Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5229

  1. Ei millään pahalla,mutta nuo kysymykset olisi pitänyt ottaa selvän,jo ennen varausta ;)
    Toivottavasti kuitenkin kasvattajasi on tarkoin antanut sinulle tietoa,jos rotu on tuntematon sinulle.Jos ei ole,niin mieti vielä tai vaihda kasvattajaa.

    Ja sitten vastauksia.

    1.Sopii.Kunhan koiran paikka on tehty selväksi,ja johtajuus asema kunnossa.Ja tiedetään miten eletään lapsi/koira systeemissä.Eli myös lapset opetetaan kunnioittamaan koiraa.Bullmastiffi ei ole mikään lasten räsynalle,harvemmin kyllä mikään koira on.
    Saati pitäisi olla.

    2.Riippuu,mitä kysymykselläsi tarkoitat.Harva koira itsestään on.Bullmastiffi ei ole erityisen miellyttämishaluinen rotu,on vahvapäinen,joten ei ole ihan helpommasta päästä kasvattaa,saati kouluttaa.

    3.Riippuu mitä tarkoitetaan koiran viisaudella.Joten en vastaa,kun pelkkä sana "viisas",on vähän outo puhuttaessa koirasta.
    Käyttäisin ihan muita adjektiivejä.

    4.On.

    5.On.

    Kummassakin viimeisessä on eroja myös paljon yksilöissä.Eli löytyy skaalassa alhainen,keskinkertainen ja vahva,sekä hyvinkin vahva.Jos rotua lähtee hankkimaan,niin fiksu ihminen miettii tarkoin,mitä jos saa sieltä vaativammasta ääripäästä saakin koiran.Pystyykö klaaraamaan koiran ja kasvattamaan sen niin,että kyseiset vaistot pysyvät "riittävän alhaisena" ja koira pysyy hyvin hallinnassa.
    Eli kannattaa myös hyvin tutustua kasvattajan koiriin,kysellä niiden reagointia eri tilanteissa,ja koirien taustasta ja linjoista,millaisia siellä on ollut luonteeltaan.
    Myöskin sitä millaisista olosuhteista koiran ottaa,niin kannattaa miettiä.Toivottavasti oletkin jo tehnyt niin.

    Ja sitten viimeiseksi.Onko sitä aikaa varmasti kasvattaa pieni pentu aikuiseksi,varsinkin rodusta,joka ei ole ihan helpoimmasta päästä,jos itsellä on pieni lapsi ja yksinhuoltaja.
    Helpompiakin rotuja tilanteesen kun on.
    Mutta jokainen toivonmukaan tuntee omat resurssinsa riitävän hyvin,mutta kannattaa myös miettiä aina tarkoin,entä jos saa vaativan yksilön.
    Kannattaa myös miettiä,että jos haluat ulkoilla lastenkärryjen ja koiran kanssa,niin bullmastiffi on fyysisesti hyvin vahva.

    Ja niitä eroja on jonkunverrankin mm.kyseisessä rodussa.
  2. Siis vastuunkannostako?

    Tiedän,että "teknisesti" niin on,ainakin joskus,mutta ei se kuitenkaan auta,jos ostajat vaan ostaa yhä edelleen miten sattuu.Vähän ehkä kovasti sanottu,mutta ymmärsit varmaan tarkoittamani.

    Kysymyksesi onkin hyvä ja vähän kinkkinenkin.

    Mutta jos lyhyesti yritän selvittää kuitenkin jotain.
    Eli ensin tiedonhankinta kunnolla roduista netistä,pentuvälittäjiltä,ja myöskin kasvattajilta (kriittisyys ! ).Sitten jalostusjärjestelmästä,esim.heikkoudet,mitkä on roduissa,ja joita tutkitaan.Kuinka paljon kasvattaa mm.noudattaa jalostusohjesääntöä,täyttääkö yhdistelmät sen,ym.

    Sitten vaan viimekädessä se maalaisjärki.Eli kokonaiskuvan teko kasvattajista.Kyllä ne useinmiten erottaa jo ensipuheista ja paikanpäällä katsomalla,voisko sitä rehellisyyttä olettaa olevan.Sellainen kellä sitä on,kertoo jo hetikättelyssä ylipäätään rotunsa sairauksista ja heikkouksista ;)
    Myös kasvattajan omista koirista voi kysellä ja pitääkin,aika harva suoraan kuitenkin valehtelee.
    Tuossa nyt jotain,mitä nopeasti tuli mieleen.

    Niin,ja vielä kuluttajasuojasta.
    Ei ole sekään ihan simppelijuttu.Eli riippuu,onko elinkeinonharjoittaja,mitä tietoja KIRJALLISESTI kasvattaja on antanut ja rehellisesti ostajalle,mihin tarkoitukseen koira on mennyt,ja sen sopimattomuudesta/sopivuudesta siihen tarkastellen yksilöllisesti.

    Eli ei ihan simppeliä.

    Mutta,uskon että kaikki olisi helpompaa,jos sekä kasvattajat,että ostajat kantaisivat vastuunsa.
  3. Suhteen luominen ja kontaktin opettaminen ei mitenkään tyrmää toisinaan,pikemmin täydentää,tai sanoisinko jälkimmäinen kuuluu ensimmäiseen,joten aivan mainiosti niitä voi opettaa vaikka hetimiten kumpaakin.Kuten minä teen pentujen kanssa.Se on myös mukavaa yhdessäoloa ja aivotyötäkin koiralle,alussa varsinkin kun harjoitellaan "uutta".

    Se,että koira haluaa pitää esim.laumaansa yhteyttä,niin ei siihen välttämättä katsekontaktia tarvi,tai tiivistä yhteydenottoa.Yleensä tosin noin toimii esim.paimenkoirat ja muut tietyntyyppiset koirat/rodut.Itsenäisemmät rodut tekee sen yleensä hienovaraisemmin.Jos haluaa tällaisille roduille kiinteämmän kontaktinoton (ottamaan lähelle kontaktia esim.lenkillä,saati vaikeamman katsekontaktin useissa tapauksissa),niin kyllä se silloin kannattaa opettaa.Itsestään se ei kaikille suinkaan tule tule.
    Jos esim.ajattelee katsekontaktin etuja,vaikka koulutuksessa sun muussa,se kannattaa tehdä vahvaksi ja varmaksi.Itsestään sitä ei aina saa,varsinkin itsenäisemmillä roduilla.
    Myöskin mitä nuoremmalla sen aloittaa,niin sen enemmän se saattaa helpottaa monia asioita,sitä on helppo vahvistaa,ja koira alkaa sitä tarjoamaan itsestään.

    Mutta riippuu mitä kontaktilla tarkoittaa.Kiinteätä vai vähemmän kiinteätä,saati koulutuksissa hyödyllisessä katsekontaktista ;)

    Yksi tapa on tehdä se kun olet jo tehnyt,toinen tapa,varsinkin katsekontaktiin on esim.istua koiran kanssa latialla,ja aina kun koira katsoo silmiin (ensin se voi olla nopea vilkaisu),niin nopeasti nanna ja kehut.Myhemmin aikaa voi pidentää,mitä koiraa pitää katsomassa ja käyttää vaikka lelua palkitsemisessa.Oikeassa kohtaan palkitseminen nopeuttaa opimista,joten kannattaa olla tarkkana.Muuten sitten voi toki aina kehua,kun koira ottaa kontaktia,tavalla tai toisella eli vahvistaa.Itsenäisemmille roduille se on nimenomaan tärkeää ;)

    Ja naksu on tosiaan hieno juttu,mutta sen käyttö kannattaa opetella aina huolella.
  4. "Onko tämä ohimenevää".Ei tosiaankaan välttämättä.

    Ensinnä on muistettava se,että rotumääritelmässä kuvaillaan rodun ihannetyyppi.Ensinnä kaikki ei ole sitä.Toiseksi kun esim.sgressioista puhutaan,niin harvemmin määritellään mitä,missä,milloin.Ja sitten on vielä se kasvatuksellinenkin puoli.

    Joten kyllä niissä roduissa,jotka on ns.sosiaalisempia lajitovereitaan kohtaan,voi hyvin ilmetä myös kukkoilua.Koiria nekin on,eikä jalostuksella mitenkään voida 100 prossasti muokata koiraa halutuksi,ja poistamaan koiramaisia ominaisuuksia,josta ei "tykätä".

    "Uros on naarasta aggressiivisempi".Eiköhän tuo nyt kerro jotain,vai mitähän moinen tarkoitti,siis mitä tilanteita.

    Minusta täällä oli hyvä kirjoitus jo tuolta koiraneuvolasta.Näinhän se pitkälle menee.Samoin rottismamman kirjoitus uroksista (kuin myös saattaa olla narttujenkin kesken).

    Mitä enemmän koirasi pääsee kukkoilemaan muille,sen enemmän se nostaa sen mahtailunhalua.Ja suuri mahdollisuus on,että se nauha jää päälle.Myöskin lisää riskejä,että joskus tuleekin tappelu,kun toinen vastaa tosissaaan,ja sitten palaset lentelee.
    Ja kyllä minä myös katson,että sinun asemasi voi hyvinkin saada inflaatiota koiran silmissä,kun se pääsee pätemään.Tiedä vaikka koira saattaisi jossain kohtia osoittaa,että tilanteet on sille ahdistavia,ja kun et sitä huomaa,niin sen on pakko toimia.

    Ei koira tartte monia "ystäviä".Jos se vaikuttaa yrmeältä uroksille,niin sitten anna leikkiä vaan narttujen kanssa.Tai vaikka muutaman ystäväkoiran kanssa vapaana,joista koira "pitää".
    Ei se sen ihmeellisempää ole.

    Toisen koiran ottamista kannattaa miettiä.Varsinkin sukupuolta.Toisinaan omalle sukupuolelleen rähjät hyväksyy omaan laumaan saman sukupuolen (ei-sosiaalisissa roduissa hieman eri juttu),toisinaan ei.Vaikuttaa myös se ihmisen oma asema.Mutta jokaisen pitää se oma tuntea riittävän hyvin,ja miettiä mitä jos ei tulekaan toimeen.Tai sitten vaihtoehtona on ottaa vastakkainen sukupuoli.Harvemmin niissä tulee ongelmia(varsinkin kun rupeaa olemaan sukupuolileimaa).Jos tulee,niin sitten on jo jotain selkeesti pielessä.
  5. No joo,noi jutut koirien puutostiloista on jo vähän tiettyjen tahojen propagandaakin.

    Muusta kun teollisesta on tehty niin himskatin tieteellistä prosenttiruokintaa suurinpiirtein,heh.
    Eikä se sitä ole.Iät ajathan noita moppeja ruokittu ihan muulla kuin teollisella.
    Perusasiat toki pitää hanskassa olla,ja luustollisesti vaikeitten kanssa ehkä hieman enemmän taitoa vaatii.

    Ja voi hyvinkin olla,että ei sinun tartte pahemmin ruokaa vähentää.Sinulla kun tuota liikuntaa tuntuu koirat saavan aika mukavasti :=)

    Tuo on kuitenkin aika yksilökohtaista,tuppaako yhtään pulskistumaan vai ei.
    Ne mitkä roisemmin ja melkein onkhelmiin asti turpoo, taitaapi olla vähän niitä,jotka ei muuten sohvalta poistu kuin talonkulmalle...
  6. Toi kananmunan määrä on aika passeli.Tosin kolestrolivaaraa koiralla ei pitäisi olla,kuten ihmisellä,yleensäkään.Eikä se ihan pelkkä makuasia ole.Kananmuna on erittäin vahva proteiininlähde,minkä koira käyttää miltei kokonaan hyväkseen.Sen lisäksi siinä on paljon vitaaliaineita.Se on esim.kotiruuassa olennainen osa ;)

    Liikuntahan teillä on tosi hienoa :)
    Asfalttia minä en käytä kuin pakolliset ja sitten noit "kaupunkikierrokset" silloin tällöin.
    Eli asfalttihan on epäterveellinen alusta,enkä yhtään ihmettele,vaikka yksi syy luustovikoihin saattaa nykypäivänä koirilla olla liiallinen asfaltilla liikuttaminen kasvuiässä.

    Hyvin harvat lekurit osaa ruokinnasta sanoa yhtään mitään,muusta kuin "anna kuivamuonaa".Se ruokintapuoli kun niiden koulutuksessakin on ollut aika olematonta.Ja jos vielä itse on käyttänyt vaan teollista,niin eipä niiltä mitään neuvoja pahemmin saa.

    Tuota narttujen kronklaamista juoksujen aikoihin on kylläkin.Minulla on ollut pari narttua sellaista,että vaikka ruoka muuten menee kuin häkä,niin tärppipäivänä on ollut ihan muut "herkut" visiin mielessä,eli eipä ole maittanut.

    Yksi mahdollisuus on(jollei pentuja harkitse),sterilointi.Koska joskus huono syöminenhän voi liittyä myös hormoonitoimintaan.
    Eli en näe sitä huonona vaihtoehtona.Kypsymiseen se ei mitään vaikuta.Joillekin koirillehan saattaa ruokahalu lisääntyäkin steriloinnnin/kastroinnin jälkeen.Varsinkin jos on ollut ongelmia hormoonien kanssa ja sitten leikkauksella saadaan tasaantumaan.

    Periaatteessahan ruokinta ei viimekädessä vaikuta siihen,millainen koira on aikuisena.Toisaalta tietenkin vaikuttaa.
    Lopullinen kokohan kuitenkin tulee geeneistä,osa massastakin,kuin myös lihaksien koko ja malli.Osa sitten tulee ruokinnasta ja sopivasta liikunnasta.

    Mutta rasvaa ja proteiinia(aikuiselle) voi hyvin siis lisätä.Noista kuivamuonista en voi neuvoa sen enempää vaihtamaan sun muuta,koska itse en niitä käytä.Mutta lisänä voit antaa niitä,mitä olen jo maininnut,koska on jo kasvunsa kasvanut.
  7. No täytyypä nyt ensin sanoa,että jos koiria annettaisiin pois,koska ei pysy pihalla,niin melkoinen määrä olisi pantu veks.Onneksi ihmiset sentään suurinosa ajattelevat näitä asioita etukäteen.

    Ainut varma ja turvallinen tapa,jos koiraansa parasta ajattelee,on se aidattu alue/piha.
    Mikään muu ei ole niin varma kuin epävarma.Jos jossain korvessa asuu,niin vielä niitä riskejä ottaa,mutta jos asuu teitten lähellä,niin koira aitaamattomalla pihalla on kyllä melkoista extremeurheilua.Ja varsinkin,jos koira ei ole edes hallinnassa,että saattaa lähteä jopa omistajan ollessa pihalla.

    Totuus on se,että kaikki ihmiset ei saa koiriaan pihalla pysymään millään kikkakolmosilla.Riittävä houkutin kun tulee,niin koira saattaa lähteä.On tosin koiria,jotka luonnostaan pysyvät omalla alueella,on koiria,jotka pystytään opettaa (mutta yleensä lähtökohta on se,että niillä on johtajuus hyvin kunnossa,jolloin opit menee perille),ja on koiria,johon ei kannata koskaan noissa asioissa luottaa.
    Eikä kyseessä tarvi olla edes minkäänsortin metsästyskoira.Vietit ja vaistot ne on kaikilla koirilla ;)

    Kyllä koirien kanssa pitää lähteä siitä,että jos niitä vapaana pidetään,on niillä oltava turvallinen paikka siihen,tai oltava satavarma itsestään,että pystyy koiran kouluttamaan niin,että sen voi yksin jättää omine nokkineen tai vapaana pitämään.Kuten sanoin,vain pieni osa koirista on sellaisia luonnostaan.

    Ja täällä on parhaat neuvot jo annettu,ja varmin.Aitaa piha tai sitten OSA siitä.
    Ei millään pahalla,mutta jos koira lähtee vetämään,kun ohjaaja on paikalla,niin koira ei kovin hyvin ole hanskassa.Eikä siihen ihan kikkakolmoset silloin auta.Ensin pitäisi saada se oma auktoriteettikin niin kuntoon,että voisi olettaa saavan koiran kouluttamalla pihalla pysymään.Joten kaikella hyvällä,paras vaihtoehto on se aitaaminen.