siare

Vapaa kuvaus

Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Ammatti: Muu Ase tai siviilipalvelus: panssarijääkäri

Aloituksia

12

Kommenttia

3652

  1. Tosin hän johti vain roomalaisten vasallivaltiota, ei itsenäistä kuningaskuntaa. Tuohon aikaan oli tapana, että roomalaiset antoivat valloittamillen tai muulla tavoin valtakuntaansa liittämille maille näennäisen itsenäisyyden nimittämällä niille kuninkaita.
  2. "Nimimerkki Pikkuenkeli on malliesimerkki degeneroituneesta suomen kielen verbien käyttäjästä."

    Miksi pitää käyttää rumia lainasanoja, kun vastaavia suomenkielisiä on olemassa? Mielestäni se on kauniin kielemme raiskaamista. Asian olisi voinut ilmaista myös näin:

    "Nimimerkki Pikkuenkeli on malliesimerkki rappioituneesta suomen kielen teonsanojen käyttäjästä."
    (myönnettäköön että "teonsana" on kyllä vanhahtava ilmaus)
  3. Kansipaperien poistaminen johtuu varmaan siitä, että ilman niitä kirjat näyttävät yhtenäisemmiltä ja kokonaisvaikutelma on levollisempi. Sen sijaan kirjahylly, missä olevissa kirjoissa on värikkäät kansipaperit tallella, on aika räikeän näköinen, niin että kai jotkut poistavat ne sisustuksellisista syistä.
  4. Nimimerkki "järkeväkin vielä" ei maininnut sitä, että ei niitä yksinkertaisesti osteta. Esimerkiksi Valittujen palojen kirjavaliot-sarjaan kuuluvia painatteita ovat kaikki kirpputorit pullollaan, mutta ei niitä kukaan ikinä hanki. Kirjojen hinnan määrää kysynnän ja tarjonnan laki. Kerhokirjoilla ei ole kysyntää, mutta tarjonta on valtaisaa. Näin ollen ne ovat arvottomia.

    Lisäksi ne kirjat on painettu huonolaatuiselle paperille. Ja kyllähän ne näyttävät halvoilta. Itse en kirjojenkeräilijänä ikinä osta kerhojen kirjoa (enkä ota niitä ilmaiseksi, vaikka monessa divarissa on niitä saa ottaa maksutta oven vieressä olevasta laatikosta tai hyllystä).
  5. "Pöyristyttää, kun ajattelee, miten teippi kuivuu ja käpertyy muutamassa vuodessa"

    Itseasiassa teipin kuivuminen ei ole ongelma, vaan se että liima imeytyy paperiin ja haurastuttaa sitä ja jättää erittäin ruman jäljen.
  6. Heidät pitää "hirttää seitsemän kertaa korkeammalla kuin tavalliset rikolliset" ja heidän uskonnolliset kirjansa on poltettava.
  7. Otsikko on siis tietenkin "OVATHAN ne..." ei "OV ATHAN ne..."
  8. Swanson on kyllä erittäin hyvä kuvanveistäjä, mutta mielestäni hänen veistoksensä ovat enimmäkseen jotenkin...hmm...sanotaan vaikka "verettömiä", siis jotenkin kuivakoita ja innottomia. Mutta hänhän on vielä nuori ja hänellä on vielä paljon aikaa kehittyä (ja hän on jo nyt aika mestarillinen taiteilija!).
    Hän varmasti osaisi tehdä suurisuuntaisia monumentaaliveistoksia, mutta sen sijaan tekee tuollaisia aika tavallisia rintakuvia yms., mikä mielestäni on harmillista, sillä olisi hauskaa jos joku osaava nykytaiteilija tekisi sellaisia.

    "Olisikohan kyseessä Rodinin uudestaansyntymä :D"

    Se "Herodias"-veistos on mielestäni Michelangelon tyyliä, joistain veistoksista mieleen taas tulee Bernini. Tosin muutaman patsaan kierteisyys tuntuu kyllä viittaavan Rodiniin. Hienoja esikuvia joka tapauksessa.
  9. Heti kun liina tuli julkisuuteen 1300-luvulla, kirkko julisti sen väärennökseksi (ja radiohiiliajoitus on ajoittanut liinan valmistetuksi 1200-1300-lukujen vaihteessa), eikä katolinen kirkko vieläkään pidä liinaa aitona, sitä pidetään vain erikoisena muistoesineenä.
  10. Se mahdotonta: jos sitä yrittää moittia ja ei ole taiteilija, niin kommentit kuitataan toteamalla: "taas huomataan, että arvostelu on helpompaa kuin tekeminen" ja jos osaa tehdä jotain ja arvostelee, niin sitten on katkeroitunut ja kateellinen epäonnistunut taiteilijasurkimus.
    Nykytaideintoilijat eivät tietenkään halua että heidän "keisarin uudet vaatteet"-huijauksensa paljastuisi (mahtava vertaus, Bare).
  11. Tervon ja Elisabeth II:n muotokuvissa on toki samankaltaisuutta, mutta mielestäni ne ovat laatua; Leinosen maalaus on huolellisesti viimeistelty ja siveltimenvedot on häivytetty, kun taas Freudin työ on luonnosmaisempi. Leinonen on maalannut vain pään, kun taas freud on kuvannut kaulan ja vartaloa. Minä en ainakaan sanoisi että nämä työt "ovat kyllä aivan samasta puusta veistettyjä, kuin sisar ja veli".

    (Itselleni Tervon muotokuvasta tuli mieleen Hoffmanin Hitleristä ottama valokuva, missä führeristä näkyy vain tuimailmeinen pää tummaa taustaa vasten.)
  12. "Taiteilija kuuluu mielestäni samaan kategoriaan Rafael Wardin kanssa jossa sävyt puhuvat puolestaan. Wardin tosin ei enää tarvi noudattaa millään muotoa "näköisssäänöksiä" koska hän osaa tehdä sen väreillä"

    Kyseisten taiteilijoiden välillä on suuri ero: Leinonen osaa maalata, Wardi taas on tuhertelija, joka koettaa peittää osaamattomuuttaan kirkuvilla väreillä niin, että lopputulokset ovat silmäinsolvauksia.

    Ikävä kyllä Leinonen haaskaa taitojaan hakiessaan halpaa julkisuutta kaikilla Elovena-muunnelmillaan ja vastaavilla sensaationhakuisilla töillä.

    Tervon muotokuva on kyllä mukava poikkeus, sillä se ei yritä olla niin provosoiva (ainakaan käsittääkseni)kuin muut Leinosen teokset. Onhan se tietenkin hieman epätavallinen muotokuva, mutta toisaalta: mitä uutta on epäsovinnaisissa muotokuvissa, nehän ovat olleet muodissa jo vuosisadan.

    Yhdyn mielipiteeseesi siitä, että maalaus on "juuri oikeanlainen"
  13. Kainuun Prikaati on kylläkin iso, mutta Vekarajärvi on Suomen (ja itseasiassa koko Pohjoismaiden!) suurin varuskunta.
  14. Pietarinkirkon pääkupoliin ja pienempiin kupoleihin on maalattuna lähinnä koristekuvioita ja yksittäisiä pyhimyksiä eivätkä ne maalaukset ole kovinkaan tunnettuja, joten tarkoittanet kirkon viereisessä Sikstuksen kappelissa olevaa kuuluisaa "Aatamin luomista", mikä on yksi Michelangelon maalaamien kattofreskojen aiheista.

    Ensinnäkin: Jumala näkyy siinä kyllä ihan kokonaisuudessaan

    Toiseksi: se ei ole kupolissa, vaan holvikatossa.
  15. Olisi kyllä aika saavutus tunnistaa teos noin epämääräisten tietojen pohjalta.

    Voitko kuvailla väritystä, henkilön asentoa, vaatetusta, taustaa...
  16. Juuri tuollaista käännöstä kaipasin, eli sen ei tarvinnut olla kirjaimellisen tarkka tai erityisen harkittu. Käännöksen kohderyhmä olen minä, ja minulle riittää hyvin tuollainen yleispätevä suomennos.

    Ja päättelit oikein: kirja tosiaan on painettu 1600-luvulla.

    Nimessä varmaan kuuluisi olla vielä yksi pilkku, niinkuin totesit. Tuossa kirjassa on aika paljon painovirheitä (sen verran osaan latinaa, että olen pystynyt havaitsemaan niitä).

    Suurkiitokset käännöksestäsi
  17. Voihan aina ajatella että Hitler oli "jumalan ruoska" joka rankaisi ihmiskuntaa synneistään (500-luvulla hunni Attilasta ajateltiin näin). Hitler surmasi lähinnä ei-kristittyjä, mm. juutalaisia ja jehovan todistajia. Kristilliseltä näkökannalta juutalaiset ovat kristuksen kieltäjiä ja jehovantodistajat muuten vain harhaoppisia.

    Ja on hyvä muistaa että Führer pysyi katolisen kirkon jäsenenä loppuun saakka ja maksoi tunnollisesti kirkollisveronsa.
  18. Messeniuksen aikana, siis 1500-1600-lukujen vaihteessa, lähdekritiikkiä ei tunnutte. Oli myös yleistä, että historioitsijat lisäilivät teoksiinsa keksimiään juttuja lukijoiden mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Messeniuksen kertomus Odinin sotaretkestä on joko täysin keksitty tai sitten kirjailija vain luotti virheellisiin lähteisiin/ymmärsi lähdetekstin väärin. Tuon ajan Suomessa luotettavia historiallisia lähteitä oli aika hankala saada käsiinsä.

    Se, että Troijaa väitetään kansan alkukodiksi, johtuu siitä, että 1500-1700-luvuilla historialla haluttiin kuvata oman kansan mahtavuutta. Kaikkialla Euroopassa historioitsijat todistelivat kuinka juuri heidän kansansa polveutui troijalaisista/heprealaisista/roomalaisista yms. Hyvä esimerkki tällaisista historiateoksesta on suomalaisen Daniel Jusleniuksen 1700-luvun alussa julkaisema "Vanha ja Uusi Turku"-niminen kirja, jossa mm. kerrotaan kuinka suomalaiset polveutuvat kadonnestaa heprealaisheimosta, kuinka suomalaiset opettivat muinaisille kreikkalaisille heidän sivistyksensä jne.
  19. Kun Viipurin linna aikoinaan perustettiin, annettiin sille nimeksi "Pyhälinna" , eli "Viburg". "Vi"=keskiajan ruotsia, tarkoittaa "pyhä". Keskiajalla oli yleinen käytäntö nimetä linnoja uskonnollisin nimin, esim. Olavinlinnan nimi oli alunperin Pyhän Olavin Linna.
    Koska Viipurin linna toimi tukikohtana pyhässä sodassa pakanallisia venäläisiä vastaan, nimen "pyhälinna" ajateltiin sopivan sille.
  20. Jospa se johtusi ihan yksinkertaisesti siitä, että Suomi oli osa Ruotsia yli 600 vuotta. Sinä aikana Suomi joutui tietenkin ruotsalaisen vaikutuksen alaiseksi. Eihän siinä ole mitään ihmeellistä!
    21. 180 / 183
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt