hexi

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

14

Kommenttia

599

  1. Vai ei nykyisin onnistu kuvaus 5,6 valovoimaisella optiikalla. Minun aloittaessa luontokuvauksen 5,6 valovoiomaisella oli pakko pärjätä. Parempia ei juurikaan saanut. Teleissä 135mm oli tavallisesti 4,0 valovoimaltaan 400mm juuri tuo 5,6 tai vain 8,0. Kyllä niilläkin aikoinaan tuli otettua monia hyviä kuvia.
  2. Kuvankäsittelyyn löytyy muutama ohjelma,mutta minulla ei ole niistä kokemusta. GIMP lienee tunnetuin. Se käsittääkseni on ilmainen. En käytä lainkaan kuvankäsittely ohjelmia. Olen opetellut kuvaamaan siihen aikaan kun nuo eivät olleet vielä olemassa.
  3. Kyllä haittaa. vaikka kuuluisi kohtuullisesti niin levy menee kuitenkin pilalle. Mikäli antiskatting ei toimi neula pyrkii kokoajan keskelle päin, jonka seurauksena levy kuluu toispuoleisesti. Väärällä antiskattingilla moni on tuhonnut levynsä.
  4. Noista kahdesta olympus Siihen on saatavissa paremmin optiikkaa. Olyn lasit ovat varsin hyviä ja siihen käy myös panan lasit. Niistäkin osa on laadukkaita varsinkin ne Leica merkillä olevat lasit. Suosittelen, että kuitenkin valitsisit hieman kallimman Olyn OM-D mallin. Siinä on videoetsin, josta on paljon hyötyä kuvauksessa.
  5. Ne äänen säädöt tietysti keskiasentoon. Silloin ääni on suurinpiirtein alkuperäinen. Voi kylläkin tulla ylimääräistä hurinaa. Kuuloke liitäntä ei vastaa linjaliitäntää.
  6. Tarkoititko 1933-60 välillä valmistettuja kierrekiinnityksellä olleita Leica 3 malleja. Kyseisestä mallista tehtiin monta eri versiota. Kareraa paranneltiin vuosien saatossa. Leica 3:sta on olemassa versiot: 3, 3A, 3B, 3C, 3D, 3F, 3G. Niitä tehtiin hyvin erilainen määrä. 3D on sangen harvinainen vain 427 kpl tehtiin, joten hinta on sen mukainen. 3C:tä tehtiin n.133000, 3F:ää n.185000, joka on yleisin Leica kolmonen. Tosin siitä tehtiin ainakin black ja reddial versio. Leica 3g:tä tehtiin noin 41000 kappaletta. Tuo selittää niiden huimista hinta eroista osan. Tietysti myös kunto vaikuttaa hintaan. Lisäksi kuuluisa omistaja vaikuttaa hintaan. Leica 3C oli saksan armeijan käyttämä kamera aito merkintä kamerassa nostaa sen hinnan yli monin kertaiseksi.
  7. Mikäli ei kuulu mitään häiriö ääniä vikaa ei ole. Tuo on ihan normaalia vallankin uudempien cd-levyjen suhteen. Nykyiset cd-levyt on äänitetty turhan kovalle. Tästä seuraa toisinaan jopa hieman säröinen ääni voimakkaimmissa kohdissa. Mikäli mitään muuta ongelmaa ei ole älä välitä moisesta.
  8. Vakaajalla ei ole mitään merkitystä liikkuvan kohteen kuvauksessa. Vakaaja auttaa vain paikallaan olevan kohteen kuvauksessa.
  9. Tuota sigman 200-500mm Zoomia valovoimaisempiakin toki tehdään, mutta vain tilauksesta. Silloin hinta määritellään erikseen joka tilaukselle. Taitaa olla että menee yli sadantonnin hintaluokkaan. Painokin taisi olla 35kg luokkaa, joten ei köyhälle eikä vähävoimaiselle tarkoitettu.
  10. Aloitin kuvaamisen Exakta Varex 2A tai 2B kameralla. Luontokuvauksessa käytin opjektiivinä Meyer Optic 400mm f5,5. Se oli silloin melko halpa ja niitä oli käytettynäkin. Kuvaamisen aloitin v. 1967 ja luontokuvaamisen 1970.

    Nykyisin kuvaan Nikon D3s:llä opiskana Sigma 150-500mm F5-6,3 tai Panasonic G3 ja opiskana panasonic 100-300mm F4,0-5,6. kaluston valinnan ratkaisee lähinnä kuinka paljon on taitettava matkaa jalan kuvauspaikalle.
  11. Nikon 1 10-30mm F3,5-5,6 olisi yleisopjektiiviksi sopiva. Se maksaa alle 200€. Se 10mm opjektiivi on todennäköisesti nikonin peilillisiin järkkäreihin tarkoitettu.
  12. Yleisopjektiiviksi vaikka Nikon 1 10-30mm F3,5-5,6 tai sitten 18,5mm F1,8 Siis ns normaali. Nuo kummatkin on alle 200€.
  13. Yksi vaihtoehto olisi siirtyminen Micro Fout Third järjestelmään, joita pana ja oly tekee. Niitä on saatavana myös videoetsimellä. Luontokuvaukseen esitmetön takanäytöltä katsottava ei sovellu. Niihen on saatavana panan 100-300mm F4-5,6 opjektiivi. Se on painoltaan 520g. Tämä on laadultaa melko hyvä oman kokemukseni mukaan. Tuon kävyempää järjestelmää ei taida löytyä.
  14. Nythän sinä kummia latelet. Aloittaja haluaa vaihtaa raskaat kuvausvälineet kevyempiin. 300mm F2,8 ei ole mikään kevyt. Tuo panan 100-300mm F4-5,6 painaa 520g. Sen kaveriksi jokin videoetsimellä varastettu runko. Tällä yhdistelmällä päästään alle 1000g painoon, mutta sekään ei kyllä mahdu mitenkään taskuun.

