weha

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12429

  1. Uudestikastajat jättävät kasteesta loppuosan pois, esim:


    38 Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin KASTE Jeesuksen Kristuksen nimeen, JOTTA SYNTINNE ANNETAAN ANTEEKSI. Silloin te saatte LAHJAKSI Pyhän Hengen.

    39 Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä -- keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

    apt.22: 16 "Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja PESTÄ POIS SYNTISI.'

    Apostolinen uskontunnustus sanoo oikein: "Uskomme apostolisen seurakunnan... uskomme ruumiin ylösnousemisen ja uskomme yhden kasteen syntiensaamiseksi"

    Tätä ei uudestikastajat tunnusta, joka on sokea typerä henki.
  2. Sinulle nim. "muotomenoa ja ritua". Sana kasteessa antaa mitä lupaakin, vaikka sinun kaltaisesi sen kieltääkin. Raamattu ja Jo varhaiset kirkkoisät opettivat, että ainoastaan kasteessa synnytään vedestä ja Hengestä (Joh.3:5). Kuulostat ratkaisukrstitylle ja miksei myös uudestikastajalle. Panettelusi ja tietämättömyytesi uskonpuhdistajaa kohtaan osoittaa sen.
  3. Ihan oikein! Eihän kirkkoon tarvitse niiden kuulua, jos ei halua. Ahne luopunut kirkko, yrittää vain pitää ja haalia lisää jäseniä. Itse olen eronnut kirkosta sen luopumuksen tähden. Piispat ja heidän puheensa, ei kiinnosta enään.
  4. Kun alamme kukin tutkiaan yksilöinö Raamattua, päädymme erilaisiin tulkintoihin ja tuloksiin. Sitä varten on hyvä, että on Jumalan seurakunta ja siis myös varhaisten kirkkoisien opetuksia. Helluntailaiset ja muut vapaat suunnat on taas eksynyt omiin ratkaisuihin ja siis omaan vanhurskauteen. On heillä harhoina uudestikasteet ja kaikki tuhatvuotiset valtakunnan tulemiset, jossa Jeesus hallitsee näkyvästi jne. jne.
  5. Esivä- xx, Niin, vanhaniiton uskovaisilla, ei ollut samassa merkityksessä Pyhää Henkeä. He odottivat vasta tulevaa Jeesusta ja tuhatvuotista valtakuntaa.

    Pyhä Henki aloitti tuolloin ikään kuin peittelemättömän työnsä ja astui "julkisuuteen". Tähän asti myös Kristus oli esiintynyt enemmän tai vähemmän peitetysti erilaisten profetioiden ja esikuvien muodossa, mutta oli nyt astunut historiaan paljastamaan täyden loistonsa ja Helluntaista lähtien astui yhä enenevässä määrin koko maailmaan tietoisuuteen. Jotakin samankaltaista tapahtui Pyhän Hengen kohdalla - onhan sen työ juuri kirkastaa Kristusta ja siten on täysin loogista ja jopa välttämätöntä, että sen "paljastuminen" ajoittuu samaan aikaan. Pyhän Hengen vuodattamisessa ei siis ollut kyse Pyhän Hengen vaikutuskauden alkamisesta, ikään kuin ennen tuota ihmiset olisivat pelastuneet ilman Pyhän Hengen vaikuttamaa uskoa Kristuksen sovitustyöhön, vaan Pyhän Hengen "ilmentymisestä" maailmanhistoriassa tänä ratkaisevan tärkeänä aikana aivan erityisellä tavalla. Aivan kuin Pyhä Henki tahtoisi sanoa Kristuksen sovitustyöhön: "Amen, Amen. Tätä minä kirkastan ja tulen kirkastamaan kaikille kansoille."

    Jumala haluaa siis nähdäkseni Helluntain tapahtumilla tuoda esiin sen fatktan, että yksin Pyhä Henki kirkastaa Kristuksen syntiselle ihmiselle. Ilman Häntä emme voisi omasta järjestämme ja voimastamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, meidän Herraamme, emmekä tulla Hänen tykönsä, Lutheria mukaillen. Helluntaissa myös tulee hienosti esiin, kuinka me arvottomat, itsessämme kadotetut ja tuomitut, saamme Pyhän Hengen valaisemina, vanhurskautettuina ja Hänessä täysin varustettuina olla Hänen ansiottomia työtovereitaan Kristuksen kirkastamisessa toisille sokeille, jollaisia mekin kerran olimme.
  6. Kirjassaan Pyhä kaste Raamatussa Väisänen kyllä myöntää, että Pyhä Henki synnyttää sanan kautta ihmisessä uskon ennen kastetta. (s.248-) Hän tosin tekee erottelun sen välille, millainen usko on ennen kastetta ja millainen sen jälkeen. Hänen perusteenaan on se, että vasta kasteessa saadaan Pyhä Henki, eli Pyhä Henki tulee ihmisen sisään, kun se ennen kastetta vaikuttaa ihmisen ulkopuolella. Jos Väisästä oikein ymmärrän hän ei sano, ettei kastamattomalla voisi olla uskoa ollenkaan, vaan että hänellä ei voi olla "pelastetun uskoa" (Väisäsen käsite).

    Jonkinlainen erottelu kastamattoman ja kastetun aseman välille on oikeutettua tehdä, sillä vain kastettu ihminen voi olla syntynyt vedestä ja Hengestä niin kuin Jeesus vaatii. Tätä korostavat myös muutamat varhaiskristilliset kirjoittajat, joita aiemmin on siteerattu.

    Kysymys Pyhän Hengen asumisesta on minulle vähemmän selkiintynyt. Pietarin puheen (Apt. 2:38) perusteella vaikuttaisi oikeutetulta Väisäsen käsitys siitä, että kääntymyksessä ennen kastetta Pyhä Henki on ihmisen ulkopuolella. "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." Jos uskomme, että kääntymys on monergistista, niin toki sekin on silloin Pyhän Hengen vaikuttamaa, mutta vielä se, että tunsi piston sydämessään (Jumalan vaikutuksesta) ei tuonut Pyhän Hengen lahjaa.

    Paavali asettaa Pyhän Hengen asumisen uskovassa pelastuksen ehdoksi. Room. 8:9 "Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa." Tämän jakeen pohjalta voisi lausua, että jos ihminen on kastamaton, eikä tällä ole Pyhää Henkeä, niin hän ei ole pelastettu. Mutta kuinka laajalle tämä Paavalin vaatimus voidaan sitten ulottaa, on toinen kysymys. Varmasti apostolit olivat uskosta vanhurskaita ennen helluntaitakin, vaikkeivat he vielä olleet saaneet Puolustajaa, samaten kuin vanhan liiton pyhät.

    Sellainen opetus, että usko tarttuu ohi kasteen suoraan Jumalaan ja hänen armonlupauksiinsa on ainakin Iso Katekismuksen vastainen. Luther korostaa, että kristillinen usko tarttuu nimenomaan kasteeseen pelastuksensa perustana. "Nuo viisastelevat hurmahenkemme väittävät kuitenkin, että yksin usko pelastaa, teot ja ulkonaiset asiat eivät ollenkaan vaikuta siihen. Vastaamme tähän väitteeseen näin: On aivan totta, että pelastusta ei mikään muu vaikuta kuin usko - tästä kuulemme kohta lisää. Mutta nämä sokeiden taluttajat eivät huomaa sitä, että uskolla tulee olla jokin kohde, eli jotakin, mistä se voi pitää kiinni ja minkä varassa se voi luottavaisesti seistä. Näin usko siis kiinnittää koko huomion veteen. "

    IK:n opetus on nähdäkseni linjassa sen kanssa, että on iso ero kastamattoman ja kastetun uskovan välillä. Lutherin mukaan on jopa hurmahenkistä tarrautua "yksin uskoon", sillä oikea usko kiinnittää koko huomionsa veteen.

    Kiinnostava on muuten tuo YO:n sitaatti: "Jos [vanhurskauttamisen] asemesta käytetään sanoja regeneratio 'uudesti syntyminen' ja vivificatio 'eläväksi tekeminen', kuten Puolustuksessa tehdään, annettakoon niillekin sama merkitys; muutoinhan vm. käsitteet pidetään erillään uskon kautta tapahtuvasta vanhurskauttamisesta ja niillä tarkoitetaan ihmisen uudistumista." Tämän YO:n kohdan mukaan sanaa uudestisyntyminen voidaan käyttää eri merkityksissä. Kun Väisänen korostaa kastetta vedestä ja Hengestä uudestisyntymisen paikkana, niin hänellä on kyllä varhaisten isien tuki takanaan, eikä siinä ole nähdäkseni mitään tunnustuskirjojen vastaista, koska uudestisyntymistä ei käytetä tunnustuskirjoissa missään eksaktissa merkityksessä niinkuin YO myöntää.
  7. Augustinuksen todistus uudestisyntymisestään on mielenkiintoinen. Selvästikin Augustinus ajatteli ettei ollut tilassa uudestisyntynyt ennen kastamistaan, siis tilassa vedestä ja Hengestä syntynyt ennen kastamistaan, vaikka Augustinus näyttää kertovan itsestään, että uskoi evankeliumin olevan totta jo silloin ennen kastamistaan.

    "Niin pian kuin sitten tuli aika, jolloin minun piti ilmoittautua kasteelle, jätimme maatilamme ja palasimme Milanoon. Minun kanssani päätti myös Alypius hakea uudestisyntymistä Sinussa, sitten kun hän oli päässyt siihen nöyryyteen, joka sopii Sinun armosi pyhiin salaisuuksiin, ... " (Augustinus: Tunnustukset, s. 301).

    "Ei viipynyt kauan meidän kääntymisemme ja kasteessa tapahtuneen uudestisyntymisemme jälkeen, ennen kuin Sinä vapautit hänetkin lihallisuuden kahleista, ja hänestäkin tuli uskova kristitty ... " (s. 292).

    "Mutta etköhän Sinä, armorikas Herra, ole kasteen pyhässä pesussa unohtanut ja antanut anteeksi tätäkin syntiä samalla kuin muutkin kauhistavat ja kuolemanraskaat syntini." (s. 290).
  8. Pyhityskristillisyys kuulostaa mielestäni kovin ihmisen ratkaisukeskeisyydelle ja se johtaa toisinaan vanhurskauttamisen ja kasteen merkityksen vähättelemiseen ja usein vauvojen kasteen kokonaan kieltämiseen.

    Lutherin opetusta tilaan uudestisyntynyt pääsemisestä:

    "Hengestä syntymiseen ei kuulu muuta kuin vedellä kastaminen ja ottaminen vaarin huminasta, se on, Jumalan sanasta, sekä sen uskolla vastaanottaminen. Siten synnytään uudesti Jumalan valtakuntaan, mutta ei millään muulla tavalla. Missä ovat nyt nuo röyhkeät lahkolaiset ja haaveksijat, jotka eivät osaa muuta kuin hengestä kerskaten hokea? Paha henki, itse perkele on kuin onkin heidät ihan riivannut, ... " (Martti Luther: Huonepostilla, (SLEY, 1902), s. 478)
  9. Enkelit eivät henki olentoina nai, eikä mene miehelle.

    Mark.12:25. "Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa".

    Jättiläiset ovat vain suurikokoisia ihmisiä!! 4 Moos 13: 34
    Anakin jälkeläiset ovat meitä voimakkaampia jae 32
    kts jae 29.
  10. Piispat siis vaietkoon väärillä mielipiteillä.
  11. Tekstikohta, johon Räsänen viittaa on 24. sunnuntain helluntaista esittelyteksti. Pappi voi esitellä jumalanpalvelusväellä tekstillä pyhäpäivän teemaa tai käyttää tekstiä johdantosanoissaan: "Kristityt rukoilevat valtiovallan puolesta ja noudattavat sen lakeja ja velvoitteita. Yhteiskunta kuuluu Jumalan asettamaan elämänjärjestykseen, joka suojelee ja palvelee ihmiselämää. Maallinen esivalta saattaa kuitenkin irtaantua Jumalasta. Silloin syntyy tilanteita, jolloin se toimii Jumalan tahtoa vastaan loukkaamalla ihmisarvoa tai estämällä evankeliumin vapautta. Tällöin kristittyjen pitää sekä yksilöinä että yhteisönä seurata Jumalan sanaan sidotun omantunnon ääntä."

    "Juuri näin!" Räsänen päättää blogikirjoituksensa evankeliumikäsikirjan sitaatin jälkeen.

