mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25519

  1. Veroastetta voi tutkailla tietysti monella tapaa. Kokonaisveroaste on nykyhinnoilla noi 58 %, kun se vuoden alussa oli 72 %. Veron suhteellisen osuuden laskusta huolimatta valtion polttoaineverotulot ovat silti nykyhinnoilla suuremmat kuin vuoden alun hinnoilla, jos kulutuksessa ei tapahdu romahdusta. Äkkiseltään arvioisin, että verotulot pysyvät samoina, vaikka kulutus laskisikin noin 10 %.

    Autoliiton tai veronmaksajien keskusliiton (en muista nyt kumman) selvitysten mukaan Suomen polttoainehintaso eli pääasiassa vero on EU-maiden keskiarvoa korkeampi.
  2. Kiinnitin kirjoituksessani huomiota Keskustan politiikan poukkoilevaisuuteen. Oppositiossa ja vaalien alla luvataan ummet ja lammet ja hallitusvastuussa ollessa tehdään sitten ihan muuta. Viime vaalien alla Kokoomus kiinnitti useaan otteeseen huomiota siihen, mitä Keskustan kaikki lupaukset tulevat maksamaan. Vähin ääni Keskusta sitten tinki lupauksistaan.

    Välikysymystä ei voi rinnastaa yksittäisen edustajan kirjalliseen kysymykseen, vaikka hallituksen kaataminen ei olisikaan mahdollista. Kirjallisen kysymyksen takana on koko puolue tai jopa koko oppositio. Polttoaineveroa koskeneissa välikysymyksissä olivat mukana Keskusta ja kristilliset kokonaisuudessaan. Sitä voi silloin pitää koko eduskuntaryhmän ja puolueen kantana asiassa.

    Itse polttoaineverotuksen osalta on huomioitava, että kultuksen pysyessä vakiona, valtio kerää nykyisellä hinnalla (n. 1,45€/l) kolmanneksen enemmän arvonlisäverotuloa kuin vuoden alun hintatasolla (noin 1,1€/l). Valmisteveron määrä on vakio (58c/l), joten siitä ei kulutuksen pysyessä vakiona kerry valtiolle enempää verotuottoa. Vaikka kulutus jonkin verran vähenisikin hinnan kohotessa, on todennäköistä, että valtion polttoaineverotulot kokonaisuudessaan euromääräisesti kasvavat, vaikka veron suhteellinen osuus hinnasta laskeekin. Vuoden alussa tuo suhteellinen osuus oli 72 %, nyt 58 %. Euromääräisesti valtiot verotulot pysyvät entisellään, vaikka kulutus laskisikin kymmenisen prosenttia.

    Polttoaineveron laskemista koskevissa vaatimuksissa ei ole lähdetty öljy-yhtiöiden katteiden puolustamisesta, vaan siitä, että polttoaineista riippuva taloudellinen toiminta kärsii. Ensimmäisenä konkurssilistalla ovat kuljetusyhtiöt, sen jälkeen matkailuelinkeino. Polttoainekustannusten suhteellisen osuuden kasvu kuluttajamenoista tarkoittaa myös sitä, että se on muusta kulutuksesta pois, mikä puolestaan heijastuu kaikkeen arkiseen kulutuskysyntään ja sitä kautta työllisyyteen. Toki polttoaineveron korotukselle on myös puoltavia syitä kuten ympäristönäkökohdat.

    Nyt pitää lopputulemana kysyä, kumpi rassaa enemmän valtion budjettia, sekö että polttoaineverotusta hieman kevennetään vai se, että korkeiden polttoainehintojen takia muu taloudellinen toimintaa vaikeutuu ja siitä aiheutuu myös verotulojen vähentymistä.
  3. Ei ketjun avaajan kirjoituksessa Vanhasen sanomisia mitenkään erotettu asiayhteydestä. Asiayhteys kerrottiin ja se oli Keskustan välikysymys, jossa veronalennuksia vaadittiin. Keskusta vaati oppositiokaudellaan erittäin näkyvästi ja ponnekkaasti polttoaineveron alentamista. Kahdesta välikysymyksestä päätellen tämä oli Keskustan oppositiokauden ylivoimaisesti tärkein kysymys, jossa se näki hallituspolitiikan epäonnistuneen. Nyt kun Keskusta on johtava hallituspuolue, se puolustaa henkeen ja vereen polttoaineveron pysyttämistä ennallaan samoihin syihin nojaten kuin Lipposen hallitus aikanaan. Mitä tämä on muuta kuin tyylipuhdasta tuuliviiripolitiikkaa äänestäjille annetuista lupauksista välittämättä.

    Suomalaisilla ei ole mitään sellaista yleistä käsitystä, että hallitus päättäisi polttoaineen hinnan. Kansalaiset sen sijaan tietävät sen, että polttoaineen kuluttajahinnassa on hyvin paljon veroa mukana. Veron osuus taitanee olla yli puolet kuluttajahinnasta. Ettei jopa 70 %. Silloin on selvää, että verorukkauksilla voidaan huomattavasti vaikuttaa kuluttajahintoihin.

    EU:n veroharmonia ei tarkoita sitä, etteikö enemmän polttoaineveroa perivä maa saisi laskea polttoaineveronsa tasoa lähemmäs sellaisten EU-maiden veroastetta, joka on suomalaista alhaisempi. Suomalainen veroaste tässä lienee EU-maiden korkein. Sitäpaitsi EU:ssa ei ole muistaakseni tehty vielä mitään sitovia veroharmoniapäätöksiä, vaan ne ovat suositusluontoisia. Polttoaineverotuksessa veroharmonia tarkoittaisi sitä, että Suomen pitäisi laskea polttoaineveroa tai muiden jäsenmaiden nostaa.

    Yhteismarkkina-alueen säännöissä ei taida olla tapahtunut myöskään mitään muutosta sillä välin, kun Keskusta teki välikysymyksensä ja Keskusta nyt hallituspuolueena puolustaa veron suuruutta. Keskusta ei halua millään tavalla nostaa esiin niitä kysymyksiä, jotka se näki valtavina haittoina silloin, kun se välikysymyksensä teki. Yhtäkkiäkö nämä valtaisat haitat ja epäoikeudenmukaisuudet ovat hävinneet kuin tuhka tuuleen.

    Mauri Pekkarinen on vasta äskettäin kertonut, että 1,4 euron taso on ehdoton kipuraja, jossa ainakin hän alkaa toimia veron alentamiseksi. Saas nähdä millaisiin mittoihin Mauri tässä asiassa kasvaa.
  4. Keskustan palstalla käsitellään tietysti Keskustan politiikkaa. Onko tämä logiikka noin vaikea ymmärtää. Lisäksi tiedetään, että nimenomaan Väyrynen oli asiassa aloitteellinen ja idea sopimuksesta lienee ollut Väyrysen. Ei se silti poista sitä, että herrat Suominen ja Taxell toimivat myös moitittavasti. Harri Holkerista sen sijaan löytyi tarvittaessa poliittista ryhtiä noudattaa lakia ja tavanomaista marssijärjestystä.

    City-Keskusta on itse täysin pihalla kuten tavallista, vaikka hänen sivupersoonansa sanoisi asiasta mitä tahansa. Tunnistatko olevasi sama henkilö. Jos et, kehotan käymään välittömästi aamulla terveyskeskuksessa.
  5. Kun puoluejohtajilta Väyrynen, Suominen ja Taxelle kysyttiin vaalitenteissä, millaiseen hallitukseen nämä ensisijaisesti pyrkivät, tuli vastaukseksi vain se, että käydään ensin vaalit ja katsotaan sitten tulosta ja sen pohjalta aletaan neuvottelut. Äänestäjille ei kerrottu, että neuvottelut on jo etukäteen käyty ja jos vain vaalitulos sallin, Suomeen synnytetään porvarihallitus. Eikö näin olennaisen asian salaaminen äänestäjiltä ole selvä petos äänestäjiä kohtaan.

    Vanhan lainsäädännön mukaan presidentti asetti hallitustunnustelijan ja tätä oikeutta Koivisto käytti antamalla Harri Holkerille hallitustunnustelijan tehtävän. Koivisto toimi asiassa täysin lain ja oikeuksiensa mukaan. Väyrynen ja kumppanit sen sijaan yrittävät ohittaa lain ja normaalit menettelytavat, kun olivat ensin pettäneet äänestäjiä. Voi esim. kysyä, moniko Kepua äänestänyt olisi äänestänyt toisin, jos olisi tiennyt Väyrysen junailuista. Kepussahan on paljon sellaisia äänestäjiä, joita miellyttää vain punamultayhteistyö. Tällaisen kertominen etukäteen olisi voinut ajaa äänestäjiä muiden puolueiden taakse.

    Jos SDP ja Kokoomus solmisivat etukäteen tällaisen sopimuksen ja jättäisivät kertomatta sen äänestäjille, Oiva Härkösen ja City-Keskustan huutoa asiasta riittäisi vielä sadankin vuoden päästä.
  6. Ohut Väyrysen sopimuksesta kuin mistä tahansa politiikkaan olennaisesti kuuluvasta tavasta. Tämä on tyypillistä juuri kepulaiselle mielenlaadulle. Ei edes itse mielletä, että tuollaisen sopimuksen keskeinen ominaispiirre on äänesäjien pettäminen. Sovitaan hallitusratkaisu ilman, että edes tiedetään vaalitulosta eikä sanallakaan hiiskuta äänestäjille, että tällainen sopimus on tehty. Sehän on suorastaan rikollista toimintaa tai ainakin vastoin kaikkia parlamentarismin ja demokratian sääntöjä.

    Toiseksi Väyrynen yritti ohittaa valtiosäännön asiassa. Siis tarkoitus oli toimia laittomasti. Tähän Koivisto sitten puuttui ja luki hallitusmuotoa Väyryselle, kun tämä ei itse sitä tuntenut tai siitä piitannut. Tämä oli sikäli erittäin tärkeä poliittinen tpahtuma, että poliittisen demoralisaation kausi saatiin vihdoin katkaistuksi. Paavo Väyrynen oli tuon demoralisoituneen kauden viimeinen ja kirkas tähti lajissaan. Juonitteluperinne katkesi siltä erää siihen ja sille kansa taputti käsiään, mikä osoitti, että kansalaisilla moraali oli edelleen tallella.
  7. Ei kunnista mitään yrityksiä tarvitse tehdä. Asia on hoidettavissa sillä, että laaditaan selkeä kunnallislainsäädäntö, jossa määritellään kunnan tehtävät, minimipalvelutaso. Minimitaso on pyrittävä määrittämään sellaiseksi, että kunnista selvä enemmistö esim 90 % kykenee sen saavuttamaan omilla verotuloillaan. Sellainen kunta joka ei tähänkään kykene, lienee parasta pakkoliittää suurempaan.

    Lainsäädännöllä on myös hyvä rajoittaa kuntien päätäntävaltaa niin, ettei niistä voi tulla yrityksiä. Esim. teollisuushallien rakentaminen kunnan varoilla ei saisi olla kunnallista toimintaa. Kaavoitusoikeus pitää tietysti kunnille jättää, mutta kaavoituksen osana on kunnalistekniikan rakentaminen, mikä pakottaa myös katsomaan kuntatalouden mahdollisuuksia.

    Kuntien palvelutasojen erot on minusta sallittava muissa paitsi pakollisissa peruspalveluissa kuten terveydenhuollossa, koulutoiminnan järjestämisessä jne. Kuntien toiminnan tulee olla hyvin läpinäkyvää niin, että esim. kuntaliiton pitäisi säännöllisesti vertailla eri kuntia: millaisilla veroprodenteilla ne kykenenvät minkäkinlaiseen palvelutarjontaan asukkaille. Kunnan houkuttelevuus pitää saada näkyviin asukasystävällisyydellä ja kuntien osuutta yritystoiminnan osana voidaan lainsäädännöllä rajata. Yritykset tulevat kyllä sitten sinne, missä katsovat parhaiden toimintaedellytysten olevan.

    Suomen ongelma on asutuksen hajanaisuus ja sen myötä tulevat rakenteelliset ongelmat ja yksikkökustannusten kalleus. Tämä aiheuttaa tilanteen, missä talous ei kykene tehokkaasti luomaan sitä kakkua, josta julkinen puoli voisi ammentaa rahaa ihmisten tarpeisiin. Historiasta voi sanoa, että maatalous-Suomi ei kyennyt läheskään sellaiseen julkisen palvelutarjonnan luomiseen kuin teollisuus-Suomi. Sen vuoksi ei pitäisi suosia sellaista asutusrakennetta, joka johtaa yhteisen kakun koon pienentymiseen ja julkisten menojen kasvamiseen. Ja hajallaan oleva asutus siihen johtaa.

    Olisi mukava välillä myös kuulla niistä vaihtoehdoista. Millä estetään julkisten palvelujen rahoituspohjan mureneminen, jos ei kerran olla valmiita tehokkuutta parantaviin rakenteellisiin muutoksiin? Ei kaikissa uudistamispyrkimyksissä voi nähdä vain jonkun uusliberalismin pönkittämistä ja yhteisöllisyyden hävittämistä. Paikalleen jämähtämisen seurauksetkin pitäisi mieltää ja huomioida.
  8. Jakopolitiikka on minun mielestäni aivan keskeisen tärkeä osa järkevää politiikkaa. Kakun kasvattamisessa ilman jakopolitiikkaa ei ole mitään järkeä, koska sellainen tie tuhoaa itsensä.

    Kannatan siis pyrkimyksiä suurentaa kakkua, jotta jaettavaa sitten olisi. Tässä mielessä politiikan keinot ovat suhteellisen vähäiset. Voidaan vero- ja korkoelvytyksillä lisätä kysyntää, voidaan tutkimus- ja tuotekehityspanoksilla suunnata taloudellista toimintaa kannattavampaan suuntaan. Kolmas tapa on jakopolitiikka, jolla voidaan laajentaa kulutuskysynnän pohjaa ja näin varmentaa jatkuva kulutuskysyntä.

    Jakopolitiikan osalta voi todeta, että on taloutta ja kasvua ruokkivaa jakopolitikkaa ja jähmeää talouskasvua hidastavaa jakopolitiikkaa. Ay-liike toimii periaatteessa taloudelliselta kannalta järkevän jakopolitiikan puolesta. Se haluaa osansa, mitä ei esitä vaatimuksia sen suhteen, millaista jaettavan takana oleva taloudellinen toiminta on. Näin ay-liikkeen jakopolitiikka suosii markkintaloutta, markkinat voivat määrätä mistä jaettavaa syntyy eniten. SDP ja Kokoomus ovat meillä suosineet tällaista mallia.

    Keskustan jakopolitiikka on taas lähtenyt siitä, että myös tuotannon pitää olla suunnitelmallista. Siinä pitää ottaa huomioon maatalous- ja aluepoliittiset priorisoinnit. Tämä puolestaa johtaa siihen, että jaettavaa ei keräänny niin paljon kuin ay-liikkeen jakomallissa.

    Haikailen siis kyllä jakopolitiikan suuntaan, koska tuloerojen kasvattaminen johtaa kulutuskysynän vähentymiseen. Veroelvytyksistä ei ole mitään hyötyä, jos kaikilla ei ole varaa parantaa ostovoimaansa. Vähempituloiset panevat kaikki tulonsa kulutukseen, kun pakko tehdä niin. Se pitää rattaita pyörimässä. Suosimalla tuloerojen kasvua kasvatetaan sen väestön osan painoa, jolla on varaa panna tulojaan sijoittamiseen, ulkomaanmatkailuun, sukanvarteen jne. Uskon siis keyneslaiseen kulutusmalliin.
  9. Varallisuusvero ei kohdistunut yrittäjiin, vaan rikkaisiin, joille on kasautunut omaisuutta. Tällaisia rikkaita ovat esim. muutamat sijoituksillaan vaurastuneet ja suuria perintöjä saaneet ihmiset. Ei tällaisella rikastumisella on mitään tekemistä yrittämisen kanssa.

    Varallisuusvero voi olla sinänsä tarpeeton vero, mutta kyllä Soininvaara siinä oli oikeassa, että aika erikoinen signaali tämä on niille äänestäjille, joita Keskusta vaalien alla erityisesti lähestyi lupauksillaan. Ei heille varmasti oltu ensimäisenä tyrkyttämässä varallisuusveron alentamista.
  10. Suomessa toteutettu veroalennus ei mene minään suorana tukena öljyntuottajille, koska Suomi on niin vähäpätöinen osanen tässä ruletissa, ettei se hetkauta proillenosaakaan missään numerotaulussa. Tällainen peruste on täysin keinotekoinen, kun muuta ei keksitä.

    Minä en ole minkään tukiaisten kannalta. Olen kiinnittänyt asiassa huomiota vain siihen, että Keskusta populistisesti lupaa kaikkea, mutta ei pidä lupauksiin. Keskusta elämöi oppositiokaudella erittäin suureen ääneen juuri tässä asiassa vaatien polttoaineveron alennusta. Kyse on kansalaisten törkeästä huijaamisesta, petoksesta. Poliittinen puolue on tuote, jota voi markkinoida täysin valheellisin, paikkansa pitämättömin tavoin. Keskusta on tässä suhteessa ylivertaisesti paras esimerkki.
  11. Nyt sitä laajennit uuden myös uusintoihin. Minähän otin kantaa vain uusintoihin, jollainen Ahon "neronleimaus" on, minkä vuoksi se ei kerro mitään suhtautumisestani uusiin ideoihin.

    Pohdiskelepa nyt vaikka uusintana, mitä hyvää sosialismi toisi tähän kapitalismikurjuuteen, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Ja pohdi hetki idean käyttökelpoisuutta.
  12. Ei raha kaikille ole sellainen houkutin kuin sinulle, joka olet suorastaan sen pauloissa nähdessäsi kaikissa asioissa päällimmäisenä niiden kansantaloudellisen ja ylipäänsä taloudellisen arvon. Nuoret miehet pyrkivät pitämään itsensä kunnossa ja vireinä menestyäkseen yöjuoksussa. Samasta syystä myös nuoret naisvartalot pysyvät hoikkina. Kyllä tällainen houkutin kaikki rahapalkinnot voittaa.

    Jos murrosikä kestäisi parikymmentä vuotta ihmisen elämässä, lihavuuden kanssa ei monellakaan olisi ongelmia. Biologinen suvunjatkamisvietti pitäisi liikkeessä kaiken aikaa. Myös ruuan hankinta on pitänyt ennen ihmisiä liikekannalla. Nyt on veltostuttu, kun ruoka tuodaan melkein suoraan suuhun.

    Ihmiset arvostavat useissa kyselyissä omaa ja läheistensä terveyttä enemmän kuin rahaa. Terveenä pysyminen on jo sinällään se kaikkein suurin palkinto eikä sen vuoksi kannattaisi paljon kadehtia niitä, jotka ovat saaneet riesakseen jonkun sairauden. Isänikin sairasti reumaa, mikä johtui siitä, että vietti väärää, sairauksille ja kuolemalle altista elämäntapaa, josta olisi sinun logiikallasi bonukset menneet. Hän nimittäin taisteli monta vuotta sodassa kylmissä ja kosteissa olosuhteissa velivenäläistä vastaan pyrkien estämään näin itäturismia.
  13. Matti Vanhanen yrittää kyllä markkinoida tätä epämääräisesti selitykseksi sille, ettei veroa voida alentaa. Tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut miksikään siitä, kun Keskusta vaati veron alentamista. Jos Suomi alentaa veroa, tämä ei näy missään kansainvälisessä mittakaavassa. Vasta jos koko EU alentaisi veroa, sillä voisi olla haitallisia seurauksia. EU:ssa energiaverot ovat kuitenkin eri tasolla ja korkean veroasteen Suomea ei edes voitaisi moittia siitä, jos se lähentyisi verotuksellisesti muita jäsenvaltioita.

    Eli kyllä kyse on siitä, että Kepu on jälleen kerran valehdellut äänestäjille päin naamaa antaessaan sellaisen kuvan, että se alentaa korkeita polttoaineveroja. Lisäksi Mauri Pekkarinen on vastikään kysttäessä kertonut, että 1,40 euron litrahinta on kipuraja, jonka jälkeen hän ryhtyy heti toimenpiteisiin. Saas nähdä. Ainakaan Vanhasen puheiden perusteella veroon ei tulla kajoamaan.
  14. Hölmökin voi sen ymmärtää kuten sanoit mutta kasvutalous, josta nyt on ollut puhe, ei sitä ymmärrä. Läskialan rasvabisnes ja sokerinen karkkibisnes tekevät kaikkensa, että heidän jalostamiensa tuotteiden menekki olisi paras mahdollinen. Näin toimi aikansa myös tupakkateollisuus (ja vieläkin se toimii näin kehitysmaissa) markkinoiden tupakkaa jopa härskisti terveystuotteena.

    Sitten lääketeollisuus puolestaa valmistaa erilaisia lääkkeitä näiden sairauksien tarpeisiin eli hyötyy välillisesti läski-, karkki- ja tupakkateollisuuden ponnistuksista. Tämä on se kasvun politiikan logiikka. Siihen kuuluu myös se, että yhteiskunnan ei pidä näiden mielestä holhota ihmisiä eli pitäisi olla puuttumatta tähän hölmöläisten peliin.
  15. Porkkanoita pitää ja nimenomaan niitä. Kun terveellisten tuotteiden suhteellinen hinta alenee, valinta kohdistuu yhä useammin niihin. Siinä se bonus on heti samantien. Haittaveroilla kerätään juuri sitä rahaa sitten niitä varten, jotka haluavat kaikesta huolimatta mässäillä. Alkholipolitiikkahan toimi pitkään tällä periaatteella. Siinä kerättiin nimenomaan haittaveroa, joilla alkoholihaittoja sitten voitiin ede osaksi kustantaa. Bonusten kerääminen tulevaisuutta varten antaa sattumanvaraisia palkintoja. Jos jäät auton alle ja kuolet, bonukset jää saamatta vaikka olisi elänyt hyvinkin terveellisesti.

    Pikkukuntien ongelmat johtuvat harvoin siitä, että kunnallistaloutta olisi hoidettu jotenkin huonosti. Asia sattuu vain olemaan niin, että työvoima on paennut näistä pikkukunnista muualle ja kunnan asujamistoksi ovat jääneet kaikenlaiset huollettavat. Ongelma ei ole kunnallinen, vaan valtakunnallinen. Kepu suosii hajallaan asumista valtakunnallisesti ja se johtaa pienten kuntien kärsimykseen juuri niiden huonon huoltosuhteen vuoksi. Jos Lapin väestö tuotaisiin Espooseen, Espoon taloudellinen asema heikkenisi, mutta kestäisi silti jos huoltosuhde pysyy senkin jälkeen normaalina.
  16. Kommentoin todellakin Ahon lausuntoja ilman, että ole tutustunut kaikkeen siihen, mitä hän esittää. En nyt tarkkaan edes muista, mitä hän puhunut työreformin yhteydessä, ehkä silläkin on liitoksia tähän, mutta silti vaan kommentoin sitä osaa, mihin olen tutustunut. Onko se kovasti väärin?

    Bonusjärjestelmä on jo käytännössä mahdoton toteuttaa, koska emme voi löytää tasapuolisia mittareita millekään bonusjärjestelmälle. Mikä sinusta mittaa esim. vittumaisen ja ahdistavan työpaikan stressitekijöiden vaikutusta siihen, että ihminen altistuu erilaisille psykosomaattista alkuperää oleville sairauksille?

    Tupakointi on ainoa yksiselitteinen mittari. Tupakka aiheuttaa kiistatta monia sairauksia eikä tupakoinnissa ole ns. haitatonta kohtuukäyttöä. Tämän ottamiselle bonussysteemeihin minulla ei ole mitään vastaan. Se kuitenkin edellyttää entistä tehokkaampaa tiedottamista. Tupakka-askeihin tulee entistä selvemmin liittää informaatiota, jonka mukaan tupakka tappaa suuren määrän ihmisiä ennenaikaisesti ja todennäköisesti sinutkin, jos kaivat tämän askin tuotteen esille polttaaksesi. Sitten pitää olla vielä teksti, jonka mukaan bonuksia tippuu stä mukaa kuin askeja ostelet. Tämä varmaan vaatii jonkinlaisen ostorekisterin, että voidaan pitää lukua siitä, montako sauhua kukin on ottanut.

    Kaiken muun mittaaminen onkin sitten jo todella vaikeata, jos halutaan jonkinlaista tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Lihavuus esim. voi johtua paitsi liiasta syömisestä ja liian vähäisestä liikkumisesta myös perintötekijöiden kuten aineenvaihdunnan eroista. Toisilla on taas perintönä herkkyyttä sydänsairauksille, joten heidän elämäntapavalintansa käyttää lentokonetta ja stressata itseään töissä ei ole yhdenveroinen jonkun toisen ihmisen kanssa.

    Jo tällaisista käytännön syistä on paljon helpompaa ja tehokkaampaa johdatella ihmisiä oikeisiin tottumuksiin asettamalla haittaveroja ja muita rajoitteita haitallisille asioille. Kuten olen sanonut länsimainen elämäntapa altistaa erilasille sairauksille. Miten tämän elämäntavan valinta pitäisi sanktioida ja miten esim. sellainen elämäntapa, jossa ihminen ei käy työssä, mutta liikkuu paljon, kalastelee ja syö metsän marjoja, palkita.
  17. Joo, tuottahaan se eriarvoisuutta ja kateutta, jos jollain on varaa mersuun ja toisella niukasti polkupyörään. Eiköhän se nyt sentään ole suurempi kateuden aihe kuin valinta porkkanan ja hampurailaisen välillä. On sulla kateuden aiheet ja eriarvoisuudet "todelliset" kulmakivet.

    Vanhemmat vievät lapsensa hampurilaisravintolaan lähinnä kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että vanhemmat eivät nykyisin osaa ja viitsi tehdä kunnon kotiruokaa itse. Työelämä ja helppoon elämään totuttautuminen vie kaikki mehut ja osaamattomuus on aika suuri este. Toinen syy löytyy markkinoinnista. Hampurilaispaikat suuntaavat markkinoinnin erityisesti lapsille ja kun lapsia ja nuoria sitten paikoissa käy, esimerkin voima huolehtii lopusta mainonnasta. Hinta ei sinällään ole houkutin, sillä roskaruoka maksaa ravintoarvoonsa nähden paljon.
  18. Asetaan ensialkuun haittavero köyhien kiusaksi hampuraisille ja poistetaan vihannestan, kasvisten ja hedelmien suojatullit ja kiintiöt EU:sta. Siis nimenomaan köyhille enemmän ja halvalla tätä terveellistä vaihtoehtoa ja vain rikkaat saavat kiustata itseään hampurailisilla.

    Kun katselet sitä tarjonta-avaruutta ja menet vilkaisemaan hampuralaispaikkojen ikäjakaumaa, niin puhu sitten enemmän ihmisten "vapaudesta" valita. Lapsia siis pitäisi rangaista siitä, että käyvät syömässä hampurilaisravintoloissa. Olen samaa mieltä, mutta kansanterveyttä edistää varmasti enemmän se, kun vaikeutetaan hampuralaisten syöntiä ennen kuin tottumuksesta tulee toinen puoli kuin vasta sitten, kun pömppä jo pullottaa.

    Miten elintasokuilu siitä repeää, että haitalliset rasvat, tupakka ja väkevä viina ovat vain varakkaiden saatavilla. Puhut terveyden edistämisestä ja elintasokuilusta samojen aineiden yhteydessä. Etkö näe tässä mitään ristiriitaa?
  19. Sairaalahallintoon en tässä puutu, se ohjaa keskustelun sivuraiteelle. Minulla ei ole mitään tekemistä sairaalahallinnon kanssa enkä edes tiennyt Ahon tällaista puhuneen, joten älä sekoita asioita.

    Ahon tavoite paremmasta kansanterveydestä on oikea, mutta keinot väärät. Miksi aloittaa terveellistäminen sieltä, mistä se on vaikeinta aloittaa. Pitää kysyä, mikä saa ihmiset syömään rasvaa ja sokeria, mikä saa ihmiset tupakoimaan, mikä ryyppäämään ja mikä lössähtämään sohvalle. Kun nämä syyt selviävät ja niihin vaikutetaan se on paljon tehokkaampaa, kuin yrittää vaikuttaa sitten, kun ihminen on jo kymmenien vuosien jälkeen tottunut haitallisiin elintapoihin.

    Haitallisuus alkaa nuorena. Ihminen on nuorena kuitenkin tavallisesti terve ja elinvoimainen eikä miellä sitä, että viisi hampurailaisateriaa ja kaksi pitsa-annosta viikossa tupakan ja pikku kaljoittelun ohella olisi jotenkin fataalia. Niistähän voi sitten luopua, kun vähän vanhenee. Tässä alkupäässä terveyden edistäminen pitää aloitta ja kehittää siihen kunon konstit. Haittaveroista hampuralaisille voisi aloittaa.
  20. Koululiikinnassa painon pitäisi olla leikkimielisessä liikunnassa eikä suorituspainotteisessa. Niillä joilla on halua suoritepainotteiseen liikuntaan, on siihen kyllä riittäviä mahdollisuuksia. Tekemällä liikunnasta pakonomaisen arvosanaa metsästävän oppiaineen, käy juuri niin Aku sanoi, kaikki liikunnan ilo tapetaan koko loppuelämäksi. Esim. suunnistuksen voisi korvata leikkimielisellä aartenetsinnällä metsässä, joka olisi yhdistelmä nopeutta ja nokkeluutta. Näin syksyllä se voisi olla vaikkapa kymmenen eri sienilajin etsiminen metsästä, siinä olisi suunistusrasteja riittävästi eikä kenenkään pitäisi jälkikäteen käydä noukkimasta niitä pois. On todella järkyttävää kuulla, kun lapset kertovat edelleen liikunnan open uhkailleen, että se ja tämä vaikuttaa liikuntanumeroon. Jos ei jaksa ihan koko matkaa juosta vaan kävelee, niin se vaikuttaa liikuntanumeroon? Hei haloo!
    21. 1255 / 1276
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt