Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12428

  1. olen tuonut kohtia siitä, kuinka ihminen syntyy kaksiosaisena maailmaan. Tästä näkökulmasta katsoen myös, Luteherin opetus "Kastamattomana kuolleista", voi vain ymmärtää.

    Ilm.20:12. sanoo myös, että tuomio on tekojemme mukaan, ei perisynnin mukaan: Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan.
    13. Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan.

    Kun ja jos, ihminen on lapsuudenuskossa pysynyt, ei tarvitse uudestaan syntyä.

    On totta että ei ole mitään muuta tapaa päästä sovintoveren osallisuuteen kun uskomalla Kristuksen evankeliumin syntein anteeksisaamiseksi. On myös totta että ei voi pysyä uskossa mitenkään muuten kuin yhä uudelleen turvata syntein päästöön.(Käärmeen pää on rikkipoljettu mutta Aadamin myrkky pysyy meissä ja on viemässä syntiin ja epäuskoon)

    Kaikille luoduille tulee saarnata evankeliumia. Ei vaan kerran, mutta se on matkasauvana halki koko ajallisen elämän. Uudestisyntyminen tarkoittaa että ihminen saa epäuskon (ja kaikki sen hedelmät) anteeksi. Perisynnin suhteen siinä ei kuitenkaan tapahdu yhtään mitään muutosta, vaan se asuu edelleen lihassa (mika lihasta syntynyt on...) ja ihminen luonnostaan pysyy yhtä turmeltuneena ja kyvyttömänä todelliseen Jumalan pelkoon jne,

    MUTTA, kun oot saanut epäuskon ja tekosyntisi anteeksi oot saanut armon palata pienen lapsen puhtaan omantunnon omistajaksi. Ne synnit joita lihassasi tehnyt olet (joista sinä myös tuomitaan) pyyhitään pois ja niitä ei enää ole olemassa.

    Kansanomaisesti voisi sanoa että emme tarvitse murehtia Aadamin lankeamuksesta, mutta valvoa siinä että omat syntimme vaihdamme Jumalan armoon. Tähän on yksi armoväline tarjolla: elävä, korvin kuultava ja sydämellä uskottava evankeliumi.
  2. apt.22:16. Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä.




    Mikä oli kasteen merkitys tässä? Laajemman yhteyden mukaan näyttäisi sille, että Paavali sai Pyhän Hengen, eli uudestisyntyi ennen kastetta. Kaste on Pyhän Hengen merkki ja sinetti, uskon vahvistus. Näin täytynee tämän mukaan olla…
    Uudestisynnyttääkö kaste?


    Tapahtumahan oli seuraava: apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
    18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.


    Aivan samoin:

    1.Kor.4:15. Sillä vaikka teillä olisi kymmenen tuhatta kasvattajaa Kristuksessa, ei kuitenkaan monta isää, sillä minä teidät synnyttänyt evankeliumia julistamalla Kristuksessa Jeesuksessa.

    Paavali oli siis synnyttänyt korintialaiset, evankeliumin sanalla...sillä, hän oli kastanut vain muutaman.

    1.Kor.1:14. Minä kiitän Jumalaa, etten minä ole yhtään teistä kastanut, vaan Krispuksen ja Gajuksen:
    15. Ettei kenkään saa sanoa, että minä minun nimeeni ketään kastin.
    16. Minä kastin myös Stephanaan perheen; sitte en minä tiedä, jos minä jonkun muun kastanut olen.
    17. Sillä ei Kristus minua lähettänyt kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ei sanan viisaudella, ettei Kristuksen risti turhaan menisi.
    18. Sillä se puhe rististä on niille hulluus, jotka kadotetaan; mutta meille, jotka autuaaksi tulemme, on se Jumalan voima.

    Raamattuhan opettaa, että me uskon kautta saamme luvatun Pyhän hengen.

    "Ne sanat jotka olen puhunut, ovat Henki ja elämä" (Joh.6:63)

    Apt.2-luku

    38. Vaan Pietari sanoi heille: tehkäät parannus, ja antakaan jokainen itsensä kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen, syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. 39. Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu, ja kaikille, jotka taampana ovat, kutka ikänä Herra meidän Jumalamme kutsuu…
    41. Jotka siis mielellänsä hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin; ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua.

    V: Eli tässäkin on ensin, parannuksen teko, usko ja sitten kaste.
    Tunnustuskirjoissamme sanotaan: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7).
  3. Luther kirjoittaa "Avaimet" kirjassaan, että tuo on väärää opetusta, että ensin päästettäisiin taivaassa ja sitten vasta maan päällä:


    "Kristus ei sano: mitä minä sidon ja päästän taivaassa, se on teidänkin sidottava ja päästettävä maan päällä, kuten harha-avaimen opettajat uskottelevat. Koska saisimme tietää, mitä Jumala sitoo tai päästää taivaassa?

    Emme koskaan, ja niin muodoin avaimet olisivat turhat, eikä niistä olisi mitään hyötyä.

    Vaan näin hän sanoo: kun te sidotte ja päästätte maan päällä, niin tahdon minä samalla sitoa ja päästää taivaassa. Mitä te sidotte ja päästätte (sanon minä), sitä en minä tahdo enää sitoa enkä päästää, vaan se on oleva sidottu ja päästetty ilman minun sitomistani ja päästämistäni; minun ja teidän tekonne on oleva yksi ja sama teko, eikä kaksi eri tekoa; minun ja teidän avaimenne ovat yhdet ja samat avaimet, eivät kaksi eri avainta. Näin Kristus velvoittaa ja sitoo itsensä meidän työhömme."

    Tuon todistaa oikeaksi myös seuraava kohta: Luuk.15:7. Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.

    Eli samanaikaisesti iloitaan taivaassa...

    ...Koska se (päästösana) lausutaan ihmisten kautta, niin luullaan sitä pelkäksi ihmissanaksi ja ajatellaan että Jumala on tuolla ylhäällä korkeuksissa, kaukana sanasta, joka on maanpäällä, ja niin töllistetään ylös taivasta kohti...juuri ne samat avaimet, jotka ovat Kristuksella eikä kellään muulla, juuri ne hän antaa Pietarille, ikäänkuin hän sanoisi: Mitä töllistelet taivaalle ja sieltä etsit avaimiani? etkö kuule, että olen antanut ne Pietarille? Ne ovat kyllä taivaan avaimet, se on totta, mutta ne eivät ole taivaassa. Minä olen jättänyt ne alas maanpäälle. Sinun ei pidä etsiä niitä taivaasta, eikä mistään muualta, vaan löydät ne Pietarin suusta, jonne ne olen pannut. Pietarin suu on minun suuni, ja hänen kielensä on minun avainkoteloni, hänen virkansa on minun virkani, hänen sitomisensa, on minun sitomiseni, hänen päästämisensä on minun päästämiseni...Minä katson vain sitä mitä Pietari sitoo ja päästää, sihen minä pitäydyn. Älä anna johtaa itseäsi harhaan tuon Farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itseänsä, nimittäin kuinka muka ihminen voisi antaa syntejä anteeksi. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa anna syntejä anteeksi, kuin suullisen sanan kautta, jonka tavan hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä sanassa, niin turhaan töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai niinkuin he sanovat, sisäistä anteeksiantamusta. (Luther kirjasta "Avaimista" v.1530).
  4. 14. Että Abrahamin siunaus pitäis pakanain ylitse Jesuksessa Kristuksessa tuleman, ja me niin saisimme uskon kautta sen luvatun Hengen.

    23. Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta.
    24. Sillä

    ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,
    25. mutta Herran sana pysyy iäti.

    Juuri tämä sana on teille ilosanomana julistettu.

    15. Sillä ehkä teillä olis kymmenentuhatta opettajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä olen teitä Kristuksessa Jesuksessa siittänyt evankeliumin kautta.

    3. Te olette nyt puhtaat, sen sanan tähden, jonka minä teille puhuin.

    En ole löytänyt Raamatusta kohtaa, että ihminen tulisi uskoon ja uudestisyntyisi muun kautta, kuin Pyhän Hengen viran kautta:

    2.kor.3:5. Ei niin, että me olemme itse meistämme soveliaat jotakin ajattelemaan, niinkuin itse meistämme, vaan jos me olemme johonkuhun soveliaat, niin on se Jumalalta,

    6. Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi.
    7. Mutta jos sillä viralla, joka puustavin kautta kuolettaa ja kiviin kuvattu oli, oli senkaltainen kirkkaus, niin ettei Israelin lapset taitaneet katsoa Moseksen kasvoihin, hänen kasvoinsa kirkkauden tähden, joka kuitenkin katoo:

    8. Miksi ei siis paljoa enemmin sillä viralla, joka hengen antaa, pitäisi kirkkaus oleman?
  5. on hyvän omantunnonliitto Jumalan luona (1.Piet.3:21), kuuluu se sellaiselle, joka on sovitettu ja jolla on sikäli hyvä omatunto. Näin on pienten lastenkin laita (Room.5:18).

    Niin mites se Paavali tuli uskoon?

    Mikä oli kasteen merkitys tässä? Tämän mukaan näyttäisi sille, että Paavali sai Pyhän Hengen, eli uudestisyntyi ennen kastetta. Kaste on Pyhän Hengen merkki ja sinetti, uskon vahvistus. Näin täytynee tämän mukaan olla…
    Uudestisynnyttääkö kaste?



    apt.22:16. Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna sinus kastettaa ja pestä pois sinun syntis, ja huuda avuksi Herran nimeä.

    Tapahtumahan oli seuraava: apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
    18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.


    Aivan samoin:

    1.Kor.4:15. Sillä vaikka teillä olisi kymmenen tuhatta kasvattajaa Kristuksessa, ei kuitenkaan monta isää, sillä minä teidät synnyttänyt evankeliumia julistamalla Kristuksessa Jeesuksessa.

    Paavali oli siis synnyttänyt korintialaiset, evankeliumin sanalla...sillä, hän oli kastanut vain muutaman.

    1.Kor.1:14. Minä kiitän Jumalaa, etten minä ole yhtään teistä kastanut, vaan Krispuksen ja Gajuksen:
    15. Ettei kenkään saa sanoa, että minä minun nimeeni ketään kastin.
    16. Minä kastin myös Stephanaan perheen; sitte en minä tiedä, jos minä jonkun muun kastanut olen.
    17. Sillä ei Kristus minua lähettänyt kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ei sanan viisaudella, ettei Kristuksen risti turhaan menisi.
    18. Sillä se puhe rististä on niille hulluus, jotka kadotetaan; mutta meille, jotka autuaaksi tulemme, on se Jumalan voima.
  6. on tässä selvä. Miksi siis taistella tutkainta vastaan.

    Perustelut siihen ovat selvät raamatussa.
    1. Mies luotiin ensin (1.Kor.11:8,1.Tim.2:13)
    2. Nainen lankesi ensin (2.Kor.11:3,1.Tim.2:14)
    3. Mies on naisen pää (1.Tim.3:4,1.Kor.11:39,Kol.3:18,Efe.5:23.)
    Ainoastaan miehet toimivat apostoleina ja opettajina.
    Apt.1:21, Tit.1:6, 1.Tim.3:2,12
    Paavali osoitti suoran kehoituksen meille.
    "Jos kuitenkin viivyn, saat tästä tietää, miten tulee käyttäytyä Herran huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus."1.Tim.3:15
  7. Emme opeta, että "kun lapsi kastetaan, sielu taivaaseen vilahtaa". Tämä oppion, room.kat "ex operate, operatio" oppia. Useat kirkolliset väittävät, että kaste antaa lapselle armon ja uskon, siis tehtynä tekona. VL:ssä opetetaan, sitä vastoin, että pienet lapset uskovat, jo äitinsä kohdussa. Kaikki kansat syntyvät Herralle Siionissa (Ps 87 ). Valkopukuisten joukossa (IlmK) on joka kielestä ja kansasta ihmisiä, sillä Jumala korjaa omansa jo lapsuudenuskossa monista kansoista joille ei edes saarnata valtakunnan evankeliumia, heidän epäuskonsa tähden.

    Niinkuin Nooa perheineen oli jo vanhurskas, kun arkkiin menivät, ja pelastuivat veden kantamana. Samoin kastekkin on hyvän omantunnonliitto Jumalan luona. Näin siis kaste kuuluu sille, joka on sovitettu ja, jolla on hyvä omatunto, kuten on pienen lapsen tila syntyessään. Raamattu käyttää tästä kasteen kohdasta 1.Piet.3:21, sanaa "eperooteema" , LIITTO. Tätä sanaa käytettiin jo ennen uudeentestamentin kirjojen syntyä vanhoissa papyruksissa. Luther käänsi tämän myös liitoksi. Näin myös tätä liittoa korostaa, yksi kaste opetus.

    Jos ihmisen synnit ovat anteeksi hän pelastuu ja jos eivät ole hänet tuomitaan. Nyt jos raamattu todistaa että Kristuksen evankeliumin saarnavirka on Pyhän Hengen virka niin se tarkoittaa tietenkin että ei ole pelastusta muualla kuin siellä missä Pyhä Henki tätä Kristuksen evankeliumia tarjoaa. Me uskomme ja luemme raamatusta että juuri näin on asian laita. Ei ole yhtään tapausta raamatussa jossa Jumala uudestisynnyttäisi ihmisen muuten kuin Jumalan lapsen saarnan uskomisen kautta. Mutta Apt. on sellainen esimerkki jossa epäuskoinen saarnaa evankeliumin, mutta ei se mitään auta vaikka sen kuinka uskoo.

    Voisi ehkä ilmaista näin asian: Jeesus on edelleen Henkensä kautta läsnä maan päällä ja parantaa ja pelastaa syntisiä ja sairaita samalla lailla nyt surakunta-ruumiissaan kuin silloin lihansa päivinä. Kristuksen evankeliumi lupaa synnit anteeksi mutta ei Jeesus silloinkaan sakramenttejä uudesisynnyttämiseen käyttänyt vaan asetti ne vain omilleen uskolla omistettaviksi, eli niille jotka Hänen sanansa jo olivat vastaan ottaneet ja uskoneet (ja näkivät ylösnousseen Herran jota eivät epäuskoiset nähneet). Eikä apostoleita lähetetty kastamaan tai ehtoolliselle kutsumaan ihmisiä vaan saarnamaan parannusta ja syntein anteeksisaamista.


    Niin se vain on Raamatussa, että tekojemme mukaan tuomitaan. Yhden ihmisen kautta peristnti tuli ja yhden IHmisen kautta se sovitettiin (Room.5:12).
    Ei tässä nyt vaan mikään auta.
  8. Edelleen: Matt.18:18. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.

    Room. 1:17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta”

    Jos epäuskoinen voisi antaa syntejä anteeksi, turhaanhan Jeesus tämän vallan olisi omilleen (Pyhän Hengen papeille) antanut.


    Luuk. 11

    9. Ja minä myös sanon teille: anokaat, niin teille annetaan: etsikäät, niin te löydätte: kolkuttakaat niin teille avataan.
    10. Sillä jokainen joka anoo, se saa, ja joka etsii, se löytää, ja joka kolkuttaa, sille avataan...
    "Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät."

    Etsivä löytää. Mitä tulisi etsiä ? Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa. Joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niinkuin lapsi, ei hän suinkaan pääse sinne sisälle. Ootko sinä lukija, sen ottanut vastaan (kuin lapsi) vaan onko se abstraktio jonka olet oppikirjoista löytänyt ?

    Ei olisi yhtäkään ihmistä parannettu Galileassa ellei Jeesus olisi lähestynyt ihmistä ja tarjonnut apuansa. Ei tänäkään päivänä kukaan voi saada elävän uskon lahjaa ellei Kristus seurakunta-ruumiissaan lähesty ihmistä ja tarjoa tälle armoansa. Pelastus ja valitseminen on siis näin kirjaimellisesti täysin Jumalan kädessä. admatan mielestä tämä armojärjestys tekee sielun pelastuksen riippuvaiseksi tietyistä ihmisistä. admata, kaikkivaltias Jumala kyllä taitaa ihmisen johdattaa valtakuntaansa jos ihminen Hänen vanhurskautta etsii. Corneliukselle tuli esim. enkeli taivaasta neuvomaan miten hän saisi yhteyttä noihin uskoviin ihmisiin. Ihminen (me kaikki) varmaan helpommin jaksaa luottaa että se oma ratkaisu oli uudestisyntyminen, mutta meidän autuus on valmistettu ulkona meistä ja mikään "sisäinen" prosessi ei synnytä elävää uskoa vaan se tarjotaan meille lahjana omistettavaksi ja tuolloin PH ulkoa tulvahtaa sisälle ihmisen sydämmeen.

    Jumalan valtakunnan evankeliumissa on nimenomaan voima koska se ei ole ihmisviisaudessa vaan koska sen saarnaa Jumalan Pyhä Henki. (Jos me johonkuhun soveliaat olemme niin se ei ole meistä vaan että Jumala on meitä soveliaaksi tehnyt. Hän on, sen jälkeen kuin meille armo tapahtunut on, antanut meille viran sovinnosta saarnata ja meissä sovintosaarnan säätänyt jne.)
  9. Mites muuten oli hoviherran tapaus. Ei syntynyt usko Raamattuja lukemalla, eikä rukouksella, vaan täytyi olla uskovaisen puhumassa: apt.8:31. Mutta hän sanoi: kuinka minä taidan ymmärtää, ellei joku minua johdata? Ja hän rukoili Philippusta, että hän tulis ja istuis hänen kanssansa.

    Uskonpuhdistaja Martti Luther taisteli oppia ihmisen tahdonratkaisua vastaan kirjassaan "sidottu ratkaisuvalta".

    Me Jumalanlapset hylkäämme ihmisen oman ratkaisun mitä perkeleellisempänä oppina, kun monet puolustaa tuota turmiollista oppia.

    Ei hengellisesti kuollut ihminen, voi tuota hengellistä ratkaisua tehdä (1.kor.2:14; room.3:10-11).
    En minäkään ole sitä ratkaisua koskaan tehnyt, enkä tule koskaan sitä ratkaisua tekemäänkään, sillä ratkaisunteko on perkeleestä; Tämän voin hyvällä omallatunnolla Jumalan edessä tunnustaa.

    Ihminen on perisynnin turmelema, lihasta syntynyt tähän maailmaan (Joh.3:6; room.5:12,18).Perisynti on äärettömän syvä turmellus ihmisen lihassa, ettei sitä voi ihmisen luuloteltu vapaa tahto poistaa (Joh.6:63), vaan Kristuksen työ (room.5:18).

    On kolme oppia, joista pidän luterilaisena kiinni, nimittäin perisyntiopista, Jumalan lain ja evankeliumin oikeasta erottamisesta, sekä Lutherin kirjasta "sidottu ratkaisuvalta", unohtamatta oppia ihmisen vanhurskauttamisesta.

    Turha meidän on perustaa uskoontuloamme turmeltuneisiin kokemuksiimme.
    Kyllä meidän tunteemme ja kokemuksemme saavat synnin rotat ja hiiret järsiä. Silloin kun ihminen muuta väittää, hän ei ole nähnyt omaa syntisyyttään, kun laki ei ole sitä hänelle näyttänyt, eikä voi ymmärtää kuinka perisynnin turmelema on. Sillä me olemme luonnostamme läpeensä kyyn myrkyttämiä, eikä meissä asu mitään hyvää, sillä olemme luonnostamme perisyntiin kuolleita. Apostolit eivät koskaan sanoneet pelastuksestaan, näin minä koen tai näin minä tunnen, vaan näin sanoo Herra.

    Kaiken Jumalan työn perustan, Jumalan Pojan perustamaan työhön, enkä turmiolliseen ihmisen vapaaseen tahtoon. On turha puhua kasteesta, ellei ensin selvitetä perisyntioppia ts. turmiollista ihmisen vapaata tahtoa. Oppia laista ja evankeliumista, on selvitettävä ensin. Emme voi vähätellä perisyntiä, pakenemalla, Kristuksen sovitustyöhön, vaan perisyntioppi on selvitettävä pohjaan saakka. Perisynnistä sikiävät myös tekosynnit.

    Todellinen evankeliumi ilmenee Jeesuksen sovitustyössä ja veljien keskinäisenä lohdutuksena. Jeesus vanhurskauttaa meidät syntiset ihmiset, ilman lain tekoja yksin uskon kautta. Sillä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on, vanhurskas on elävä uskosta. Vanhurskauttamisesta käsin lähtee oikea pyhitys. Oikea pyhitys, ei ole muuta kuin syvenevää synnin ja armon tuntemista. Epäuskoiselle sanotaan, että Joka ei synny uudesti ylhäältä, ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Pelastus on kokonaan armosta, eikä meistä itsestämme, eikä meidän teoistamme. Pyhä kristillinen kaste on Jumalan tekemä armoliitto, eikä siedä rinnalleen mitään ihmistekoja, eikä ihmisoppeja. Jumala on hyvin tarkka kunniastaan.
  10. vaikka sulle kirjoittaa mitä. Mutta maltahan vähän.

    Siis VL:sä ei opeteta synergismiä KOSKA:

    HUOM:5. Ei niin, että me olemme itse meistämme soveliaat jotakin ajattelemaan, niinkuin itse meistämme, vaan jos me olemme johonkuhun soveliaat, niin on se Jumalalta,


    6. Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi.
    7. Mutta jos sillä viralla, joka puustavin kautta kuolettaa ja kiviin kuvattu oli, oli senkaltainen kirkkaus, niin ettei Israelin lapset taitaneet katsoa Moseksen kasvoihin, hänen kasvoinsa kirkkauden tähden, joka kuitenkin katoo:
    8. Miksi ei siis paljoa enemmin sillä viralla, joka hengen antaa, pitäisi kirkkaus oleman?

    --se, että pelastus on yksin armosta ja yksin uskon kautta, ei kerro kuinka usko epäuskoiselle syntyy. Mutta näin se usko syntyy:

    18. Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitä on itse kanssansa sovittanut Jesuksen Kristuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata.
    19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt.
    20. Niin olemme me Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neuvoo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte.
    21. Sillä hän on sen, joka ei mitään synnistä tietänyt, meidän edestämme synniksi tehnyt, että me hänessä tulisimme siksi vanhurskaudeksi, joka Jumalan edessä kelpaa.
    1. Mutta me niinkuin apulaiset neuvomme teitä, ettette Jumalan armoa hukkaan ottaisi.
  11. Ei jo uudestisyntyneessä ihmisessä voi olla synergismiä. On Pyhän Hengen virka, josta usko syntyy:

    20. Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
    21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
    22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
    23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.

    Jumalan vanhurskaus siirtyy uskosta uskoon (Room.1:17).

    "Jumalan valtakunta on lähestynyt, tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi", saarnasivat jo apostolit.

    Avaimia ei siis ole niillä, jotka eivät niitä edes tunnusta.