    Räsänen vetoaa nyt kirkkokäsikirjaan
  12. Vai harhaan? Sana antaa edelleenkin mitä lupaa kasteessa. Näin opettaa Raamattu, kirkon perimätieto sekä kirkon jo varhaiset kirkkoisät, ihan Johanneksen oppilaat.

    Eihän te uudestikastajat mitään välitä moisista, vaan omasta vanhurskaudesta vaan.
  13. Helluntailaiset ja kaikki muutkin uudestikastajat/ väärähengelliset hylkäävät apostolisen uskontunnustuksen ja
    Luther opettaa Joh.3:5, niinkuin kaikki vanhankirkon kirkkoisät. Nähdäkseni he ovat valheen isän kavereita. Tästä ei ollut erimielisyyksiä, sillä tässä mainitaan myös lihasta syntyminen, joka yhdistetään vauvakasteeseen.

    Kasteesta ovat lausuneet tunnetut varhaiskristityt ja kirkkoisät kirjoituksissaan seuraavasti:
    POLYKARPOS (eli v. 70-156/157)

    Polykarpos oli Smyrnan piispa ja Johanneksen oppilas. Kun Polykarpos tuotiin petojen eteen Roomassa häntä kehotettiin pilkkaamaan Kristusta henkensä säästämiseksi. Tähän Polykarpos vastasi: "Jo kahdeksankymmentä kyysi vuotta olen häntä palvellut, eikä hän ole tehnyt minulle mitään pahaa. Kuinka voisin pilkata kuningastani, joka on minut pelastanut." Tuossa 86 vuotias Polykarpos ilmoittaa siis syntymästään saakka palvelleensa Kristusta, eli hänet oli kastettu siis vauvana v 67/68. Kastamaton oli tuohon aikaan pakana. Kun Johannes kuoli noin v 100, niin Polykarpos ehti olla hänen oppilaanaan yli kaksikymmentä vuotta. Johannesta muuten pidetään piispanviran perustajana.

    BARNABAAN KIRJE (kirj. 117-135)

    "Tutkikaamme nyt onko Herra huolenpidossaan antanut ilmoitusta myös vedestä ja rististä. Vedestä onkin kirjoitettuna Israelia koskeva sana, koska he eivät tule ottamaan vastaan kastetta, joka tuo SYNTIEN ANTEEKSIANTAMISEN, vaan rakentuvat omaan varaansa"

    JUSTINUS MARTTYYRI (100-165)

    Hän kirjoittaa: "Sitten me johdamme heidät paikkaan jossa on vettä ja synnytämme uudestaan samalla uudestisyntymisen tavalla kuin mekin, sillä heidät pestään vedessä. Meidän joukossamme on monia 60-70 vuotiaita miehiä ja naisia, jotka jo lapsena on tehty opetuslapsiksi" Nuo 60-70 vuotiaat olivat siis kastettu vuosien 80-90 välillä, eli aikana jolloin Johannes vielä eli.

    KLEEMENSIN KIRJE

    Kleemens oli Rooman piispa n. vuosina 92-101 (tai 88-97). Hänestä lausutaan: "Matkoillaan Klemens tapasi sellaisia miehiä jotka olivat säilyttäneet oikean perimätiedon autuaallisesta opista, joka oli kulkenut isiltä pojalle aina Pietarin, Jaakobin ja Paavalin ajoista asti." Klemens kehottaa pitämään kasteen puhtaana ja tahrattomana. Kasteella oli siis keskeinen merkitys jo alussa apostolisena aikana.

    IRENEUS (140-202)

    Hän oli Polykarpoksen oppilas, joka taasen oli Johanneksen oppilas. Ireneus kirjoittaa: "Kristus tuli pelastamaan kaikkia itsensä kautta, kaikkia jotka hänen kauttaan uudestisyntyvät Jumalalle. Rintalapsia, pieniä lapsia, lapsia, nuorukaisia ja vanhempia" Hän viittaa kastekäskyyn Mt 28:18-20. Ireneus oli arvostettu teologi- lähetyssaarnaaja ja opettaja. Hän puhuu lapsikasteesta täysin luonnollisena asiana, eikä tiedä mitään lapsikasteen vastustamisesta.

    TERTULLIANUS (160-225)

    Tertullianuksen kasteenuusijatkin hyväksyvät, sillä hän ainoa kirkkoisä, joka vastusti silloin yleistä lapsikastetta. Miksi muuten olisi vastustanut ellei lapsikaste olisi ollut yleinen tapa? On huomattava, että Tertullianus hyväksyi kyllä aivan pienten lasten kasteen tapauksessa jossa pelättiin lapsen kuolevan, silloin hänen mukaansa rintalapsikin oli kastettava.

    Jos lapsikastetta ei siis tuolloin olisi pidetty apostolisena tapana, niin Tertullianuksen olisi ollut helppo vedota siihen, että se ei olisi ollut apostolinen tapa. Apostolista tapaa kastaa lapsia hän ei kuitenkaan epäillyt eikä kumonnut. Huomattavaa on, että Tertullianus opetti, että kasteessa saadaan synnit anteeksi. Hän opetti myöskin, että lapsi on kastehetkeen saakka Aadamissa, perisynnin saastuttama. Siksi hengenvaarassa oleva lapsi oli hänen mukaansa kastettava välittömästi.

    ORIGENES (185-254)

    Origenes kastettiin vauvana v 185. Myöskin Origeneksen äiti ja isoisä oli kastettu lapsena. Origeneksen isoisä oli siis elänyt aikana jolloin Johannes eli. Origenes lausuu: "Kirkko on saanut apostoleilta perimätavan kastaa myös pienet lapset.

    AUGUSTINUS (354-430)

    Augustinus on kirjoittanut: "Kirkko on aina pitänyt kiinni lapsikasteesta. Lapsikaste ei olisi uskottava ellei se olisi apostolien tapa." Sekä Augustinus että hänen vastustajansa Pelagius ovat sanoneet, etteivät ole kuulleet yhdestäkään, joka olisi niin harhaoppinen, että hylkäisi pikkulasten kasteen.
  14. Kaste on Jumalan lahja ihmiselle, ei ihmisen omavanhurskauden/ratkaisun teko Jumalalle. Kasteessa tarjotaan sitä työtä jonka Jeesus ristillä teki (Room.6:3). Jeesus on kuollut myös pienten lasten puolesta, joten kaste kuuluu heilekkin. Kasteessa uskovaiset haluavat viedä lapset Vapahtajan luokse (Gal.3:27). Kaste on pikemminkin uskoontulevien kaste, kuin uskovien kaste (apt.2:38-39). Siunaamalla ei pääse taivaaseen, vaan nimenomaan lihasta syntynyt kasteessa pääsee taivaaseen (Joh.3:5)
  15. Ihan sama mitä luopunut piispa päästää tai on päästämättä.
  16. Tottakai Raamatussa on piispoja, (lue vanhempaa käännöstä).
  17. Aloituksessa, ei kerrota millätavoin Jumala antaa Pyhän Hengen. Vastaus on alla 1.7.2013 06:30
  18. Kuvista senverran, että ne kuvaavat Raamatun tapahtumia. Jumalaa ei oikein voikkaan kuvata, mutta Jeesus ihmisenä luontoineen voidaan kyllä kuvata.

    Raamattu opettaa, että armo täytyy tarjota meille jotakin kanavia pitkin. Niinpä armo tarjotaan meille ihmisille, vain sanan ja sakramenttien kautta. Kasteessa tarjotaan sitä työtä, jonka Jeesus ristillä teki (Room.6:3; gal.3:27). Jeesus kuuluu siis kasteessa, myös pienille lapsille.
    Lisäksi Raamattu sanoo kasteen pelastavan:
    1.Piet.3:21 "Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus".
    weha: "Kaste pelastaa: Tämä on Raamatun sanaa. Kaste ei poista syntiä, vaan antaa sen anteeksi, ettei syntiä enää lueta(apt.22:16). Kaste on hyvän omantunnonliitto Jumalan luona. Kasteen perustuksena on Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus. Usko omistaa tämän kasteen lupauksen.
  19. Jo kasteen merkitys Jeesus, kertoo ja osoittaa kasteen kuuluvan myös vauvoille (Gal.3:27;Room.6:3), vaikka tämän omavanhurskaat ratkaisukristityt kieltävätkin.
  20. Helluntailaisuuden henki on pröystäilevä hurmahenki. Kieltävätpä lapsikasteenkin Kristukseen (Gal.3:27), koska ovat omia ratkaisuja ja tekoja täynnä.
    21. 119 / 622
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt