Vapaa kuvaus

Pohdiskelija, sivustatarkkailija Coctail: sisäisesti kristittyä&ulkoisesti maailmasta tartuntaa saanut Habitus: pienehkö (172), mutta sopusuhtanen Ikä: mieli nuorempi kuin numerot Harrastus:luonto, lukeminen, koti-illat, musan kuuntelu Luonne: ujo, kai?, mä ehkä pelkään enemmän sua kuin sä mua Omia teitään vaeltava lepattava sielunriekale, joka etsii elämää, totuutta ja jotain muutakin ja joka haveilee olevansa suuri-pieni soturi. Ihmisen on löydettävä tiensä ja tapansa kuinka sovittaa yhteen usko ja maallinen vaellus, sillä: Emme voi lähteä täältä ennenaikaisesti pois "Mä tunnen mun ystävän tiedän yrittää pysyä hän kolme vuodenaikaa täällä yli kesän. Oli kuumetta syntyessään sai oudon vian sydämeensä neljä tuulta rakensi sinne pesän" Joillekin vaan ystävyys on vaikeempaa kuin yksinäisyys... Ja synkät pilvilautat valuvat etelästä... tännekkö? Jos uskot, on olemassa käsikirjoitus; ajasta, maailmasta, ihmisistä... Ihminen ei tiedä koska hänen sielunsa vaaditaan pois! Etsin itseäni ja paikkaani tällä planeetalla. En ole sitä löytänyt, en tiedä löytänenkö sitä koskaan? Enkä myöskään kaltaisijani vaeltajia ole täällä maailmassa tavannut. Mihin tekin olette kadonneet? Lienenkö siis syntynyt väärään aikakauteen? Tai väärälle planeetalle? En tiiä mut joku sanoo... "Tunnet olevasi yksin keskellä mustaa maailmaa jokainen sun yrityskin olla iloinen vain masentaa. Älä silloin menetä uskoa parempaan huomiseen juuri sinun täytyy kulkea läpi tuskaisten hetkien kukaan muu ei voi sua auttaa, kukaan ei voinut mua: Olen kokenut tuskan masentavan elämänhaluni lannistavan aina voima rakastava on mut vapauttava" Lainaukset: -P- Positiivisuus on syvältä, mutta syvemmältä on nega.hapatus Ei kaikkea tarvii vakavasti ottaa Tsemppiä erityisesti niille vierailijoile, joilla elämä välillä tuntuu olevan enempi ja vähempi "hukassa", ajatuspohjasta riippumatta! Me kaikki olemme matkalla jonnekkin... tulevaisuuteen Ja mitä tulevaisuus tuokaan mukanaan? Kiitos kun tutustuit! Suosikkibändit/artistit: Pöllö, talitintti, hömötintti, kirjosieppo Suosikkileffat: Mad Maxit, Tanssii susien kanssa Lempikirjat: Raamattu, jännitys kuten Jack Higgins, aku Vapaa-aikanani: luontoon, lukemaan, lepäämään.. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Profetia, yksinäisyys Katson tv:stä mieluiten: luonto-ohjelmat, elokuvia erityisesti jännitys Kotieläimet: villakoiria on aikas paljon nurkissa ja sängyn alla, mut on ne helppohoitosia En pidä: No ne hyttyset! Parhaat matkakohteet: lande Kotimaa: --- Koulutus: Ammattikoulu Ammatti: Muu Työskentelen: vaki duuni Siviilisääty: Sinkku Lapset: --- Messenger: [email protected] Hakusanat: Usko, yksinäisyys

Aloituksia

37

Kommenttia

428

  1. löytyy teidän kirjoituksista. Tuosta sinun kerronnasta helluntailaisuuden sisällöstä sikäläisessä seurakunnassa (ja kai muallakin), tulee mieleen että haluaako jotkut ihmiset antaa vallan oman elämänsä sisällöstä ja hallinnasta seurakuntansa saarnaajille.
    Vallan menettäminen omasta elämästään on rinnastettavissa vaikkapa laivaan, joka on menettänyt peräisimen. Ajelehtii, muiden määritellessä suunnan.

    Saarnaajien olisi hyvä tajuta, että mitä enemmän on valtaa toisiin ihmisiin, niin samassa suhteessa lisääntyy myös vastuu toisista ihmisistä.
    Vallassa olijalla on mahdollisuus alistaa seuraajaansa ja samalla mahdollisuus suistaa hänen mielensä järkkymään.

    Lueskelin tuossa Harri Heinon kirjaa Mihin Suomi tänään uskoo. Helluntailaisuuteen näkyy tosiaan voimakkaasti liittyvän karismaattisuu ja mm. nuo luettelemasi asiat.
    Toisin sanoen ulkoisin merkein yritetään todistaa jotakin ja jonkin suuremman voiman läsnäoloa heidän keskuudessa. Ulkoisten merkkien ja tapahtumien ilmentyminen luo ilmeisesti sitten ihmisessä sitä uskoa ja otollisuuden tunnetta Jumalalle.
    Koetaanko sitten helluntalaisten piirissä sellaisen ihmisen olevan jotenkin huonompi, jos ei saavuta jotakin ulkoisista merkeistä, kuten vaikka kielillä puhuminen?
    Jos näin on, niin olisipa helppoa luoda hierarkia järjestelmä siitä, kuka milläkin tasolla on uskossaan ja Jumalan mielisuosiossa.
    Samalla tullaan taas siihen valta-alistus kaavaan.
    Samoin kun useamman ihmisen jumalakuva on; rakastava, turvallinen, anteeksiantava, huolehtiva, niin koetaanko nuo ominaisuudet joissakin uskonlahkoissa paljon kriittisemmin, jolloin koetaan olevan riittämättömiä Jumalalle.

    Harri Heinon kirja kertoo adventisteja olevan huomattavasti vähemmän kuin helluntailaisia, joten se ehkä myös osaltaan selittää mielisairaaloiden potilasvalikoimaa.
    Se, että onko ihmisessä ensin uskoon tulo vai mielenterveys ongelmat lienee vaikeampi tilastoilla tuoda esiin.
    Varmaan uskoon tulo myös pelastaa monia ihmisiä itsetuholta. Eli usko johonkin suurempaan voimaan toimii kahdensuuntaisesti, osan elämä muuttuu vakaammaksi ja osan järkkyy.
  2. pysty näyttämään sinulle, että tässä on Jumala, usko ja seuraa Häntä.
    Samoin itsekin etsin välillä sitä Jumalaa ja mietin, että onko kaikkeen olemassa Jumalan käsikirjoitus. Joskus jopa luulen sen löytäneeni.
    Ihmisen pitää itse löytää Jumalansa. Niinpä voisi myös sanoa että ,"kannettu vesi ei kaivossa pysy", kukaan ulkopuolinen ei voi sitä (sanaa) meihin väkisin istuttaa.

    Haluan siteerata Raamattua, vaikka et ehkä enää ole siitä niin kiinnostunut. Eli mun mielestä kun ihminen etsii Jumalaa, niin ei Häntä tosiaan voi löytää nähtävällä tavalla vaan "Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä".
    Se joko on tai ei ole ihmisessä sisäisesti. Ihminen joka antaa elämänsä Jumalalle ja kokee olevansa vain Hänen työntekijä työajan ollessa periaatteessa 24/7 ja niin pitkään kunnes pääsee eläkkeelle (kuolee) tai sitten elää itselleen uskomatta, että joku suuri Voima hallitsee kaikkialla.

    Jeesus itse sanoi että, uskokaan häneen sitten (ihme)tekojen vuoksi, jos sanat ei riitä. Samoin voisi jatkaa, että uskokaa opetuslasten todistuksen tähden, että Jeesus elää.
    Mutta ihmeparantumisia ja ihmetekoja on myös muissa uskonnoissa. Onko parantava voima silloin esim. Allah, Budha tai peräti sama voima mikä kristinuskossakin piilee? Vai onko se, niin kuin jotkut sanoo, että Saatana se siellä tekee ihmeitä pyrkimyksenä eksyttää...

    Väittäisimpä monen muunkin ihmisen olevan kiinnostunut tarinastasi, sillä varmaan moni yhä etsii suurta valaistumista tai "ahaa" elämystä kun tajuaa täysin mikä tä juttu oikein onkaan.
    Toivottavasti löydät oman elämäntiesi!
  3. olemisessa on kyllä paljon hyviäkin puolia, niin kuin kerroit aloituksessasi. Itsenäisyys ja vapaus päättää omista asioista on iso juttu, ne merkkaa mullekin paljon ja lienee osa syy omaan yksin oloon.
    Mutta kiva olisi jos joku myös olisi kiinnostunut toisen elämästä positiivisessa mielessä ja antaisi aikaansa toisen vuoksi. Silloin tuntisi itsensä ja oman elämänsä tärkeämmäksi.
    Väitänpä, että moni itsarikin tehdään vaan loppujen lopuksi sen takia kun koetaan ettei kukaan anna rakkautta, eikä kukaan välitä mitä toiselle kuuluu.

    Joku on kirjoittanut sellaisen mietelmän että "olet juuri niin suuri kuin ne asiat, joiden annat häiritä itseäsi".
    On hyvä jos pystyy olemaan niin suuri mieleltään, ettei anna toisten pilkkaamisten häiritä mitenkään omaa elämää ja mielenrauhaa.
    Vuosien yksinäisyy helposti katkeroittaa mielen ja sitä tulee kyyniseksi kaikkea kohtaan. Niin meinaa minullakin olla, vaikka yritän olla katkeroitumatta.
    Tsemppiä
  4. kuvastaa varmaan jo aika monen ihmisen nykyistä tapaa ajatella uskonnoista.
    Se on totta mitä sanoit, että se mikä on ollut ihmeellistä, on se selitetty jumalan olemassa ololla.
    Hyvänä esimerkkinä siitä on eri sairaudet ja niistä parantuminen. Nykyisin kun sairaus tiedetään ja tunnetaan sen toimintamekanismi, voidaan tieteellisesti (tiedollisesti) selittää miksi joku paranee ja joku toinen ei parane. Ennen se oli vaan ihme.
    Samoin darvinismi kertoo hyvin siitä kuinka tiedollisesti voidaan selittää lajien synty. Aiemmin kun oli vain se Jumalan luomiskertomus.

    Kun tiede aikanaan kehittyy vielä enemmän ja pystytään auttamaan ihmisiä entistä paremmin heidän elämän ja terveyden lisäämiseksi on nykyiset uskonnot nykyistä enemmän kyseenalaisemmassa asemassa.
    Varsinkin kun ihmisen (solujen) ikääntymiseen keksitään uusia ratkaisuja elämän pidentämiseksi, lienee silloin monen nykyisin uskovankin kohdalla halua kääntyä uskomaan enemmän tieteen ja järjellisen selityksen tuomiin ratkaisuihin.

    Itse uskon tieteen syrjäyttävän aikanaan maailman uskontojen valtakauden. Silti monilla ihmisillä (uskon niin) säilyy yhä joku tarve uskoa johonkin vielä suurempaan voimaan, kuin mitä ihminen edustaa. Niinpä paikka maailman valtiaana on aina vapaana sellaiselle henkilölle, joka pystyisi vakuuttamaan ihmiset sanoillaan ja teoillaan.
    Mielestäni yhtenä pienenä todisteena voisi mainita vaikkapa tuosta ihmisten halusta nostaa aina joku itsensä yläpuolelle nykyisen "fanikulttuurin".
    Eli lähes kaikki ihannoi jotakin julkkista tai popparia. Islamilaisissa maissa usein johtajat näyttävät olevan siinä asemassa kansan silmissä. Vaikka ne kaikki on vaan tavallisia ihmisiä, mutta sitä ei ihmiset aina tunnu tajuavan.

    Tiede ja asioiden selittäminen tuntemalla niiden toimintamekanismi on mielestäni hyvä asia. En vastusta sitä.
    On kuitenkin jokaisen oma asia haluaako ihminen uskoa kaiken luodun takana kuitenkin olevan jonkun suuremman voiman, vaiko sittenkin vain esim. sattuman.
  5. vastauksia uskovaisilta, niin lyhyesti totean, että jotakin tuonkaltaista varmaan elämä olisi maassamme, jos kuvitellaan jonkun uskonlahkon saavan valtaa. Pohjois Korea on myös yksi hyvä esimerkki siitä mitä diktatuuri saa aikaan. Suomessakin lainsäädäntö ja suvaitsevaisuus on mielestäni lisääntynyt kun sitä vertaa menneisiin vuosikymmeniin. Siitä todistaa yhtenä esimerkkinä alkoholin anniskeluoikeuksien muuttuminen vaikkapa kuusikymmentä luvulta. Eli tämänkin maan sietokyky ja moraalitaso heijastelee pitkälti valtaväestön senhetkisiä toiveita (lainsäädäntö tulee aina hiukan jälkijunassa).

    Mutta minun oma ajatusmaailmani on sellainen, että kannatan mahdollisimman vapaata maailmaa. Itse asiassa toiveeni maailmasta on yhteinen. Maailma ilman rajoja! Ei enää valtioita, ehkä osa-valtio järjestelmä kuten jenkeissä olisi lähellä ihannettani. Samoin nykyinen EU on myös parempi kuin vanha valtio systeemi.
    Ei enää "rautaa rajoille" isänmaan nimissä.
    Millainen maailma olisikaan jos asevarusteluun käytettävät varat voitaisiin käyttää ihmisten auttamiseen esim. köyhyyden poistamiseen?
    Kukin ihminen saisi harjoittaa sitä uskoa, minkä omakseen tuntee. Ainoa vaatimus on että kunnioitetaan lähimmäistä niin, ettei hänen vakaumustaan tai elämää toinen sielu polje tai alista väkisin.

    Uskon että maailma on menossa ja on jo mennytkin tuohon suuntaan.
    Luulen jopa, että jonakin päivänä maailman nykyiset valtauskonnot romahtaa ja tilalle tulee jotakin muuta. Ihmisessä kun näkyy asuvan vimmattu tarve uskoa aina johonkin itseä suurempaan voimaan.
    Mä en kumminkaan kokisi omakseni tuota maailmaa, mutta ei ihminen saa toista alistaa varsinkaan uskon asioissa, siksi kannatan tuonkaltaista maailmaa.

    Mä olin ehkä huono vastaamaan kysymykseesi, koska ajatukseni ei taida sopia monenkaan uskovan tai ateistinkaan ajatusmaailmaan. Moni ateistikin kun taitaa kuitenkin olla monessa asiassa "tiukkapipo", siitä oli ateismiin taipuvainen Neuvostoliitto aikoinaan aika hyvä todiste.

    Vapaus rules ok!
  6. tulee ja menee, suomi 24 profetiat samoin.

    Olet oikeassa kaikissa neljässä kohdassa, joita kommentoit. Kun asioita katsotaan ihmisen ajanlaskun ja ajan tajun mukaan, niin ei nyt ole lopun aika.
    Samoin UT:n asiat näyttää virheellisiltä, kun sen kirjan ennusteet eivät näytä toteutuvan.
    Voi myös kysyä; missä on lupaus Jeesuksen takaisin tulosta kun samaa on jauhettu jo 2000 vuotta ja jauhaminen jatkuu yhä.
    Ja kauan on luomakunta pysynyt radallaan ja "pysynee kauan edelleenkin".
    Kaikkii on suhteellista varsinkin kun asioita katsotaan ihmisen näkökulmasta.

    Psalmi 90. kertoo Jumalan ajanlaskusta mm. seuraavaa: "Tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eillinen päivä, joka meni ohitse ja niinkuin öinen vartiohetki."

    Jumalan näkökulmasta ja hänen ajantajunsa mukaan katsottuna olet väärässä.
    Nyt on lopun aika.
    Ihmiset vaeltaa himojensa mukaan, niinkuin kyllä ennenkin, mutta onko se pahentunut, niin en tiedä.
    Lupaus Jeesuksen takaisin tulosta on mm. tuossa Pietarin toisessa kirjeessä. Herra tahtoo että kaikki tulevat parannukseen. Se taas vaatii pitkämielisyyttä, joka tarkoittaa odottamista.

    Uskovaiset, niin kristityt, ateisti uskovaiset, kuin muutkin sotkeutuvat omiin harhoihinsa.
    Kristityistä osa on elänyt ja elää koko ajan "Minä tulen pian" aikakautta makaapa maa planeetta miten päin tahansa. He uskovat Raamattuun sanatarkasti, niinpä siitä seuraa vain katteettomia harhaennustuksia.
    Ateistit taas jauhaa tuota, ettei mitään ole 2000- vuoteen tapahtunut, joten ei tapahdu jatkossakaan.

    Minä taas yritän jauhaa, että katsokaa asioita paljon laajemmin. Etsikää Jumalaanne! Etsikää Hänen "kadonnut käsikirjoitustaan", tarinaa maailman synnystä hamaan kuolemaan ja paikkaa siinä tarinassa, jota nyt elämme.
    Ja jos uskotte Jumalaan uskotte myös Saatanaan, vastustajaan, jolla on myös oikeesti voimaa, kuin Jumalalla, sillä onhan hän Jumalasta lähtöisin.
    Mutta ei Hänkään voi olla Luojaansa suurempi, mutta pyrkii siihen.
    Hän pyrkii jäljittelemään Jumalan suunnitelmaa; pelastaa ihminen! Niin uskomattmalta kuin se kuulostaakin.

    Harmittaa vaan kun tiedän sanojeni olevan pelkkää skeidaa ja satua, kai lähes kaikille, myös ns. uskoville.
    Niinpä jokainen jatkaa elämää omissa harhoissaan, kunnes joskus "aikojen lopussa" selviää kenelle oli suotu totuus.