Vapaa kuvaus

Olen vm.-62 ja kahden aikuisen lapsen äiti. Elämänmyönteinen ja tulevaisuuteen valoisasti katsova luonnonläheinen ihminen. En turhaan stressaa ja otan vastaan sen, mikä eteen tulee. Suosikkibändit/artistit: HIM, Nightwish, Sonata Arctica, Amorphis, Apocalyptica, kelttiläinen musiikki Suosikkileffat: Gilbert Grape, Pirates Of The Caribbean trilogia Lempikirjat: Stephen Kingin kirjat Vapaa-aikanani: Ulkoilen, Luen, Nautin luonnosta, musiikin kuuntelu Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: kaikki mahdollinen, josta saa aikaan keskustelua Katson tv:stä mieluiten: ulkolaisia sarjoja, True Blood, ulkolaiset leffat Kotieläimet: Kissa En pidä: eläinrääkkääjistä Parhaat matkakohteet: Irlanti Ruoka & juoma: ei ole lempparia Koulutus: Lukio Koulut: rakennusalan opisto Helsinki, Someron lukio Ammatti: Muu Työskentelen: keittiöhommissa Yhdistykset/kerhot: eläinsuojeluyhdistys Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi Hakusanat: kissat, Johnny Depp, him, Nightwish

Aloituksia

8

Kommenttia

98

  1. "Sokeasti rakastaneen" neuvot ja ohjeet olivat todella hyviä. Pyydän anteeksi, jos ilmaisin asiani huonosti. En todellakaan halunnut arvostella sinua, enkä epäile sinun tunteitasi häntä kohtaan , kun puhuin hylkäämisestä. Tämä asia on vain niin lähellä minua itseäni, että ajattelen sitä ehkä herkemmin skitsofreenikon kannalta. Omalla lapsellani on paranoidinen skitsofrenia. Sinun todella kannattaa ottaa sairaudesta selvää ja jos mahdollista, mennä hänen kanssaan joskus hoitotapaamiseen. Koska hän on ollut jo nyt noin avoin sairaudestaan, voit kysyä häneltä kaikkea mikä sinua askarruttaa. Väkivalta ei automaattisesti kuulu skitsofreniaan, vaan se yleensä yhdistetään siihen turhaan. Skitsofreenikko,joka on väkivaltainen, on sitä yleensä muutenkin luonteeltaan. Sinun todella kannattaa ottaa selvää, käykö hän terapiassa ja lääkärillä säännöllisesti, sekä mitä lääkkeitä hän syö ja syökö säännöllisesti.Skitsofreenikon kanssa eläminen on kuitenkin narulla kävelyä, mutta niinhän se elämä aina. Kaikista tärkeintä teidän molempien kannalta on sinun jaksamisesi, sillä sinun tukesi on hänelle todella tärkeä, jos päätätte jatkaa suhdetta. Oletko valmis ottamaan sellaisen taakan itsellesi? Joskus on pakko ajatella myös itseäänkin. Onko sinulla sellainen tukiverkko, joka auttaa sinua jaksamaan ja joille voit purkaa itseäsi? Keskustelkaa ja hiljaa hyvää tulee. Älä hätiköi päätöksessäsi!