- Tässä mun tään hetken tunteita.
"Mitä kylvää sitä saa niittää"
Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani- Eloon:
http://www.youtube.com/watch?v=_myBektvtnM
Ja kyllä kestää kiittää :)) - Töissä tuli oltua ja muuallakin juostua.
Ei sitä nyt joka päivä rokulia sentään meikäläinenkään...... - Voi hitsin vitsi kun en nyt kerkiä, edes lukemaan vastauksia.
Oon vielä reissun päällä ja tulin vaan kattomaan että ollaanko täällä vielä hengissä.
Jää sie nyt vaan jänskättämääm vieläkin.
Mie lähen syömään.
Hyvvää viikonloppua Hunksille ja muillekin palstalaisille. - Eikö????
Mulla on ollut ongelmia tään laajakaistan ja kaiken muun härvelin kanssa.
Mulle soitti Elisalta tyttö ja uskoin jo että vois olla hyvää onnee se.
Oon kiroillut niin paljon että menin tilaamaan sieltä kaikenmaailman mokkuloita ja mitä se nyt sitten lähettääkään.
Olen sitten taas ihan hukassa....niin niin hukassa kun voi olla.
Alotukseen:
Mun motto on ollut viime aikoina äidiltä peritty.
Periksi ei anneta.
Ja huomenna se voi olla jotain ihan muuta.
Kyllähän sitä voi vaihtaa vaikka päivittäin jos siltä tuntuu.
Eihät päivätkään ole kaikki samanlaisia. - Verhot vaikka olis valoverhotkin päästää yllättävän paljon valoa sisään sieltä reunoista.
Ne pitää tuunata ikkunaan silleen ettei välit ole auki.
Mun makkarin ikkunoissa on sellainen systeemi ettei se anna valoa mistään. - Kesällä ja talvella on niin pimeää makuuhuoneessa kun mahdollista.
Eli aina on pimeää siellä.
Makuuhuoneessa käyn vain nukkumassa ja muissa huoneissa on hereillä olon elämä.
Kolmivuoro tekee sen että makkari on ikuisesti pimeä.
Vois olla vaikka ikkunaton se, mutta kun sellaisia makuuhuoneita ei tehdä niin systeemit on ikkunoissa. - Vielä sen verran on tultava tohon lapsettomien itsriittoisuuteen.
Kun et tiedä syytä toisen lapsettomuuteen niin noi syytteet on tosi raakoja.
Sanoisin että on erittäin helppoo tulla perheellisten urputtamaan tänne meikäläisten elämästä, kun ette todellakaan tiedä syitä tai yhtään mitään muutakaan. - Viisasta se onkin laittaa pivoon silloin kun mahdollista on.
Ite vaan jossain vaiheessa mietin, laitanko pivoon vai elänkö nyt ja toteutan elämää jota aina kaipasin silloin kun elin pätkätöillä.
Silloin ei toteutettu niitä haaveita.
Nyt sitten taas mietin ettei oikeesti tiedä kuinka kauan elämää jatkuu.
En halua siinä vaiheessa jos jotain tapahtuu miettiä sitä että miksi en elänyt silloin kun se oli mahdollista.
Joten vielä toistaiseksi menee rahat kiertoon sitä mukaa kun saan säästettyä johonkin mitä haaveilen. - Siinähän arvostelet ihan rauhassa, ei vie mun yöunia.
Mutta toisaalta ei tunnu useinkaan myöskään siltä että kaikki perheelliset tajuaa yksinelämästä yhtään mitään.
Tänne heitellään lauseita kuinka hyvä on.
Sitten jos hetken saa elää sitä mun elämää niin jo vaihtuu kello.
Sen olen useinkin huomannut ihan livessä.
Ja toi perheellisten elämä.
Olen siinä nähnyt niin monia variaatioita että tiedän ettei samanlaisia perheitä ole.
Jotkut elää kuin vankilassa, toisilla taas on hyvinkin rajatonta. - Mistähän säkin mun helppouteni tiedät?
Eikö perheellinen pysty menemään töihin eri reittejä ja käymään eri kaupoissa?
Onko perheissä pakko mennä aina samaan aikaan nukkumaan?
Tekeekö perheet aina kaiken saman ja samaan aikaan?
Luulen että kaikki riippuu perheestä.
Ja jos on perhe jossa on sekä isä että äiti niin aina vaan suurenee ne mahdollisuudet tehdä erilailla asioita.
Tuo sun lausees kuuluu musta siltä että et ole valintoihisi tyytyväinen?
Aina silloin tällöin mulle heitetään toi että hyvähän mun on.
Minä elän valintojeni ja elämän antaman korttipakan mukaan.
Enkä sure täällä että hyvähän naimisissa olevien ja perheellisten on..... koska heillä on mahdollisesti jotain mitä minulla ei ole. - Mietin aina välillä tuota, vaikka pieniä on nytkin menoni.
Mutta kun elin 540 € kuukausituloilla niin silloin jo oli kaikki niin pienissä kun osaan kuvitella.
Varsinkin kun jouduin sairaalaan ja sieltä tuli ylimääräinen lasku.
Nyt jo vuokra on tuon verran eli jos oikein tiukille vetää alan etsimaan halvempaa asuntoa. Niitä kyllä löytyy.
Sitten luovun koneesta, ja siitä ainoasta lehdestä.
Oikeestaan toi hammashuolto sitä en ole koskaan ajatellut mutta siirtämään voi sitäkin joutua.
Mulla kun ei ole niin suuret tulot että niistä kamalasti säästää ja jos olen jotain säästänyt niin se on mennyt matkusteluun.
Joskus sitten taas nyt olen köyhäillyt ihan huvin vuoksi, muistaakseni sen mitä oli ja että säilyisi muistissa jos joutuu samaan jamaan. - Naapurin emäntä oli veteraani kuntoutuksessa.
Kertoi siellä syttyneestä romanssista.
Mies oli lähes sata vuotias, suoraselkäinen herrasmies, ja lemmittynsä yli 80 vuotias rouva.
Siellä olivat tavanneet ja käsi kädessä kulkivat, onnellisina.
Niin että kun se oikea sattuu kohdalleen niin se voi tapahtua milloin vain ja missä vaan :) - Kiitos!
Toi sängynlaidoista kiinnipitäminen tuntuu hullulta kun tietää ettei se sänky heilu mutta kiinni on vaan otettava.
Vielä viime yönä se sitä vähän teki.
Ja salamana se mullekin tuli, koskaan ennen ei tälläistä ollut.
Illalla laitoin salivehkeet reppuun että menen töiden jälkeen salille ja yöllä maailma keinui ja huojui. - Ei sitä tarvi juopotella ja polttaa tupakkaa ja voi elää ihan hyvää säännöllisen epäsäännöllistä elämää.
Itse pyrin pois tuosta liiasta säännöllisyydestä.
Kuljen eri reittiä töihin.
Käyn eri kaupoissa.
En todellakaan mene aina samaan aikaan nukkumaan tai tee muutakaan samaan aikaan.
Kolmivuorotöissä se ei olisi mahdollista.
Mutta silloinkin kun olin päivätöissä tei kaikkea eri aikaan.
Koska huomasin kun olin elänyt säännöllistä elämää jopa niin että bussissa menin aina samaan paikkaan istumaan ja yhtäkkiä siinä istui toinen ihminen meni melkein omat pasmat sekaisin.
Muutenkin huomasin kun joku asia sekoitti mun päiväni, eli kaikki ei mennyt niin kuin olin ajatellut niin ärryin ja olin vihainen.
Sen jälkeen en enää elä sellaista elämää joka olisi kelloon laitettu tai muuten määrätty ennalta. Ja olen paljon tyytyväisempi kun ennen.
Mutta jokainenhan saa elää elämääsä ihan niinkun haluaa. Sitä vaan en ymmärrä mitä siinä voi olla kadehtimisen arvoista kellotetussa elämässä?
Jos sun elämässä on joku muu mitä he kadehtii esim. vapaus. - Hyvä on lääkäri. Luotan häneen kyllä, keski-ikäinen nainen.
- Tuli sellainen oikein kova kiertohuimaus ykskaks toissa yönä.
Illalla nukkumaan ihan normaalisti ja yöllä heräsin siihen kun sänky meinas mennä nurin ja kauhean paha olo.
Vielä huippaa välillä mutta luulen sen pikkuhiljaa helpottavan.
Tutkinut olen netistä kaikkea mahdollista ja sitä kyllä seurataan lääkärin kautta.
Mutta kun ei säre mistään eikä muita oireita ole niin lääkäri sanoi ettei varmaan ole mitään vaarallista.
Erittäin ikävää kuitenkin, kävelen erittäin varovasti ja lenkkeilyt on nyt kyllä unohdettu toistaiseksi. - Tällä hetkellä "Tartu mikkiin" soi tossa pikkasesti.
Siellä lauletaan että "Tää päivä paras on."
Niin myös minä yritän ajatella vaikka ei ole mikään mennyt putkeen nyt pariin päivään.
Taas joku koittelee, mutta kestettävä on. - Jos sellaisia merkkejä olisi niin ei se parinhaku ym. niin vaikeaa olisi.
Ihmiset on erilaisia, ei mihinkään voi löytää takuuta uuden suhteen kanssa.
Aika sen näyttää jos on mitä näyttää. - Mulla se on yleensä kateissa ja kyllä juuri sen takia sitä aikaa kuluu kun en muista missä käytin sitä viimeksi.
Mulla jos reppu, käsilaukku ja takki samassa naulassa niin ääni kyllä kuuluu mutta hakeminen on kova, ei sitä pientä kännyä kaiken tavaran seasta niin vaan löydy.
Ja jos mulla on telkka auki niin saattaa mennä oma aikansa ennekun tavotan sen äänen että mun puhelin soi.
Kun mulla on muutenkin ton kuulon kanssa sellainen jännä juttu, mekkalassa on vaikea tajuta jotain yksittäistä ääntä.
Esim jos iso porukka puhuu yhteen ääneen ja joku siinä keksii ykskaks puhua mulle henk.kohtasesti en välttämättä sitä oivalla just, vaikka olis ihan vierellä.
Se kaikki sekameteli siinä ympärillä vaikuttaa.
Sama on puhelimen kanssa jos telkasta tulee esim musiikkia ja muita hälyääniä ja mun puhelin on eri huoneessa tai missä se nyt millonkin on niin sen soiminen menee siihen muuhun älämölöön.
Siks tykkää pitää kaikkia ääniä kotona pienellä jos mahdollista. - Mulle tuli ensimmäinen känny 2004.
Muutin pois ja sitten kun lopettivat lankaliittymiä sieltä ja täältä niin oli pakko pikuhiljaa tuohonkin kapineeseen totutella.
Mukana se ei ole läheskään aina. ja usein saan hakea jostain kun joku soittaa.
Usein voi olla äänettömällä tai kiinni kokonaan kun vuorotyön kanssa haluan nukkua silloin kun nukuttaa.
Oikeestaan mun puhelin käyttäytyminen ei ole muuttunut yhtään sen jälkeen kun ton ostin.
En ole koskaan viihtynyt puhelimessa jatkuvasti.
Kolmas on menossa, ja ihan peruskännyjä kaikki, ilman mitään kummallisia juttuja.