mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25516

  1. Keskustan kannatuksen syitä pitää etsiä historiasta ja maantieteestä. Viimeksi mainitun osalta on syytä huomioida maamme suuri koko verrattuna väestömäärään. Maamme on kuitenkin asutettu epätasaisesti, on suuri keskuksia ja sitten on toisaalta suuri haja-asutusalue. Näiden kahden aluetyypin sisällä asuvilla on erilaisia intressejä. Historiallisena tekijänä tässä on lisäksi mukana ajallisesti erittäin nopeasti tapahtuneita muutoksia. Aggraari-Suomesta on tullut poikkeuksellisen lyhyessä ajassa teollisuus-Suomi ja sen jälkeen post-moderni yhteiskunta kaupungeissa. Ihmiset eivät ole aina pysyneet kiihkeän muutoksen rytmissä mukana.

    Historiallisena tekijä pitää muistaa lisäksi NL:n ja Kekkosen aika. Keskusta nousi tuolloin näiden kahden suurtekijän vaikutuksesta hovipuolueen asemaan. Haja-asutusalueiden junttikansa koki alemmuuden sijaan ylemmyyttä. Normaalistihan asia olisi ollut päinvastoin ja maaseudun kannatus olisi kanavoitunut SMP:n kaltaisille unohdetun kansan puolueille. Kun taloudellinen muutos vääjäämättä johti maaseutuelinkeinojen arvonalennukseen, Kekkonen politiikallaan veti nämä ylös tästä suosta. Suomen onni se ei ollut, mutta maatalousyrittäjäväestö sai elää ruhtinaallista aikaa, kun oli lupa käydä muiden taskuilla.

    Kepun valtapolitiikan ainoa tavoite oli säilyttää tuo valta. Koko politiikka on perustunut vain tämän tavoitteen savuttamiseen. Kyse on ajan peluusta. Valta on pysynyt pitempään kuin mikään järki sanoisi, mutta vähin erin ihmiset tulevat järkiinsä, kun uskovaiset jäärät pannaan multiin. Uudella sukupolvella ei ole rasitteenaan kulta-ajan muistoja.

    Myönnän jo nyt olevani poliittisissa arvioinnissani heikkolahjainen, jos ennustukseni siitä, eetä Keskusta tippuu reilusti kolmanneksi suuremmaksi puolueeksi noin 15 % kannatusosuudella, tapahdu seuraavien 10 vuoden kuluessa. Jaban visio on tässä suhteessa erinomainen ja siihen on helppo yhtyä. Kepun luonnollinen kannatus on noin 5 % eli se mikä Ruotsissa, mutta tähän meillä menee vielä jonkin aikaa.

    Aluksi olin pahoillani siitä, että Keskusta on hallituksessa. Nyt olen siitä hyvilläni, sillä ymmärrän, että näyttöjen puute on varmin tie alamäkeen. Keskustassa puheet ja teot ovat perinteisesti olleet aina kaumpina toisistaan ja tämän kansalaiset alkavat vähitellen huomata. City-Keskustan ja Sulo Aittoniemen tapaiset populistiset ilmiöt ovat selkeitä lopun ajan merkkejä. Hyvä niin, sillä onhan tästä Kepusta Suomelle melkoinen riesa sotien jälkeen ollutkin.
  2. Ei Keskusta varmaan boikotille tukeaan annakaan. MTK:n aloite voi elää omaa elämäänsä ilman sitäkin.

    Boikotointi-idea on sinänsä aivan ymmärrettävä. Ja myös logiikka sen takana oikea. Syökötkööt italialaiset itse erinomaista ruokaansa, meille kelpaa se "huonompikin".

    Se että boikotiti yleensä aina kohdistuvat vääriin henkilöihin, ei vie pohjaa niiltä. Näinhän oli jo silloin, kun Etelä-Afrikkaa boikotoitiin rasismista. Myös erilaisia taloussaartoja on painostustoimenpiteenä nähty pitkin historian. Boikotoinnin idea on tietysti aiheuttaa vahinkoa koko Italialle, jotta siellä syntyisi tyytymättömyyttä Berslusconia kohtaan. Tietenkään Suomen boikotti ei yksin pure sillä tavalla kuin Ranskaa kohtaan alulle pantu boikotti ydinkoeräjäytysten vastalauseena.

    Boikotin sisältö voisi olla rajattu: Me boikotoimme kaikkea Italiaan liittyvää, ruokaa, vaatteita, matkailua jne. niin kaunan kuin Berlusconi-öykkäri on vallassa. Kannustamme myös jalkapallossa aina vastustajaa ja paavillekin Tanja Karpela pyllistää ensi kerralla takapuoltaan. Roomastakaan emme puhu ikuisena kaupunkina, vaan väliaikaisena. Kun Italia palaa normaalioloihin eli potkaisee tämän pikkupierun mäkeä alas, lupaamme taas kannustaa Italian jalkapallojoukkuetta ja syödä pitsaa ja spagettia kaksi viikko peräjälkeen dokaamalla ainoastaan italialaisia viinejä.
  3. Minuakin entisenä juristina kiinnostaisi vähän, että mitä tarkemmin ottaen ovat ne juridiset pakkokeinot, jotka Suomessa voitaisiin säätää lakko-oikeuden rajoittamiseksi ja jonkin yksittäisen lakon lopettamiseksi.

    Paperiliittohan tämän työnseisauksen jatkon viimevaiheessa päätti hylätessään sovintoehdotuksen, mutta työantaja on se taho, joka alunperin on pyrkinyt muuttamaan entisiä työehtoja itselleen mieluisemmiksi. Kaiken kaikkiaan riidassa on vähintään kaksi mielipidettä ja pääministeri Vanhaselta voi olla melkoinen riski asettua yksin jommankumman riitaosapuolen taakse. Sopimusyhteiskunnassa mennään kuitenkin viimekädessä sopimuksin eikä pakoin, jos eteenpäin halutaan mennä.
  4. City-Keskustalla on näemmä täysin hämärän peitossa sanomalehti Kalevan rooli suomalaisessa lehdistössä. Kaleva ei ole ollut ennenkään mikään Kepu-myönteinen media, vaikka levikkialue sijaitseekin Kepuahdistuksen syvimmissä mustissa vesissä. Keleva on sitoutumaton sanomalehti, jonka poliittis-henkinen tausta on pikemminkin nuorsuomalaisuudessa kuten toinen kirjoittaja ketjussa toteaa.

    Kepulaiset ovat yrittäneet ennenkin boikotoida Kalevaa, kun sen kirjoitukset eivät ole heitä miellyttäneet. Boikotoinnin takana ovat oleet mm. alueen kepulaiset lestadioilaisäänestäjät, jotka eivät ole pitäneet siitä, että Oulun synnytyslääkärit kirjoittavat lehdessä monisynnytyksen riskeistä lapselle ja äidille.

    Kaleva on pitkään ollut maamme parhaiten toimitettuja sanomalehtiä. Se on yksi Oulun ylpeyksistä erinomaisesti nousseen teknologiaosaamisen ja historiallisen tervenpolton ohella. Kalevalla on ollut myös poikkeuksellinen kansainvälinen yhteys ranskalaiseen Le Monde -sanomalehteen, jonka kirjoituksia se on kääntänyt usein Suomeksi.

    Paperiliiton touhuista kerimäellä on oma pakkomielteensä. Hesariahan kerimäki ei lue lainkaann, vaan luulottelee. Siksi hän ei ole havainnut, mitä mieltä Hesarin pääkirjoituksessa on oltu lakon jatkumisesta ja mitä SAK:n puheenjohtaja on sen päättämisesta suositellut. Paperillitossa jylläävät Kepua lähellä olevat voimat elin entiset umpikaloiset jyräkommunistit, nämä kepuleiden toverit vanhasta takaa.
  5. Jatka vaan samaan malliin, mutta muista aina korostaa, että olet Keskustan jäsen ja ollut Keskustan kunnallisvaaliehdokkaana sekä että pyrkimyksesi on kohota korkeaan asemaan puolueessa. Sitten vaan jätät muun lukijoiden ja äänestäjien arvioitavaksi. Ja sen voi heti sanoa, että 20 äänestä on helppo ponnistaa ylöspäin, mutta kyllä jotkut onnistuvat alaspäin ponnistamaan.

    Ei sinua ainakaan kukaan Keskustapuolueeseen kuulumaton ja muiden puolueiden kannattaja voi vihata, sillä tuollasta Keskustavastaista mainontaa tarvitaankin. Uskoisin, että olet demareiden, vasureiden tai Kokoomuksen Kepuun soluttama älykkö, joka sanan miekallaan sivaltelee niin ettö tuntuu.
  6. En olisi niinkään varma, että palkkatyönä tehtävä maatalous nielisi varoja enemmän kuin nyt. Jos vaikka palkattaisiin 50 000 maataloustyöntekijää 40 000 euron vuosipalkalla (sisältää eläke- ja sotukulut), mikä on kai sinunkin näkemyksesi mukaan ruhtinaallinen korvaus nykyiseen maatlouden yrittäjätuloon verrattuna, niin vuotuiset palkkakustannukset olisivat 200 miljoonaa euroa eli noin kymmenosa suorista maataloustuista. Jos työntekijämäärä tuplattaisiin, menot olisivat tuplaten suuremmat, mutta edelleen vain viideosa tukirahoista.

    Näin loppuosa tuesta sekä maatalouden markkinoilta saatavasta tuotosta jäisi investointien kattamiseen. Enimmilläänkin palkkatulot olisivat siis noin kymmenesosa koko maatalouden vuosittaisesta tuotosta esimerkin vuosipalkalla. Vai mitä sanot 2500 euron kuukausipalkasta maataloustyössä, onko se liian pieni? Maataloustyöläisellä ei olisi mitään velkoja, koska hänen suurimmat omat investointinsa olisivat päällä olevat alusvaatteet.

    Lopettamalla kertalaakista maaloustuen, valtio saisi myös hankittua nopeasti kohtuuhintaista maatalousmaata ilman sosialisointia, markkinahintaan. Tähän tarpeeseen ja konehankinoihinhan jäisi vähintään 4/5 tukirahoista ja 9/10 koko maatalouden tuotosta. Kerro vain, jos laskelmissani on joku virhe, sillä se on aina mahdollista, koska tämä tuntuu minustakin vähän uskomattomalta.

    Se että maatalous sitoisi enemmän työvoimaa eli esim. tuon 100 000 ihmistä nykyisen 70 000 sijaan, olisi työllisyyden kannalta erinomainen asia. Se olisi myös maaseudun asuttuna pitämisen kannalta aivan loistava asia, koska nykyinen suurtilasuuntaus edelleen vain vähentää maaseutuväestöä. Valtio ja kunnat voisivat keskittää asujamistoa paremmin ja silti olisi kohtuu matka pelloille. Näin tulisi sitä vanhan ajan yhteisöllisyyttäkin lisää maaseudulle.

    Mitään maarorjuussysteemia en halua. Kuten havaitset ehdottamani palkka on täysin vertailukelpoinen tehdastyöläisen palkan kanssa, jos ei paperimiehiä lasketa mukaan, mutta heidän palkkojaan voi verratakin jo korkeasti koulutettujen palkkoihin.

    Maatalouden vapaakaupasta mahdollisesti sovittaessa ympäristökysymykset yms. pitäisi ehdottomasti niputtaa samaan koriin. Järkevyys ei ole sama asia kuin täydellinen vapaus tehdä mitä vaan eli tuhota vaikka ympäristöä rahan hankkimisen takia. Mutta ei se paranna yhtään asiaa, jos Suomi tukee omaa maatalouttaan, jos kerran näin on jo nyt. Sopimalla yhteiset pelisäännöt on tapa parantaa tilannetta.
  7. Veronmaksajilta kerätyt maataloustuet ovat vielä liberalismia ja sosialismiakin tuoreempi keksintö. Vai saiko 1800-luvun talonpoika verovaroista jotakin tukea. Tiesitkö muuten, että vuonna 1917 Suomessa vallitsi puute elintarvikkeista. Oma maataloutemme ei riittänytkään tuottamaan väestöllemme ruokaa tarpeeksi.

    Tiedätkö mistä tämä elintarvikepuute johtui? Minäpä yritän kertoa. Syynä on kylläkin tapahtumahistoriaan liittyvä asia, ei mikään psykologinen tai pyskohistorillinen näläntunne. Venäjä oli vallankumouksen pyörteissä ja sekasortoisissa oloissa. Viljan ja muiden elintarvikkeiden tuonti Suomeen tyrehtyi. Suomi oli nimittäin ollut paljon riippuvainen emämaansa elintarviketuonnista.

    En ole vaatinut maatalouden lopettamista tai sitomista mihinkään ismiin. Riittää, kun käytettäisiin järkeä ja pyrittäisiin säästämään kansakunnan resursseja muuhun tarpeelliseen. Ei siinä paljon auta, jos tiedostaa taloususkon hassuuden niin kuin taisit joskus sanoa. Jos meillä ei ole elämisen eväiksi muuta kuin olla mukana kansainvälisessä kaupassa ja kilpailussa, niin kyllä meidän pitää siinä opetella hyvin potkimaan sitä palloa, ettemme saa vain aivan niitä viimeisiä murusia ja joudu koko kansakuntana siihen köyhyysloukkuun, sairastu ja kuole hiljaa pois kuten myös taisit taannoin sanoa.
  8. Kerropa, mikä on sellainen verotustapa, jolla ei puututa jonkun omaisuuteen. Ihmiset ovat sattumoisin yhdessä päättäneet, että tarvitsemme tiettyjä yhteiskunnan palveluja kuten opetus-, terveydenhoito- ja turvallisuuspalvelut. Näitä ei voida järjestää, ellei rahoitusta ensin varmisteta. Voin kertoa, että verotuksen sijaan esim. rahan painaminen painokoneissa maksua varten ei onnistu ratkaisemaan asiaa.

    Onko sitten yksi verotustapa parempi kuin joku toinen, on poliittinen valintakysymys siitä, kehen verotusta pitää kohdistaa mahdollisesti enemmän kuin johonkin toiseen.
  9. Suomessa vallitsee sananvapaus ja ennakkosensuuria meillä ei ole. Jokainen vastaa sitten jälkikäteen kirjoituksistaan, yleensä maineellaan ja kunniallaan. Eli kunnia voi mennä, mutta maine kasvaa.

    Antaa kerimäen vaan kirjoittaa, kunhan muistaa tuoda esiin, että on Keskustan jäsen. Kyllähän hänen kirjoituksensa joskus käsittelevät politiikkaakin, tosin harvoin Keskustan politiikkaa.

    Kerimäen kannatus Helsingin kunnallisvaaliehdokkaana tuotti 20 ääntä, mikä on suurenmoinen saavutus, sillä en itse esim. saanut läheskään näin paljon ääniä. Tosin en ollut ehdokkaanakaan, mutta silti.

    Mutta jos ei kerimäki nyt ihan kunnallisvaaltuustoon kelvannutkaan, niin olisiko miehestä esim. Italiaan pääministeriksi. Siellä pääministeriksi voidaan nimittäin valita täysi ääliö, joten ei siinä muuttuisi kuin korkeintaan törkypuheiden aiheet. Ja tiedä vaikka millaista charmanttia viehätysvoimaa kerimäelle on. Hän saattaisi hyvinkin vanhoilla playboytaidoillaan hurmata presidentti Halosen.
  10. EU:sta on tullut vastoin alkuperäistä tarkoitusta lähes pelkkä maatalousyhteisö. Tämän lisäksi EU tosiaan näpertelee myös pikkuasioiden kanssa. Paljon on siis EU:ssä tehtävää, että laiva saataisiin käännettyä oikeaan suuntaan. En sanonut oikeistolaiseen suuntaan, vaan oikeaan.
  11. Onkohan joku keskustalainen sanonut kuinkakin pahasti Bushista ja Berlusconista. En ole huomannut ainakaan, mutta en ole kyllä kaikkia Ilkassa, Keskisuomalaisessa, Suomenmaassa ja Maaseudun menneisyydessä kerrottu lukenutkaan.

    Saapa nähdä, miten pääministeri Vanhanen reagoi nyt näihin Berlusconin törkeyksiin.
  12. Muistin kyllä tuon kirjoittaessani ja aioinkin ensin kirjoittaa, ettei kelpaisi edes kunnallisvaaliehdokkaaksi Helsinkiin. Mutta kun vertaa tätä Berlusconia tähän Keskustan kunnallisvaaliehdokkaaseen, jota luullakseni tarkoitat, niin melkein usakaltaisi sanoa, että pysyn kuitenkin kannassani ja sinä olet väärässä. Ei tämä silti ole kunnianosoitus sille toisellekaan, vaan ainoastaan arvio tästä Berlusconista.
  13. Tupakointikielto on hyvä ehdotus riippumatta siitä, että esittäjä on keskustalainen ministeri. Ravintoloiden tupakointiekielto on tarkoitettu työntekijöiden suojeluksi ja tupakoimattomien asiakkaiden viihtyisyys luonnollisesti paranee. Kun asiakas nauttii rasvaisen pihvin tai juo alkoholia, siitä ei tule esim. maksavaurioita tarjoilijalle. Siinä se tärkeä ero.
  14. Jos jotakin on syytä vaihtaa, niin pääministeri. Ensi Italiassa ja sitten Suomessa. Berlusconi on sivistymätön moukka, joka on häpeäksi koko Euroopalle. Hän kuuluu samaan sarjaan Mussolinin ja Hitlerin kanssa. Täysi törkimys.
  15. Mitähän se sinäkin olet seurannut? Et ainakaan mitään ymmärtänyt. Minulla ei ole mitään maalaisia vastaan eikä ole ollutkaan. Sellainen on sinun harhaisen mielesi tulkinta. Ihan sama kuin vetäisit sellaisen johtopäätöksen, etten pidä kapunkilaisista, kun en arvosta nimeksikää City-Keskusta-Kerinäen höpinöitä.
  16. En tunne maanviljelyksen saloja tarpeeksi, mutta otaksun laillasi, että maa tarvitsee välillä lepoakin ja aikaa ravinneuusiutumiseen. Jos luit kirjoitukseni, niin se ei keskittynyt pelkästään tähän monisatoisuuteen. Pääasia on tuotevalikoiman erilaisuus. Italiakin on kilpailukyvyltään huono banaanien viljelyssä, mihin se tarvitsee paljon tukea.

    Mutta on hyvä kysymys, että mihin se Italia tarvitsee maataloustukea. Juuri tämä on koko tukitalouden juju. Jokainen maa keksii kyllä tukun perusteita siihen, miksi se tarvitsee tällaista tukea. Jokainen hakee tukia niin paljon kuin sielu sietää. Tälla tavoin päästään tukiaistalouteen eli suunnitelmatalouteen sen logiikkaan. Reilun kymmenen vuoden takaa muistamme, miten kävi itäisten maiden suunnitelmatalouksille. Eurooppa on rakennettu samanlaisten viisivuotissuunnitelmien pohjalta maataloudessa ja siinä mielssä EU:sta on oikeutettua puhuakin Euvostoliittona.
  17. Kaikkeen ei nyt ehdi perusteellisesti vastata, mutta yritän pariin asiaan. Tämä on sikäli harmillista, että kommenttesi ovat minusta palstan arvokkainta osaa asiapitoisuudessaan ja kiihkottomuudessaan.

    Ei kellään ole selvää se, mikä on oikea hinta normaalioslosuhteissa. Senkin takia pitäisi ensin päästä ja pyrkiä niihin normaalioslosuhteisiin, että tämäkin asia tiedettäisiin.

    Sokerijuurikas on täysin tarpeeton tuote Suomen elintarvikemarkkinoilla. Maailmanpankki on ottanut Suomen ja muut Pohjoismaat esimerkiksi siitä, kuinka älytöntä on harjoittaa ylipäätään sokeriraaka-aineen tuotantoa Skandinaviassa. Suomessa ei onneksi sentään ole ylituotantoa tässä asiassa. Ranskassa on sitten sitäkin enemmän ja Ranska aivan tarkoituksellisesti vie tätä ylituotantoa vientuilla niihin kehitysmaihin, jotka voisivat sen kanssa kilpailla sokerituoatnnossa. Voi olla muistan maan väärin, mutta Mosambik tai joku muu eteläisen Afrikan kehitysmaa on Ranskan eristyiskohde, jossa se käy kauppasotaa pannakseen kehitysmaakilpailijan polvilleen. Ranska vie sokeriaan kolmansiin maihin kolmasosahinnalla siitä, mitä ranskalainen kuluttaja maksaa sokerista. Vientitukien maksu perustuu siis tällaiseen dumppaamiseen.

    USA ja EU ovat pyrkineet pääsemään sopuun vientitukien vähentämsiestä. Tämä sokerijuurikasasia on osa tätä sopimusta tai sen seuraus. Tällä tavoin koko Euroopan sokerituotantovolyymia pienennetään niin, että Ranskankin ylijäämäsokeri saisi markkinoita Euroopasta kolmansien maiden sijaan. Ranskalta tämä on tietysti härskiä politiikkaa kuten sen maatalouspolitiikka yleensäkin. Suomen sokerijuurikastuotanto voi kadota siten väärän syyn takia. Jos se katoaisi sen takia, että kehitysmaat toisivat halvemmalla sokeria Eurooppaan, syy olisi hyväksyttävä. Ranskan etupolitiikan ajaminen ei sitä ole.

    Brasilian maataloustuotannon voi aivan hyvin antaa valua myös Eurooppaan. Ympäristövaatimusten yms. huomioimisen sen ehtona hyväksyn täysin. Näistä pitäisi myös WTO-prosessissa sopia.

    Tuo öljynporauslogiikka ei ole mitenkään outo ilmeisesti sinunkaan mielestä, vaikka niin sanot, koska oma esimerkkisi juuri vakuuttaa sen logiikan toimivuutta. Alaskassa samoin kuin Lähi-idässä voi olla suotuisat olosuhteet porata öljyä, muttei harjoittaa maanviljelyä. Suomessa on suotuisat olosuhteet harjoittaa metsätaloutta, muttei porata öljyä eikä harjoittaa maataloutta.

    Tämä tällä erää.
  18. Rikkailla mailla pitää olla rikkaiden maiden koulutusta ja rikkaiden maiden elinkeinorakenne eli kaikki rikkaiden maiden kujeet (enkä tarkoita nyt mitään rahataloutta, ettei ankkalinnan mies ota tästäkin heti pultteja). Rikkaan maan kohtalo on siis kova. Pitää olla aina vaan parempi ja osaavampi kuin muut. Suomi on tähän kierteeseen päässyt tai joutunut, miten asian kukin näkee. Se on tuottanut meille parempaa elintasoa kuin monelle muulle, mutta sen hintana on juuri tämän korkean elintason kirous eli se, että halpatyövoimamaiden kanssa ei voi kilpailla niillä alueilla, missä työvoiman osuus on suuri, mutta tietotaito pieni.

    Italian maatalous voittaisi mennen tullen Suomen maatalouden parempien olosuhteiden ja useampien satojen vuoksi, jos maissamme tuotettaisiin samoja tuotteita. Italia tuottaa kuitenkin paljon sellaisia tuotteita, joissa kilpialu tulee muualta ja joissa Suomi ei pärjää alkuunkaan. Tällaisia tuotteita ovat viini, oliiviöljy, maissi ja ainakin Espanjassa laajamittaisesti banaanit ja sitrushedelmät. Meitä phjoisempana sijaitseva Huippuvuoret hakisi puolestaan vertailukohdan omavaraismaataloudelleen Suomesta, jos se olisi EU:n jäsen. Ehkä tämä kysymys Islannin osalta jossain vaiheessa realisoituukin. Olen käynyt Islannissa ja tiedät millaiset mahdollisuuden siellä on esim. peltoviljelyyn, mutta jos oikein yrittää, niin kai se niissäkin oloissa, joissa suurin metsäkin on noin metrin korkuista, jotenkin kasvaa.

    Hyväksyn täysin kestävän kehityksen periaatteet maataloustuotannon lähtökohdaksi. Vapaakauppaan perustuvassa maataloustuotannossa tulisi ennen vapaakauppavaihetta sopia siihen liittyvien maiden kesken ympäristönormeista, eläinsuojelusta sekä ruuan tuotannon terveellisyyskriteereistä. Nämä asiat voi aivan hyvin niputtaa keskenään. Tähän puoleen politiikan tulee ehdottomasti ulottua ja vaikuttaa.
  19. Joo 66 % vuonna 1984 eli juuri tämä osta kaksi maksa kolme. 1970-luvun tilastoja ei ole ilmeisesti kehdattu silloin julkaista, kun en niitä löytänyt.
  20. Toivoisin, että esim. Oiva Härkönen nyt koomentoisi tuota väitettäsi siitä, että maatalouden tuottavuus on 93 %. Kovasti yrittää ainakin MTK ja Oiva Härkönen täällä väittää, että maatalouden harjoittajan tuloista puolet on suoraa maataloustukea. Maataloudenharjoittajan veronmaksukyky on nolla, jos hän väitteiden mukaan tekee vuosittain tappiollista tai nollatulosta. Miten sinä pääset tällaisiin lukuihin? Väite siitä, että maatalous työllistää 700 000 ihmistä voi olla oikea, mutta se ei erittele kotimaisen ja ulkomaisen maatalouden osuutta tai niiden toisensa korvaavuutta.

    Työttömiä oli työministeriön ilmoituksen mukaan 260 000 toukokuun lopussa 2005. Olisiko mahdollista, että hallitus on saanut vajaassa kuukaudessa poljettua työttömyyden puoleen miljoonaan. Se lyö jo Esko Ahonkin tähänastisen ennätyksen.

    Ensinnäkään en usko tuohon 93 %:iin ennen kuin kerrot, miten luku on laskettu. Ensimmäinen toimenpide tuottavuuden parantamiseksi voisi olla maataloustuotannon keskittäminen eteläiseen Suomeen, missä se on kannattavampaa kuin pohjoisessa. Toiseksi kaikenlaisesta ylituoitannosta pitäisi päästä eroon. En ole koskaan vaatinut maatalouden lopettamista Suomessa. Maataloutta on mahdollista harjoittaa kannattavasti, kun siirrytään bulkkituotannosta monipuolisempaan maaseutuyrittämiseen. Tällaiselle joustolle olisi mahdollisuuksia, jos maatalouden harjoittaminen olisi pientilavaltaista, osa-aikaista. Maatalouden sisällä on siisn mahdollisuuksia kannattavuuden kasvattamiseen.

    Meillä on ollut yllin kyllin aikaa sopeuttaa maatalouttamme todellisia tarpeitamme vastaavaksi, mikä ei suinkaan tarkoita normaaliolojen omavaraisuusvaatimusta. Se mikä normaaliaikoina puoletkin omavaraisuudesta riittää tavallisesti kriisiaikoina täyteen omavaraisuuteen, sillä kulutustottumukset muuttuvat kriisiaikoina hernerokkaa suosiviksi. Herneiden tuotanto voidaankin siten pitää korkeana koko ajan, ettei taito häviä.

    Tässä on monillakin sellainen ajatusharha, että maatalous pitäisi lopettaa jollakin kertarysäyksellä. Jos muistellaan vähän ajassa taaksepäin, niin 90-luvun jälkimmäisellä puoliskolla oli huutava pula modernia teknologiaa hallitsevista insinööreistä ja muista sen alan taitajista. Tämän uuden aluevaltauksen haasteisiin ei oltu ehditty tarpeeksi varautua koulutuksella. Tätä luonnollisti esti se, että väkeämme oli koulutettu sellaisille aloille, joissa kannattavuus oli huonontunut (savupiipputeollisuus). Tästä myös paljolti johtuu nykyinen rakennetyöttömyys. Työttömistä valtaosa ei kelpaa edes ilmaiseksi nykyajan teknistyviin ja osaamista vaativiin ammatteihin.

    Sen vuoksi on jo nyt tulevaisuuden varalta haisteltava ilmaa ja suunnatta koulutusta sen mukaan eikä pitäytyä esim. maatalous- ja emäntäkouluissa. Idea on myös siinä, että aina kykenevin työvoimamme olisi kannattavimmissa ammateissa. En usko, että maanviljeliväestö on sitä kaikkein kykenemättömintä.

    Jos ajatustasi soveltaisi toisinpäin, niin eikö se tarkoittaisi, että meillä pitäisi panna uudestaan pystyyn vanhan ajan kutomoteollisuus, jota sitten tuettaisiin. Se ei olisi 100 %:sti kannattavaa itsestään, mutta pääsisi johonkin sinun vastaavaan 93 %:n lukuun. Näin voisimme taas työllistää lisää ja kohta olisivat kaikki töissä. Lopptuloksena olisi se, että koko Suomi pystyy tuohon 93 %:n tuottavuuteen. Arvaapa mitä siitä seuraisi.

    Elintasoa kohotetaan sillä, että laitetaan panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Teknologiateoillisuuden nousu oli hyvä todiste tämän tien kannattavuudesta. Innovaatioiden kautta yleensä aina jotain uutta polkaistaan. Ainakin tähän asti. Jos siihen ei ole uskallusta, niin sitten pitää vaan tyytyä panemaan sitä jyvää maahan. Toinen hyvä esimerkki oli aikoinaan teollisuuteen tehdyt satsaukset. Ilman niitä Suomi kilvoittelisi samassa sarjassa Valko-Venäjän kanssa. Politiikka on aina valintoja. Valitsemmeko suuremmalla riskillä paremman tulevaisuuden vai poljemmeko paikallaan pienellä riskillä ja jäämme muista jälkeen.

    Ok, mutta annetaan ajan kulua. Jos todella olet sitä mieltä, että kyse on pohjimmiltaan vain tästä työttömyysongelmasta, jolloin on parempi päästä edes jonkinlaiseen tuottavuuteen kuin miinusmerkkiseen, niin sitten kai olet valmis hyväksymään ajatuksen siitä, että jos tulee työvoimapulaa, voimme vähentää maataloustukea. Minä nimittäin uskon niihin ennusteisiin, joiden mukaan työvoimapula tulee olemaan 2010-luvulla todellinen ongelma. Jos siis työttömyys vähenee todelliseen nollaan eli jäljelle jäävät vain täysin työkyvyttömät ja -haluttomat ja tulee aloittain työvoimapulaa, voimme aloitta maatalouden saneeraamisen. Minulle näin nopea aikataulu sopisi erinomaisen hyvin. Sopiiko tällainen periaateratkaisu?

    Kyllä minäkin tiedän, miten työpaikkoja synnytetään, mutta en sellaista pikakonstia, joka myös elättäisi nämä uudet työlliset kohtuullisesti.
    21. 1269 / 1276
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt