Vapaa kuvaus

Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Ammatti: Muu Ase tai siviilipalvelus: panssarijääkäri

Aloituksia

14

Kommenttia

5958

  1. Totta, kyllä varhaiskeskiaika oli pimeää, mutta aloittaja puhui keskiajasta yleensä.

    Vaikka monilla alueilla oli sotaisaa, oli myös rauhallisia alueita: Irlannissa pelastettiin jälkipolville hyvin paljon antiikin kirjallisuutta munkkien jäljennystyön tuloksena. Konstantinopolissa tieteet ja taiteet kukoistivat: hyvin pimeänä pidetyllä 500-luvulla rakennettiin kuuluisa Hagia Sofian kirkko.
  2. "Elikö keskiajalla yhtään onnellista kuningassukuun kuuluvaa naista, jonka elämä ei olisi päättynyt teloitukseen?"

    Totta kai eli. Tunnemme vain paremmin onnettomat, koska heidän tarinansa ovat kiehtovampia kuin tavallista elämää eläneiden naisten. Mieti nyt: jos tehtäisiin kaksi elokuvaa, joista toinen kertoisi tavallista, onnellista elämää (onnellisuus on kylläkin aika suhteellinen käsite) eläneestä, luonnollisesti kuolleesta ylimysnaisesta, ja toinen dramaattisen elämän kokeneesta ja onnettomana julman kuoleman kohdanneesta naisesta, kumman elokuvan menisit katsomaan?

    Esim. Kalmarin Unionin hallitsijatar Margareta oli ison alueen valtiatar, ei kohdannut vastustusta ja oli suosittu sekä kuoli luonnollisesti.

    "Olen saanut käsityksen, että dark age oli nimensä mukaisesti synkkä ajanjakso ja ihmiset olivat brutaaleja ja moraalittomia."

    Keskiajan "pimeys" on keksitty juttu: renessanssiajan ihmiset halusivat korostaa oman aikakautensa paremmuutta edelliseen nähden ja siksi mustamaalasivat sitä. Lisäksi myöhemmin protestanttien propaganda esitti keskiajan, siis katolisen kirkon valta-ajan, synkkänä verrattuna protestanttiseen "oikeaoppiseen" aikaan.
    Todellisuudessa keskiaika oli edistyksen aikaa monilla aloilla, esim. tekniikassa, lainsäädännössä, maanviljelyksessä ja arkkitehtuurissa (vielä nykyäänkin goottilaisen kirkon rakentaminen olisi hyvin haastavaa). Monet muualta tulleet keksinnöt otettiin silloin käyttöön Eroopassa (esim. ruuti, kompassi, paperi ja arabialaiset numerot). Yliopistolaitos kehitettiin. Kaupunkikultuuri kukoisti ja kaupankäynti oli vilkasta. Millään muulla aikakaudella ei kirjojen tekemiseen ole käytetty niin paljon vaivaa: keskiajan käsikirjoitukset häikäisevät yhä kauneudellaan ja huolellisella toteutuksellaan. Kirjoihin ei olisi kiinnitetty niin paljon huomiota, jos niiden sisältämää tietoa ei olisi arvostettu.
    Ja lopuksi: keskiajan ihmiset EIVÄT luulleet maailmaa littanaksi!!! Se pinttynyt harhaluulo on peräisin 1800-luvulta. Todellisuudessa maailman pyöreyttä ei ole kiistetty sitten 300-luvun eKr.

    Haluaisin vielä tietää miksi käytät suomalaisen "pimeä keskiaika"-nimityksen tilalla "dark age"-ilmausta?
  3. "Merkillistä ettei Jeesuksesta kertovia kirjallisia lähteitä juurikaan ole Jeesuksen oletetulta elinajalta vaan lähteitä Jeesuksen elämästä ovat Uuden testamentin evankeliumit."

    Monet roomalaiset, jotka elivät ensimmäisen vuosisadan jKr. alussa, tunnetaan 100-luvulla tehdyistä historiankirjoista, ei oman aikansa teksteistä, ei siinä ole mitään merkillistä. Evankeliumit eivät ole ainoita lähteitä Jeesuksesta, mm. roomalainen historioitsija Tacitus mainitsee ohimennen että kristityt, joita Nero syytti Rooman palosta, olivat saaneet nimensä Kristuksesta, jonka prokuraattori Pontius Pilatus ristiinnaulitsi.

    "Evankeliumit kai kirjoittivat ihmiset jotka kuulivat ääniä ja näkivät näkyjä tunsivat jonkin ihmeellisen voiman vaikuttavan heihin eli nykyisin kai heitä sanottaisiin "Hulluiksi" ?"

    Öh? Perusteet tälle olettamukselle, pyydän. Esim. Luukas ei väitä kirjoittavansa mitään näkyjään, vaan kertomuksen "sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä" (Luukas 1:1-4).

    "Jeesus teki kaikensaisia ihmetöitä mutta kummallista jos tuonaikaiset historian kirjoitukset eivät niitä tunteneet ?"

    Ensinnäkin: tuohon aikaan, 30 jKr. paikkeilla, ei ollut juutalaisia historian kirjoittajia ja hyvin vähän roomalaisia tai kreikkalaisiakaan.
    Toiseksi: ei-juutalaisia taas eivät kiinnostaneet juutalaisten asiat; heille Juudea oli jossain kaukana oleva periferiaprovinssi.
    Kolmanneksi: Antiikin aikana ihmeet eivät olleet ihmeellisiä: sen ajan ihmiset uskoivat että ihmeitä saattoi todella tapahtua (toki nykyäänkin on niitä, jotka ihmeisiin uskovat, mutta suurin osa ihmisistä ei niihin usko, antiikin aikana taas suurin osa uskoi niihin, pieni osa epäili). Niinpä jos jossain päin Rooman imperiumia oli ihmeen tekijä, niin se ei mikään sensaatio, sillä ihmeidentekijöitä oli kaikkialla. Etenkin Juudeassa vilisi ihmeparantajia yms. Nykypäiviin on säilynyt roomalaisen Flegonin Miracula-kirja, jossa hän kertoo erilaisista valtakunnassa tapahtuneista ihmeistä tosiasioina.

    Käytännössä kaikki historioitsijat pitävät Jeesusta historiallisena henkilönä (tämä tieto on peräisin kirjasta "Nasaretilaisen Historia", mitä käytetään oppikirjana Suomen Yliopistoissa). Titenkin se onko hän messias ja Jumalan poika jne. on eri asia, mutta olemassa hän on ollut. Juuri se on yksi syy miksi kristinusko saattoi levitä niin nopeasti, sillä varhaiskristittyjen ei tarvinnut vedota mihinkaan muinaisiin tapahtumiin, vaan he saattoivat kertoa itse nähneensä Jeesuksen. Ja myös ei-kristityt, jotka Palestiinassa elivät, vahvistivat että kyllä Jeesus oli elänyt paikkakunalla, vaikka eivät hänen jumalallisuuten uskoneetkaan.

    "Onko esim. kristinusko on saanut aikaan enemmän rauhaa kuin sotia ?"

    Ja mitenköhän tämä mahtaa liittyä kysymykseen Jeesuksen historiallisuudesta? Tai miten Muhammed liittyy siihen?

    "tuolloin ei kai vielä varkailta katkaistu kättä ei ainakaan pomoilta ?"

    Käden katkaisu yms. rangaistuskeinot olivat olleet käytössä Lähi-Idässä jo kauan ennen Muhammedia.
  4. Taisteluni-kirjassa Hitler kertoo juutalaisvihansa alkaneen siitä kun hän havaitsi että sosiaalidemokraatteja johtivat juutlaiset (sosiaalidemokratia ei ollut Hitlerille mieleen). Mutta tiedä häntä onko tuo oikea selitys.

    "sittemin saksassa ja muualla euroopassa oli silloin juutalaisvihaa eri ihmisten keskuudessa, mistä tämä juontaa juurensa?"

    Öh? Miten niin sittemin? Jo muinaisessa Roomassa ilmeni juutalaisvihaa. Keskiajan Euroopassa juutalaisia vainottiin vähän väliä ja yleiseurooppalainen antisemitismi jatkuin 1900-luvun alkuun asti. Vasta toisen maailmansodan jälkeen juutalaisviha kriminalisoitiin lopullisesti.
    Syy antisemitismiin lienee yksinkertainen: juutalaiset ovat pyrkineet pysymään omana joukkonaan, joka noudattaa omia sääntöjään. Tälläinen eristäytyminen herättää tietenkin epäluuloja. Lisäksi juutalaiset on mielletty vääräuskoisiksi "Kristuksen murhaajiksi".