    Tuolla yhdistelmällä on lintukuvaus mahdollista ja tulee useimmin mukaan kuin raskas järee systeemi.
  15. Mikähän se kelvollinen olisi. Löytyyhän micro 4/3 kareraan ainakin panan 100-300mm F4-5,6. Kun kerroin huomioidaan sen kinovastaavuus on 200-600mm. Se on melko kevyt eikä tolkuttoman kalliskaan. Minun kokemuksen mukaan se tuottaa tyydyttävää jälkeä.
    Koska MFT kamerat on lähinnä tarkoitettu harrastajille ei niihen ole monien tuhansien jopa kymppitonnien hintaisia huippu opjektiiveja. MFT järjestelmät on alunperin suunniteltu keveiksi järjestelmiksi ja sitä ne ovatkin. Suhteessa polttoväliin ja valovoimaan niiden optiikatkin ovat varsin kevyitä.
  16. Muut paitsi puna-ailakki onnistuneitai. Kyseisessä kuvassa on liian pieni syväterävyys alue.Kuva ei kerro itse kasvista oikein mitään. Olisi hyvä jos näkisi millainen itse kasvi on. Nyt näkee vain sen kukinnon.

    Kuvat on muuten teknisesti onnistuneita valotus ja tarkennus suurinpiirtein kohdallaan. Myös rajaukset aika hyviä. Ei liikaa taustaa, mutta riittävästi. Joutsen kuvassa ajoitus aika hyvä.
  17. Mikäli tarvii olla kevyt, silloin tulee mieleen lähinnä videoetsimelliset peilittömät järkkärit. Ne ovat kevyitä ja osa niistä on edullisiakin. Näiden opjektiivitkin on useimmiten huomattavasti kevyempiä ja halvempia kuin peilillisten. Niitä on useallakin merkillä. Paras optiikka valikoima on tällä hetkellä MFT- bajonettia käyttävillä Panasoisilla ja Olumpoksella.
    Ilman etsintä olevaa peilitöntä en suosittele. Kädet ojossa ei ole vakaa kuvaus asento.
  18. Tuo Leica R3 oli ongelma tapaus. En muista mikä siinä oli perusvikana, mutta muistaani Leica teki tarjouksen, jolla sai vaihtaa R3 rungon R4:ään. Tuo hurja hintojen vaihtelu varmaan johtuu siitä missä kunnossa kyseinen kamera on.
  19. Nimimerkille Alkoi saamaan!

    Etkö tiennyt, että 60-luvulla oli paljon kameroita, joissa oli kiinteä 50mm opiska. niihin sai laajakulma ja telelisäkkeitä. Eräs tälläinen oli CONTAFLEX. sen lisäkkeet ja linssiryhmät oli toisin bajonetti kiinnitteisiä malleissa 3 ja 4. Vanhemmissa muistaani ne liitettiin muiden tapaan suodinkierteeseen. Minä käytin sitä laajakulmalisäkettä laajiksen kanssa, jolloin siitä tuli fisu. Tosin ei ilman ongelmia.

    30mm : 50mm = 0,6 0,6* 28mm = 16,8mm

    80-luvulla tuli zoom opjektiivit. Sellainen tai 50mm opiska tuli yleensä kameran mukana. Laajakulma piti erikseen tilata ja sen saaminen kesti useita kuukausia. Siis suositulla kamera merkillä. Fisuilla oli vielä monin kertainen toimitus aika. Tän vuoksi käytin sitä lisäkettä niinkin myöhään.

    Menikö perille sulle tomppelille?
  20. Minulla on kokemusta noiden lisäkkeiden käytöstä. Käytin niitä silloin kun niitä fisuksi kutsuttuja opiskoja ei tahtonut saada. Ne lisäkkeet toimi hyvin juuri sen polttovälin opjektiivissä mihin oli suunniteltukin. Muissa tuppasi aiheuttamaan enempi ja vähempi kaikenlaisia virheitä, sekä ongelmia.

    Hankin sen laajakulma lisäkkeen 60-luvun lopulla. Silloin mulla oli kamerana Exacta. Vielä 80-luvulla käytin sitä Canonissa kun siinä normaali opiskassa sattui olemaan sama suorinkierre, mutta luovuin sen käytöstä heti kun niitä superlaajakulmia alkoi saamaan kohtuullisella tilausajalla.
    21. 3 / 30
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt