esimerkkinä käyttäytyisi joko äkkiä tai asteittainkin oleellisesti aiemmasta poikkeavalla tavalla, turpoaisi erilaisissa mittauksissa kooltaan, muuttaisi hetken mielijohteesta impulssimomenttiaan, siirtyisi naapurigalaksiin jne? Aha, koordinaatisto se vain muljahti, niinkö?
Koordinaatistoja tietenkin muutetaan aina tarpeen mukaan ja tarkoituksella, mutta mieluummin suunnitellusti ja (jokseenkin) järkiperäisesti. Nämä ajanvietepalstat luonnollisesti tarjoavat poikkeuksen, kun mitä tahansa on tarpeen perustella lähes millä hyvänsä mitä joku sattuu keksimään. Jos taas itse hoksaan ilmiselviä suurempia äkkinäisiä ja hetken mielijohteesta tapahtuvia koordinaatistomuutoksia, niin en kirjoita niistä tänne, vaan tarkistutan lääkitykseni. - EIkös tuon Gaia-satelliitin reilut 1.7 miljardin (lähi)tähden mittaukset varmentaneet Aurinkokunnan kohtalon jo melko pitkälle tulevaisuuteen? Hipparcoksen jälkeenkin oltiin jo aika kovia nassuja ja kertoiltiin mm. seuraavan kaltaisia tarinoita: https://www.quora.com/Since-our-solar-system-orbits-the-Supermassive-Blackhole-at-the-center-of-the-MilkyWay-ultimately-does-this-mean-it-will-eventually-be-sucked-in
(Osan noista kommenteista kelpuuttaisin pääpiirteissään vieläkin, vaikka muutamia täydentäisin esimerkiksi kertoilemalla esimerkiksi kineettisen kitkan vaikutuksesta mm. "läheltä piti-tähtiohitusten" aikana jne.) - "Tai normaaalit ihmiset eivät viitsi alkaa kinaamaan julkisessa kulkuvälineessä asiasta, jota eivät tunne. Ja kun se Kalle kadunmies ei tee tiedettä, eikä yleensä edes tunne luonnontieteitä."
Täsmälleen.
(Selittänee osaltaan julkisen liikenteen vähäistä suosiota maassamme yleensä ja erityisesti muutamien paikkakuntien liepeillä.) - O.S: "Rupean kirjoittamaan lehtiin."
Hyvä idea. Ehdottaisin National Geographicia, Naturea tai mahdollisesti Psychology Today -lehtiä, mutta joka tapauksessa olisi mielestäni hyvä valita sellainen, jonka artikkeleja muut julkaisut kunnioittavat ja laajalti siteeraavat.
Toinen kriteeri saattaisi tietenkin olla Se, kuinka pitkään kyseisen julkaisun artikkeleja keskimäärin muistetaan.
Suomalaisista tulee mieleen lähinnä Tähdet ja Avaruus, jota itsekin silmäilen - ja jatkossa tietynlaisella vavistuksella, kun odotan siinä näkeväni viittauksia johonkin ulkomaisella foorumilla esittämääsi tietoiskuun.
Suuri vahinko, että Pahkasika-lehden julkaisu lopetettiin jo 1991 (?), senkin tiedeartikkeleista kun on joku jäänyt muistiini vielä näinkin monen vuoden takaa. - "Filosofia lähestyy asiaa hieman toisella tavalla."
Ole ystävällinen ja kuvaile millä tavalla filosofia mielestäsi perustellusti jättää huomiotta taustasäteilyn ja aineiden jakautumisen [kosmoksessa] ja mikä osoittaa suuren virheen siinä, että filosofit todellakin ovat jättäneet kosmologian tähtitieteilijöille [tai pikemminkin kosmologeille].
Edelleen olisi keskustelun kannalta erinomaista jos kykenisit perustelemaan mainitsemaasi "korjautumista", josta minun mielestäni ei ole yleisellä tasolla nähtävissä minkäänlaisia vakuuttavia todisteita.
Ellei tarkoituksesi ole ainoastaan hersytellä yhä lisää olkinukkeja ja niillä lisätä lukumäärällisesti peräänkuuluttamiasi käsitesekaannuksia, voisit perustella mielipiteitäsi. Pystytkö perustelemaan kantojasi asiallisesti vai jäätkö dogmejaan toistelevien [uuden maailman] kreationistien asteelle? - O.S: "Voihan niitä muitakin suuria räjähdyksiä olla kuin yksi. Miksi ihmeessä vain yksi?"
Tuon takiahan niin moni uskoo multiversumi-hypoteesin olevan oikean. Sen juuri siitä saa kun laajentaa kvanttifyysisen ajattelun makroskooppiseen skaalaan.
PS. Tämä ei millään lailla kiistä sitä, mitä Niiniluotofani edellä juuri esitti. Tasokkaassa keskustelussa vain on useampia tasoja - ja ellei metagalakseista ja häkyhöyryistä kertova fantasiakirjailija vaivaudu määrittelemään tarkoittamiensa "suurten räjähdysten" mittasuhteita, ne voivat filosofisesti tarkastellen olla miten mittavia tai miniatyyrisiä tahansa.