yksinkertainen.blondi

Vapaa kuvaus

Varattu täti-ihminen, joka höpötteli aikoinaan Miehen Logiikassa. Nyt poikkeaa joskus ihmettelemässä, missä tutut luuraa.

"Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi. " A.E.

Aloituksia

43

Kommenttia

13022

  1. Tuli ihan nuoruus mieleen noista Ruisrock-kuvista. Vastahan mä siellä viime kesänä olin, mutta se on paisunut liian suureksi tänä päivänä:(

    Mä luulin, että ne on jo hajonnut. Macke tulee aina välillä kaupassa vastaan:) Mulla oli 80-luvun lopulla tuollaiset samanlaiset korvikset kun sillä ja kyllähän ne oli ihanii... Huvittavan kännisen pikkupojan näkösiä tuossa:D
  2. kyllä, mutten kehdannut ja ei toi musta erityisen eroottinen ole näin naisnäkökulmasta. Tässä myös yksi eroottinen (??) blondikuva samalta kuvaajalta:P
    Grillin kautta kotiin...:
    http://www.peif.net/images/imasection/wurstmaxe_berlin2.jpg
  3. kunnolla. Mut saatiin soittamaan eräälle työssä hierarkiassa ns. korkeammalla tasolla olevalle henkilölle ja sanomaan vastaajaan suorat sanat tyyliin: "oletkos ihan seonnut vai oletkos kännissä näin päivällä??" Huh, huh..:P Mut onneksi tunnetaan pitkältä ajalta ja laitoin tekstarin perään kun aika pian selvisi tämä ihku aprillipila. Pilan aiheuttaja oli kolmas henkilö joka nauro tietysti partaansa X-D En muista menneeni lankaan vuosikausiin...
  4. aukeaa. Sori, olen seurannut huonosti. Siksi paha kommentoida. Mun ei ole erityisen vaikea myöntää olevani väärässä, ei itselle eikä muille. Joten siksi en ymmärtänyt. Joo ja kilpailuunhan tuo myös liittyy, väittely on usein tavallaan kilpailua monelle. Itsellä on myös heikko kilpailuvietti. Joten annetaan asiasta paremmin tietävien vastata. En osaa sanoa.
  5. sytyttää enemmän. Esimerkkejähän riittää: Anais Nin, Henry Miller, Nabokov, Bukowski, Moravia... Suomalaista ehkä Pirjo Hassinen.

    Ja totta kai myös kuva. Tässä pari Helmut Newtonin muotokuvaa, joissa on myös jotain eroottista. Piruuttani valitsin nämä, vaikka yleensä hänen kuvissaan paljasta (naisen) pintaa yleensä riittää, näissä kuitenkin enempi tunnelma tekee erotiiikan mun silmiin:
    http://digitalkillersite.com/wp-content/uploads/npov_482_newton_isabellar.jpg

    http://sock.blogs.com/sock/HelmutNewton79_i3.jpg
  6. sitä miesten maailmaa? Mä en oikein ymmärrä koko kysymystä, vaikka kuinka yritän. Miten häpeä ja kilpailu/häviäminen liittyy toisiinsa?
  7. Seksikäs ihminen vetoaa muhun jutuillaan, olemuksellaan ja katseellaan. Tässä järjestyksessä.
    En oikeastaan haluaisi, että puoliso olisi "kaikkien" seksikuvitelmien kohde, mutta tuskin siitä on koskaan ollutkaan pelkoa. Esim. itsellä ja kavereilla on ollut aina täysin erilaiset miesmaut.

    Miesmallit, Hunksit, tanssijat tms. eivät sytytä oikeastaan millään lailla. Siis pelkästään visuaalinen ärsyke ei riitä:)
  8. Aluksi alkuun tietysti tää vakiovakuutus: en usko horoskooppeihin. Silti halutessani nään tiettyjä tyyppiesimerkkejä horoskoopeista. Joitakin havantoja, olen itse vaaka:

    Tulen hyvin toimeen idealististen ja itsenäisten vesimiesten kanssa. Heidän kanssaan on helppoa olla.

    Toinen vaaka-nainen on kaverina kiva, mutta aikaa jahkailuun ja punnitsemiseen asiassa kuin asiassa on varattava. Jos mennään ravintolassa syömään kimpassa, niin voi sitä punnitsemisen määrää... Samoin jo siinä, mihin ravintolaan mennään vai mennäänkö ollenkaan:P

    Mies-vaaka kumppanina menee jo liian vaikeaksi. Elämä yhtä puntarointia:P

    Leijona-naiset ovat työkavereina ihan kivoja, vaikka auktoriteettiongelmia voi syntyä, oli leijona ns. alempana tai ylempänä hierarkiassa. Vaaka venkoilee, eikä ole oikein kumpaakaan selvästi leijonan mielestä. Leijonat ovat herkkiä loukkaantumaan ja vaaka kokee diplomaattina olonsa jotenkin liian haasteelliseksi, ehkä.

    Leijona-miesten kanssa vaaka-naisella on usein sähköä ilmassa, mutta kaikki saattaa kaatua jo ennen kuin on alkanutkaan leijonan ollessa liian "kuningas" ja päällekäyvä. Sehän ei vaaka-naiselle passaa.

    Kaksoset ovat kavereina kivoja ja vaaka voi tasapainotella mukavasti kaksijakoisen kaksosen kanssa. Mutta aikaa myöten se saattaa käydä päättämättömälle vaa-alle raskaaksi. Sosiaaliset kaksoset kuitenkin viehättävät hieman umpimielistä vaakaa.

    Tämä oli huumoria, olkaa hyvä:)
  9. Ihminen ihastuu tai rakastuu usein silloin kun hänellä on siihen ns. tilaus. Sulla menee juuri nyt tylsemmin miehesi kanssa ja ensirakkaus oli se tilaus. Nauti tunteesta mutta älä tee mitään. Rakkauden tunteet ovat kuitenkin positiivisia, ei rakkautta maailmassa liikaa ole. Voit saada omaan lisää iloa ja energiaa elämääsi. Kielteisistä puolista; kaipuusta ja ikävästä voi yrittää ajatella, että ne menevät ohi joskus. Ja onhan hienoa että olet tunteva ihminen. Lakkaahan se viimeistään sitten kun olet dementoitunut..:P Ehkä ihastuksesi ei kuitenkaan ole sellainen kuin mielikuvittelet. Ja jos on, ehkä onkin parempi, ettet saa sitä koskaan tietää;)
    Kevät saattaa sekoittaa päätä. Nauti tunteista ja keväästä täysin siemauksin. Et tarvitse mitään tekoja todistaaksesi, että elät.
  10. soi päässä tänään:
    http://www.youtube.com/watch?v=lwtCza8hk7o&feature=related
  11. sanoisin, että molemmat ominaisuudet tai sitten ei ollenkaan miestä.
  12. ehkä olikin lapsena. Kyllä mä luulen, että mun syyllisyydentunto on nykyään aika ns. normaali:)
  13. mut on aika helppo syyllistää, vetoamalla johonkin menneeseen: "olet nainen, joka tekee kaikki hulluksi" (menneisyydessä erään ex-poikaystävän mielen sairastuminen) tms.
    Kirousjuttu on kanssa joskus käynyt mielessä..

    Huhhuh, mitä aatoksia, mutta onneksi ulkona paistaa aurinko ja on ihanan keväinen ilma:)
  14. on erittäin tuttu tunne. Pienestä asti olen ollut kova potemaan syyllisyyttä. Lapsena se saattoi tulla hyvin mitättömistä asioista; olin tehnyt tai ajatellut jotain väärin. Tämä oli sikäli outoa, ettei kotonamme ollut mitenkään ankaraa kasvatusta. Huono omatunto ilmeni yövalvomisena, mahakipuina jne.Teini-iässä, kun tuli viiina- ja tupakkakokeilut ja poikajutut mukaan, syyllisyyden tunne "kielletyistä" asioista laantui. Silti syyllisyys saattoi ajoittain tuntua vieläkin jopa fyysisesti.

    Samoin tänä päivänä. Jatkan elämääni normaalisti, kun syyllisyys tai häpeä painaa, mutta takaraivossa omatunto kolkuttaa. Lapsena kielletyn asian tunnustaminen helpotti oloa, nykyään pyrin nielemään omat häpeän tai syyllisyyden tunteeni, enkä halua kaataa niitä kenenkään toisen ihmisen päälle. Piehtaroin itsekseni häpeässä tai syyllisyydessä ja selvitän asian muuten, jos mahdollista. Tosin katolinen ripittäytyminen sopisi varmaan mulle. Jonkun sermin taakse olis varmaan helpottavaa puhua.

    Tää tuli nyt enemmän syyllisyyspainotteiseksi. Luulen, että on olemassa myös ihmisiä, jotka eivät tunne juuri lainkaan syyllisyyttä ja/tai häpeää.
  15. Nyt voin sitten kertoa tässä kaikille tissien arvaajille, että mun tissejä ei ole näkynyt missään eikä näy:D Voitte jättää mut laskuista tissiarvauksissa, helpottaa vähän. Kukaan täällä ei tietääkseni ole niitä nähnyt, ei ainakaan kuvassa... Kaks kuvaa oon laittanut noihin arvuuttelujuttuihin joutessani, sen surullisenkuuluisan pyjamakuvan ja sen eilisen, missä oli naamio. Ei muita. En ole IRL:ssäkään ollenkaan ex-hiippari luonteeltani, eikä tämä palstakaan sitä puolta minusta (ainakaan vielä) ole tuonut esiin.

    En kuitenkaan paheksu tissejä enkä takapuolia muuten. Jatkakaa vaan, miehet varsinkin;)
  16. ikävää. Samantyyppisiä tilanteita on joskus ollut, varsinkin nuorena kesätöissä, naisvaltaisella alalla. Mutta ei niitä enää oikein muista, eikä huvita muistella.

    Joskus nuorena vastavalmistuneena ollessani oman alani töissä, sain kuulla minua reippaasti vanhemman miehen analysoineen mua työkaverille "pumpuliperseeksi", joka ei tajua mitään todellisesta elämästä ja on kasvanut lasikaapissa. Tämä oli itse asiassa varmaan aika totta silloin. Nykyään olen ihan hyvissä väleissä tämän mieshenkilön kanssa ja olin kyllä silloinkin. Mutta hieman ikävältä se "totuus" silloin kuulosti.

    Nyt viimeksi, kuukausi sitten, sain kuulla, että yhden työtapaamisen jälkeen mua oli analysoitu: "Eipäs se ollutkaan sellainen diiva, minkä käsityksen siitä aluksi sain. Sillä on vaan minimalistinen tapa ilmaista itseään." :DDDD Tää analyysi hieman huvitti. Onneksi on kavereita, jotka juoruavat, mitä selän takana jutellaan...
  17. humalaiseen mieheen. Niitä on varsinkin iltaisin liikenteessä seurusteluravintoloissa. Varsinkin viikonloppuisin. On mahdollista, että törmäät tällaiseen lajinsa edustajaan vielä jatkossakin, jos aiot uudestaan käydä mainitunlaisissa paikoissa ilta-aikaan:)
  18. on muuten sellainen ääni, johon kiinnitin huomion jo joskus varhais-murrosiässä, kun kuulin radiosta haastattelun. Mies äänen takana kiinnosti heti:) Tässä huonosti äänitetty haastattelu:
    http://www.youtube.com/watch?v=6ycQ_G0mtV8&feature=related
  19. näin se varmasti menee. Myös se, että äänensä pyrkii saamaan mahdollisimman tasaiseksi ja monotoniseksi, hämää. Oikeastihan voi olla kyse myös vain jännityksestä tai muuten harkitsevasta luonteesta.
  20. vaikuttaa, vaikkei saisi, koska eihän siihen paljoakaan voi vaikuttaa.

    2. Matala ja rauhallinen ääni miellyttää eniten, niin miehellä kuin naisella. Esim. Eva Polttilalla on mielestäni miellyttävä, todella epä-ärsyttävä ääni.

    3.Korkea puheääni (useammin naisille tyypillinen tietenkin) saa karvat pystyyn, jos ei ole tottunut kyseiseen puheääneen. Myös nariseva puhetyyli ärsyttää. (Lenita Airisto ja Anni Sinnemäki esimerkkeinä, tosin Anni on muuttanut puhetyyliään)
    Myös todella nopea, "senat sakasin"- tyyppinen puhetyyli on hieman rasittavaa kuunneltavaa. Eräällä turkulaisella dekkaristilla on tällainen puhetyyli.. Sitten on puhetyylejä, joista tulee vaikutelma että ihminen valehtelee koko ajan (vaikkei siis välttämättä valehtelekaan) Tällaisia ovat Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen. En tiedä tarkalleen, mistä vaikutelma syntyy. Paavolla enempi kääntyy liioittelun ja pätemisen, kuin valehtelu-vaikutelman puolelle.

    4. Ensimmäiset mielikuvat tulevat äänestä, mutta ne saattavat muuttua.
    21. 620 / 652
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt