belgiter

Vapaa kuvaus

Aloituksia

5

Kommenttia

444

  1. Juu, eli on hyvä että näitä juttuja miettii etukäteen.

    Pannan koosta en tiedä, mutta suosittelisin pennulle jotain pehmeää ja leveää pantaa, ehkä nahkainen olisi hyvä. Älä vielälaita pennulle valjaita, valjailla koiraa on hankalampi hallita kuin asiallisella pannalla. Ja kun pentu on isompi, pieneksi käyneen pannan voi myydä ja ostaa isompi tilalle. Ota koira mukaan pantaostoksille, niin saat sopivankokoisen ja koiralle muutenkin hyvän, myöskin koiria harrastava tuttava voi olla hyödyllinen. Metalliset pannat ovat kylmiä, painavia, karvaakuluttavia ja voivat vahingoittaa koiraa esim. nykästessä.

    Flexin suhteen olet oikeassa. Ei flexiä ainakaan pennulle. Ensin opetellaan kulkemaan kauniisti tavallisessa hihnassa. Eikä ne normaalit remmit mitään outouksia liene, ainakaan isojen koirien keskuudessa. jos teillä on oma piha niin koira voi aluksi ulkoilla ihan vapaana siinä pihalla ja sitten muulloin opetellaan hihnassakävely. Siinä kannattaa olla kärsivällinen

    Hyviä vinkkejä koiran koulutukseen, niin tapakasvatukseen, kotitottelevaisuuteen, aktivoimntiin kuin ihan temppuiluunkin saa Tuire Kaimion Pennun kasvatus- kirjasta. Kirjaston lemmikkiosastolta pitäisi löäytyä.
  2. Söin vähän ennen koneen äärelle istumista korvapuustia. Kököteltyäni tässä mukavan tovin tuli koira tohon viereen katteleen. Tais uskoa että mulla olis vielä pullaa... sillä vaan on niin vietävän ihana ilme, kun se siinä makupalaa tiedusteli.
  3. Opeta PENTU ihan aluksi kävelemään tavallisessa hihnassa. Se on sille itselleenkin turvallisinta. Tuolla keskustelupalstan hamassa historiassa on monia keskusteluja flexin hyödystä, mutta etupäässä haitoissa.

    Jos kuitenkin opetat koiran sitten AIKUISENA, kun on tottunut tavalliseen hihnaan, flexille, opta se kävelemään tasan tien samalla puolella, jolla itse kävelet. Sanoo nimimerkki flexiin kompastunut. Tuonkokoinen koira saanee myös flexin aika keveesti myös rikki...

    Ja koiran pitää olla hallinnassa ja sellainen, joka ei lähde äkkiä nykäisemällä mihinkään. Oma koirani joutui toisen koiran hyökkäyksen kohteeksi, kun hyökkääjä (tanakka sekarotuinen, noin bassetin kokoinen) sai kiskomalla flexin poikki. Koiralleni ei tullut vammoja ja nähdessäni tuon toisen koiran seuraavan kerran sillä oli nähdäkseni rautakaupasta haettu köysi taluttimena.

    Ja taluttimista vielä sen verran, että koira on ainakin meillä paremmin hallussa kaulapannalla kuin valjaissa. Vaikka nää kyllä kulkee valjaissa.
  4. Syyskuun Koiramme-lehdessä oli juttua australianpaimenkoirasta. Kuulemma vilkas koira.... eli tarttee todennäköisesti jotain "päänvaivaa".

    Voit katsoa myös googlesta rotuyhdistysten, koirakerhojen, kasvattajien ja yksittäisten koirien omistajien pitämiä nettisivuja. Kirjastossakin voi vierailla.
  5. Jos vielä joskus näet nää pojat niin meneppä pitään niille kunnon puhuttelu ja ota yhteys VANHEMPIIN! Etenkin kun kyseessä on suureksi kasvava palveluskoira, sillä siitä voi täysikasvuisena aikanaan tulla todellinen vaara. Pelkääviä belggareita on Suomessa jo ihan tarpeeksi.

    Lapsi ei ehkä vielä tajua, miksi koiran lyöminen on niin vaarallista, eikä lapsi ehkä osaa ratkaista ongelmaa muulla tavoin kuin näin inhalla keinolla. Lapsia pitäisikin valistaa enemmän kun aikuiset eivät aina tunnu tajuavan, että ei ne lapsetkaan osaa kaikkea ilman opastusta. Taikka sitten näillä pojilla on kotona neuvottu pahoinpitelemään koiraa?
  6. Olin kerran Tampereen poliisilaitoksella poliisikoiranäytöksessä, jossa oli lähinnä jotain suojelujuttuja. Näytöksen koira oli belgianpaimenkoira malinois.
    Takanani seissyt nainen rupesi siinä uhoamaan: " Tuokaa ny jostain sellanen iso sussari repiin toi maalimies kappaleiks!" Aloin lapsellisuuttani? vängätä vastaan, mutta ei uskonut, ei. se nainen ilmeisesti tahto nähdä verenhimoisen pedon. Mutta poliisikoiran tehtävähän on pysäyttää roisto, haistaa huumeet ja löytää etsittävä henkilö ja mitä muita tehtäviä niillä on. Joskus koira kuulemma riittää läsnäolollaan rauhoittamaan uhkaavan tilanteen.
  7. Siis olin eläinlääkäriasemalla työelämääntutustumisjaksolla ysillä silloin aikanaan kaksi viikkoa. Oli ihan mukavaa, mitä nyt tuli sählättyä yhen suihkun kanssa.

    Minä lähinnä seurasin eläinlääkärin työtä ja tein sellasia pikkuhommia kuin pöydän pyyhkimistä ja sellasta. Sain pestä välineitä, seurata erilaisia leikkausoperaatiota, mutta lähinnä se arki oli koiran rokotuksia ja hammaskivien raspauksia. Pari kertaa sain jopa auttaa eläimen pitelemisessä. Mutta oli niitä ikäviäkin hommia, koiranpennun ripulin siivousta ja vähän surullisempiakin hommia.

    Eli älä sählää suihkun kanssa, törmäile epäkohteliaasti huoneesta toiseen tai tuuppaa sormiasi ihan minkä tahansa vieraan otuksen hampaitten ulottuville, etenkin jos se otus on kaapin alle ryöminyt kissa.

    Paljon uutta siellä näin, esimerkiksi elämäni ensimmäisen fretin ja noin 20 cm etäisyydeltä variksenkin.
  8. Liudan kirjoja olen lueskellut ja joitakin hyviä nettisivujakin olen löytänyt. näistä oon sitten valinnut ne jutut, jotka sopisivat meidän tilanteeseen paremmin. Muuten opit ovat tulleet "kantapään kautta" ja maalaisjärjellä. Ja sitten se paras opettajani: KOIRA!!! Se on näyttänyt minulle hyvinkin selvästi, milloin se ei ymmärrä, mitä siltä vaadin.

    Koirankouluttajana olen vielä keltanokka ja opittavaa on paljon. Tieni tulee olemaan luonteeni takia kivikkoinen, kun jo tähänkin mennessä olen kompuroinut melkoisesti ja koirakin on siitä kärsinyt... Mutta parempaan mennään, sillä kaiken se kestää, anteeksiantaa ja opettaa. Siis tämän koiran kiintymys.
  9. Ettei koira tule mustaukkaiseksi, se voi aiheuttaa ongelmia. Ei se vanhempi koira siitä mihinkään katoa ja sille voi olla suuri katastrofi, kun joku joka osaa ehkä tunkea paremmin ja röyhkeämmin isäntäväen syliin, näyttäisi vievän sen paikan.

    ja nuorempi kantsii opettaa olemaan myös ihan yksin, jos käykin niin että molempia koiria ei voikaan ottaa yhtäaikaa mukaan jonnekin.

    Varmasti kuitenkin käy hyvin ja nuop edelliset jo luettelivat, mitä pitäisi ottaa huomioon. ja onhan niistä seuraa toisilleen. Omalla perheelläni on kaksi keskikokoista/suurta koiraa ja niiden leikkiä oli ennen kiva katsella. nykyisin niille tuntuu tulevan aina leikkiessä erimielisyyksiä siitä, leikitäänkö leikkitappelua vai takaa-ajoa.
  10. Onko meidän toinen koira sitten koulutettu väärin?

    Se rupeaa haukkumaan, jos esim. joutuu liian lähelle koirakammoista tai tottumatonta. Tietääkseni on kuitenkin sosiaalistettu pentuna normaalisti ja koiraihmisiin ja muuten välinpitämättömästi tai luontevasti koiriinsuhtautuviin henkilöihin se suhtautuu yleensä ystävällisesti tai välinpitämättömästi, riippuen esimerkiksi henkilön sukupuolesta ja siitä, onko koira saanut henkilöltä jotain hyvää, esim. makupalan tai lelun.

    Syy koirani käytökseen löytyy elekielestä. Koirani on äärimmäisen tarkka siitä, miten sille elehditään, vaikka tahtomattaankin, ja se lukee ihmistä koiran silmin! Se on ilmeisesti epävarma ja purkaa sitten epävarmuuden uhoamiseen, koska ei saakaan tukea toiselta osapuolelta ("oudostikäyttäytyvältä ihmiseltä" tai yhtä epävarmasta toisesta koirasta)Siksi en päästä koiraa esim. lasten lähelle, koska heistä ei ikinä tiedä ja koiran käytökseen liittyy säikyttämisen riski. En usko, että koira purisi, mutta sen ilme, ääni ja äkillinen liike ovat pelottavat ja voivat aiheuttaa kammon muukalaiselle. Ja entä jos koira jonain päivänä unohtaakin varoa?

    Usein lenkillä koira on minulla vapaana, mutta sen luoksetulo on älyvarma ja tarkkailen valppaasti ympäristöä. Tai siis koiraa, se nostaa hitusen häntäänsä, jos vastaan tulee joku enkä ehkä itse ole sitä vielä huomannut. Kun joku tulee vastaan, otan koiran sivulle ja saatan napata sen kiinnikin, etenkin jos tulijalla on koira tai pieniä lapsia. Vilkasliikenteiseen aikaan ja paikkaan koira on ja pysyy kiinni.

    Eli koira voi pitää pelkäävää ihmistä uhkana, koska henkilö elehtii tietämättään koiralle uhkaavasti tai jotain sinnepäin. Lapset taas eivät aina osaa olla koiran kanssa tai heitä ei ole opetettu.
  11. Noo, en nyt tiedä sit tarkkaan, mutta seuraamisessa ja muissa liikkeissä ohjaajaa silmiin katsova koira on todella upea näky. Siis liike saa näyttävyyttä kun koiralla ja ohjaajalla on katsekontakti.

    Uskoisin, että, kun tuo silmiin katsominen on opetettu liike ja koira luottaa ohjaajaan, koira ei koe sitä uhaksi. Muutenhan se ei todellakaan suoriutuisi liikkeestä. Ja ohjaaja tietää, että koira on keskittynyt tehtäväänsä.

    Perheeni belggarit sallivat minun katsoa itseään silmiin, koska tuntevat minut. Mutta muukalainen, joka tähän erehtyy, saa epäluulon varjon ylleen.
  12. Nuorempi koira osaa pitkän liudan temppuja useimpien toko- ja agilityjuttujen lisäks.

    käytännöllistä:
    Tuo ja nostaa erilaisia tavaroita käskystä
    kaivaa käskystä,
    ravistaa (vain joskus) käskystä
    kiertää selän takaa kun hihna on solmussa

    hupia:
    kulkee jalkojen välissä
    arvaa namikäden
    antaa kumpaakin tassua
    peruuttaa (harjoittelussa)
    pyörähtää myötä- ja vastapäivään
    ryömii (harjoittelussa)
    nuolee naamaa
    hyppää jalan yli
    nousee takajaloilleen
    kumartaa

    PS. voi olla vielä enemmänkin, kun en aina muista koko listaa.
  13. Katsopas viimeisintä Koiramme-lehteä (muistaakseni) oli laaja artikkeli australianpaimenkoirista. Lehden löytää ainakin suurimpien kaupunkien kirjastoista ja ehkä pienempienkin ja netistäkin juttua voi löytyä. Voit myös kysyä lehteä joltain kennelliittoon kuuluvalta tutulta, jos sinulla sellainen sattuu olemaan.

    Jutussa korostettiin aika paljon, että rotu vaatis aika paljon, mutta en osaa sit sanoa, kun en ole kyseisen rodun harrastaja. Aussie on kuitenkin vilkas ja nokkela palveluskoira, mitä olen lukenut, kattonut ja kuullut. Eli se ei jutun mukaan ole sellanen nalle, miltä se ehkä koirakirjojen kuvissa näyttää.
  14. kävin kerran match showssa tämän nuoremman koiran kanssa. Olin tietty vähän lapsellinen, mutta tuumin, että voihan sitä kokeilla, juttu kun osu kohdalle, oli ilmainen ja leikkimielinen.

    Tuomari olikin sitten vaihtunut naisesta mieheen, mikä ei todellakaan nostanut meidän mahiksia. No, kisa alkoi ja satuinkin paikan ainoaa groenendaelia vastaan. Muita belgejä ei siellä sitten ollutkaan. tämä grotsku olikin sitten iso ja hyvin kiiltävä- ja tuuheaturkkinen uros. juoksutettiin koiria ja ite mokailin lähes koko ajan enkä tainnut edes esitttää koiraakaan kovin edukseen. G ravasikin sitten kauniisti kokeneemmalla esittäjällä ja kun oli vielä todellakin koulutettu eläin kyseessä.

    No, sitten tuli hampaiden tarkistus. olin unohtanut, että mätsärikoiran odotetaan olevan sellainen kiltti sylikoira, tai ainakin tämä tuomari haki tällaista. Uros anto kattoo hampaansa kiltisti ja sitten oli meidän vuoromme.

    Kuten jo kerroin, koirani on hyvin tarkka siitä, miten sitä lähestytään. Ilmeisesti tuomari testasi koiran luonnetta ja tuli kohti hitaasti, kyyryssä, kädet ojennettuina ja koiraa silmiin katsoen. Tästähän narttuni ei pitänyt.

    Koirani oli selvästi vaivautunut. Se seisoi jäykästi kuin virkamies ja sen korvat taittuivat puoliksi taakse. Häntä roikkui tosin vapaana ja huulet olivat tiukasti supussa.Karvat olivat ahaalla. Loppujen lopuksi tuomari tyytyi vain hipaisemaan koiran kirsua. koko aikana koira ei astunut askeltakaan, ei murissut, värähtänyt tai muuten osoittanut mitään muuta raktiota kuin tuon jähmeän ruumiinasennon. Tutkiskelinkin sitten koiran ilmettä jälkeenpäin valokuvasta.

    Koiran käytös johtui mielestäni tilanteesta ja tuomarin tavasta lähestyä sitä. Harmi, ettei minulla ole enempää kokemusta näyttelyistä.
  15. Miksi koira ei saisi haistella tienvieriä?
    Vai onko se sitä tyyppiä, joka tahtoo haistella kaiken ja siihen menee sitten pieni iäisyys?
    Tietysti koira pitää pitää lyhyellä hihnalla vilkasliikenteisillä tai vaaralisilla paikoilla. Esim. kävely-pyörätiet ovat yleensä tällaisia paikkoja.

    Koirasi lienee vielä nuori ja nuoret koirat ovat todella innokkaita vetämään. Omanikin oli. Käytös tosin loppui meillä iän myötä.

    Tssä yks suosittu kikka: Aina kun koira vetää, pysähdy. kun koira löysää hihnaa voitte lähteä uudestaan liikkeelle. Tämä voi olla todella hidasta ja turhauttavaa, sillä kaikki koirat eivät heti tajua jutun jujua tai taluttaja lepsuilee. Mutta mitään pikaista patenttiratkaisua ei taida olla, ellei koiraa hillitä pakkokeinoin, esim. eritysillä valjailla. jotkut vaativat jopa, että koira tulee ihan vierelle. Voit myös pitää esim. namia taskussa ja palkita koiran oikeasta käytöksestä.

    Myös ihan perustottelevaisuutta kannattaa harjoitella, vaikkei siitä ehkä ihan suoraa hyötyä näyttäisi olevankaan. Eikä niitä liikkeitä tartte ihan sääntökirjan mukaan tehdä, jos ei aio kilpailuihin. Kaikenlainen koulutus ja touhilu koiran kanssa, kunhan se on positiivista ja hauskaa molemmille osapuolille, parantaa omistajan ja koiran suhdetta ja helpottaa kaikkea touhuilua.
  16. Meillä on kaks belggaria, molemmat tervuja.

    Toista sietää kyllä varoa kun siitä on tullut semmonen rähisijä ja näykkijä, mutta toinen on niin kultanen.

    Tää nuorempi, joka on kiltimpi, on aika tarkka siitä, miten vieras sitä lähestyy, mutta en ikinä oikein voi kuvitella sitä puremaan. tuntuu myös suht tervepäiseltä. Juoppoja väistää ja muuten oudosti käyttäytyvät haukutaan, jos tulevat liian lähelle.Pimeessä myös kattoo kulkijat tarkkaan, mutta ei tosiaankaan ole semmonen hallitsematon räky. Koiraihmiset se yleensä hyväksy ja alkaa kerjätä silityksiä, jollei sitten suhtaudu välinpitämättömästi.

    En ole kauheesti belgejä tavannut, mut ne harvat ovat olleet ihan hyväluonteisia ja omistajansa hallinnassa. Kaks nuorta malinoissia suorastaan puski kaikkien syliin (olivat käyttölinjaisia ja hyvin sosialistettuja.)Yhden aran narttutervun oon nähny, sekin uskalsi haistella kun olin ihan rauhallisesti. Tämä on kyllä sellanen rotu, joka tekee ensin ja aattelee sitten ja ovat usein tarkkoja toisen käytöksen suhteen, mitä oon kattellu.

    Ite oon yrittäny olla ennakkoluuloton ja hyväksyä sellaset rodut, joista en niin kamalasti pidä. Tämä koskee etenkin näitä ns. taistelukoiria, esim. pitbullia ja staffia, ja tunsinkin yhden. se oli nuoremman koiran hyvä kaveri, nuori hyväkuntoinen uros. Äksy vanhempi koiramme pääsi kuitenkin kerran ärsyttämään sitä ja on isäni nopeiden refleksien ansiota, että koirallamme on edelleen häntä tallella. Tämän jälkeen oloni muuttuu kovin epävarmaksi tällaisen koiran lähellä.

    Belgianpaimenkoira on rotu, jossa on niin hyväpäisiä, kuin heikompiakin koiria. Kaikki tulee kasvattaa pennusta pitäen oikein, sillä kasvattamaton belgi on oikea hirviö ja jopa vaarallinen. Minä kuitenkin uskon vielä tähän jokapaikan palveluskoiraan.
  17. Meillä on abessinialainen ja tässä vähän pinnallista tietoa MEIDÄN kissasta:

    Sillä on käheä ääni ja olisin kuullut että monella muullakin abessiinilla olisi.

    siltä lähtee paljon karvaa

    jos se jää lukkojen taa johonkin huoneeseen, se menee "asialle" nurkkaan.

    Kaunis ja näyttävä kissä, joka herättää huomiota ulkoillessa ja on kuin elävä veistos

    rakastaa kameraa ja tulee aina poseeraamaan kun huomaa, että jollakulla on kamera mukana.

    se on seurallinen

    turkki on kuin samettia ja riistanvärinen

    Abessinialaisen erikoisuus on se, että jokainen karva on raidallinen eli yhdessä karvassa on tummempia ja vaaleampia vyöhykkeitä. tämä luo turkille erittän kauniin ja mielenkiintoisen värin. Vastaava pitkäkarva on somalin nimellä tunnettu.
  18. Meiän toinen koira osaa seuraavia juttuja:
    *= temppu vielä harjoitusvaiheessa

    Tuo hihnan naulasta

    Osaa pyörähtää kumpaankin suuntaan

    Useimmat tokoliikkeet

    useimmat agilityesteet

    hyppää jalan yli

    tuo ja kantaa esineitä käskystä

    antaa kumpaakin tassua

    ryömii*

    kierii

    peruuttaa*

    vetää peiton sängystä*

    pujottelee jalkojen välistä

    etsii pallon tms. lelu tai namia

    hyppää itseäni vasten

    kävelee jalkojeni välissä

    nuolee naamaani

    ravistaa (tosin vain märkänä/kosteana/ulko-ovella)

    nousee takajaloilleen

    kumartaa
  19. portaat tosiaan pelottaa sitä. Ne ovat liukkaat ja moni koira kokee olonsa turvattomaksi, kun edes kynnet eivät pidä. Ja se on vielä lentänyt kipeästi kumoon!

    Perheeni asui muutaman vuoden kerrostalossa ja koiramme eivät pitäneet portaista. Eivät tosin saaneet kammoa, vaikka pari kertaa lipsuivatkin kaikki neljä jalkaa alta. Koirat kuitenkin kävelivät tiukasti turvallisuudentunnetta antavan seinän vieressä. jos yritin houkutella koiraa pois seinän luota, niin liukastelu alkoi heti.
  20. Meiän koiriin verrattuna sun koiras saa paljon liikuntaa. Huhhuh! Mistä sä revit ajan siihen?

    Meillä ku koirat pääsee aamulla pikaselle pissitykselle ja sit iltapäivällä ku väki tulee koulusta ja töistä, pääsevät uudestaan ulos ja minä kuskaan toista, yleensä vähän pitemmälle kävelylle ja päästän sitä juoksemaan vapaana. Toista ei voi päästää, ku on äksyluontonen ja lähtee heti ku näkee toisia eläimiä.illalla ne pääsee sit taas ulos, ja ovat vähän kauemmin ku aamulla. Eikä ole omakotitaloa saati sit pihaa johon päästää juoksenteleen.

    Niin että sulla taitaa asiat olla hyvis kantimis. Meiän koirat kyllä tykkäis olla enempikin pihalla. Ja mulle on ihan käsittämätöntä, ku jokkut herää kuudelta viemään koiraa piitkälle lenkille. Mä ite herään sillon et ehtisin kouluun, ku sinne menee tunti bussilla ja oon kauheen hidas kaikissa kotiaskareissa ja muussa sellasessa.
    21. 22 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt