tulisilla

Vapaa kuvaus

Aloituksia

30

Kommenttia

3657

  1. Paljon on tullut tehtyä "vääriä" valintoja nuorena.
    Tai oikeastaan vain valintoja, vääriähän ei ole.
    Jokaisena ikänä sen mitä on ollut mahdollista niillä aivoilla ja sillä kokemuksella.

    Viime aikoinakin valintoja joita jotkut on pitäneet väärinä ja sanoneet että ajattele nyt, ei tuo kannata. Ajattele vanhuutta ja ajattele sitä ja tätä.

    Itse olen valintani tehnyt niin nuorena kuin nytkin.Ja voi kun elämä tuntuu hyvältä tänään.
    Varoittelijat vain valittaa.

    Kyynisyyden aika on onneksi takanapäin nyt voi nauttia :)
  2. Vielä tämä vanha ketju ylös kun löysin nyt tuubistakin Tuulian esittämän Kerro minulle. Oli sellainen kappale joka oli lapsena minulla kasetilla ja kun kasetti aikoinaan hävisi niin hävisi koko kappalekin. Mielessäni se oli mutta ei missään kuunneltavana.
    Kun jotain oikein toivoo niin se toteutuu. Kyllä aika ajoin etsin tätä todella paljon.
    Vaan vielä se tuntuu yhtä vahvasti kun sitä aina välillä kuuntelen:
    T: meriläinen


    https://www.youtube.com/watch?v=vxJCPSvcQNU&feature=share
  3. Onneksi elämässä on niin että vaikka sinä et tajua niin kenenkään ei tarvitse kuitenkaan elää siten kuin sinä ilmeisesti elät?
    Paljon on yleistämisiä tässä ketjussa, ilmeisesti sinulta, ainakin samalta nikiltä.
    Mie oon elänyt yksin jo vuosia eikä ole hakua päällä vieläkään mutta en vaatisi ketään muuta elämään näin.
    Ihmisen suru on usein niin näkymätön toisille että en sitä lahtisi arvioimaan edes tutun saatikka sitten tuntemattoman kohdalla.
    Ja onkohan se unohtamista jos haluaakin jakaa rakkauden jota vielä tuntee eläville ihmisille.
    Ei ne rakkaat unohdu vaikka jatkaa elämistä edelleen.
  4. En ole käynyt pitkäripaiseessa yli kymmeneen vuoteen. Ja silloinkin kun kävin viimeksi ostin joululahjaksi, enkä miettinyt yhtään mitään hyllyjen välissä. Otin pullon ja maksoin siinä se.
    Kahvia ja vettä on mennyt jouluna niinkun menee eniten muinakin päivinä.
    Samaa meinaan jatkaa tulevaisuudessa ja nauttia elämästä.
  5. Kotka ei tunnut kuuluvan koko suomeen.
    Eilen ei ollut yhtään lunta kun meteorologi väitti telkassa että koko suomessa on lunta.
    Yöllä sitä satoi sen verran että siellä täällä on valkeita läikkiä. Mutta metsän pohja todella sellainen että vain huntu on lunta siellä ja täällä.
    Puissa ei lunta ei edes huurretta, ihan paljaina seivovat.

    Mutta kaunis aurinko paistaa ja elämä on kuitenkin hyvää.
    Joten hyvää Joulua minunkin puolestani.
    Juuri sellaista kun kukin haluaa ja tuntee omakseen.
  6. Ninhän se on meriläinenkin sinne mereen jo upotettu ajat sitten.
    Hmm ja ne korko-kengät, ei koskaan eikä milloinkaan, tule niin valoisaa että minun jalkoihini tulisi tai niitä kiilottelisin minkään värisenä :)
  7. Voi kun olis ihanaa ottaa kahvit ja leipää reppuun ja hiihtää jonnekin kaukaisuuteen.
    Makkaraa paistaa nuotiolla ja nauttia lumisesta talvesta.
    Nytt kuitenkin vaikuttaa että tännekin pitäisi sentään vähän tulla lunta jouluksi. Pakkanen ainakin on ihan mukava.
  8. No en taitais hiihdellä. Lapsena siitä tykkäsin. Nuo polvet jossain vaiheessa alkoi tekemään tenää. Kun pelkkä jonkun pellon kiertäminen ei riittäis vaan pitäis päästä kunnolla laskettelemaan ja tekemään kaikkia niitä liikeitä kunnolla.
    Nyt olen taas sentään kävellyt mutta kuukausi sitten oli sellaiset jalat että kuskattiin autolla joka paikaan.
    Kiitollinen olen aina kun on siinä kunnossa jalat että pääsen nauttimaan kävelystä.
  9. Ei täällä hiihdellä kun lunta ei ole ollenkaan, eikä koko vuonna ole ole ollut kun hitusen yhdessä vaiheessa, päivän verran.
    Nyt olis kyllä toiveita että vähän vois tulla ja pakkastakin on -2 astetta.
  10. Suuret Onnen toivotukset päivänsankarille :)
    Ei ihan osunut uuden kuun alkuun eikä talvipäivänseisaukseen. Molemmat on ensi yönä puolen yön jälkeen :)


    https://www.youtube.com/watch?v=9_gnEP-RWdg
  11. Sopis hyvin mulle. Mutta kyllä siellä metsässä pitäis mökki olla.
    Mie oon yksin kotona, voi kun oliskin kissa mutta en meinaa toistaiseksi hankkia.
    Jo monta joulua olen isekseni viettänyt ja nauttinut siitä. Lahjat olen kyllä läheisimmilleni ostanut koska hekin ostaa aina. Mutta ne jaetaan joka vuosi jo joukuun alussa kun yhteistapaaminen pikkulikan synttäreiden johdosta.
    Oikein ihanaa Joulua sinulle.
  12. Nyt kyllä olen minä sitä mieltä että voihan sitä ostaa muillekin koska vain lahjoja. Kuka kieltää.
    Mie ostin itselleni tosi kauniit kynttilänjalat.
    Vaikken "vietäkään" joulua vaan nautin siitä kaikessa rauhassa itsekseni lukien ja aatona käyn taas katselemassa hiljaista kaupunkia jossa on vain minä ja muutama pukki :) Ainakin yksi vuosi oli näin.
  13. Tuuri on täällä sellainen yleissana noille yhteysaluslikenteen veneille jotka kuljettaa saareen ihmisiä.
    Mennään saareen tuurilla kun ilmasta johtuen voi olla ettei mennäkään. Harvoin sellaista on tapahtunut, mutta olen kerran joutunut jäämään saareen kun tuuri ei lähtenyt myrskyn takia.
  14. Kato kun mä oon tuolla Stadin maalaiskunnassa syntynyt niin sieltä tuli oma murteensa.
    Sitten myö muutettiin äitin kanssa eteläkarjalaan ja siellä taas puhutaan ihan omaansa.
    No saaressa missä kaikki kesät lapsena vietin oli taas iihaan omaa tapaansa puhua. Sellainen paljon venyttävä ja rauhallinen. Siellä oli ihan sanastoakin omaansa mitä ei missään muualla ole, ei edes tässä lähistöllä.
    No nyt miä asun taas täällä kotkassa ja täällä on taas omansa. Täällä ollaan miä ja siä ja täällä mennään tuurilla saareenkin. Muualla en ole sitäkään kuullut.
    Mutta mikäs se tuuri sitten on? :D :D
  15. Ei niin mitään väliä miten kukakin kirjoittaa. Silloin kun ymmärrän asian se riittää.
    Itekin kirjoittelen niin kun milloinkin ajattelen.
    Murteitakaan ei puhtaasti löydy kun niitä ei ole.
    Asunut monella murrealueella ja kaikkialta on jotain jäänyt. Lapsenakin kesät ihan eri murremaailmassa kun talvet.
    Joten jos jotain ärsyttää niin se on voi voi.
  16. No joo en tiedä yleistää tuota.
    Mutta ite haikailen vaan musiikin suhteen entistä ja mennyttä.
    Menneet rakkaudet saa olla ihan rauhassa, jolleivät vastaan tule.
    Silloinkin varmaan muutama sana riittää :)
    En soittele päiväkahviseuraa menneestä :D
  17. Mie oon lähempänä kuutta- kun viitäkymmentä.
    Paljon olen tekemisissä +40 ihmisten kanssa. Ja vaikka sen näkee tuon iän niin mieli on sellainen että saan toppuutella itseäni monessa asiassa. Kun ei enää tarvi jaksaa niin kun nuoremmat. Ei enää ole pakko olla niin menevä.
    On oikeasti lupa olla väsyneempi kun nuorena, eikä enää ole pakko paljon mitään.
    Kipuja mutta niiden kanssa tulen toimeen.
    Mie en ole koskaan kokenut olevani ikinuori vaan just sopivan ikäinen.
  18. Todella kauniisti kirjoitat ja olen myös samaa mieltä että parhaan tunteen ja suuren voiman saa luonnosta.
    Luonto on myös minun kirkkoni.
    Muttaa silti maksan veroni myös tälle ns. kirkolle. Tai oikeastaan maksan ne diakonia työlle. Koska se toteuttaa sitä oikeaa asiaa.
    Työtään tekee diakonit / diakonissat. Lapsityön, vanhusten , päihdetyön, kehitysvammaisten ja muuten vammaisten ja monen muun ihmisen jonka sielu on rikki, eikä jaksa kanssa. Niin ja on siellä muitakin jotka tätä hiljaista työtä tekee juuri näissä mainituissa asioissa. Lapsityön tekijät ei kuitenkaan täällä ole diakone mutta seurakunna työntekijöitä kuitenkin. Eli seurakunta on paljon kuitenkin paljon laajempi käsite kaikkine työntekijöineen.
    Itse olin itsenäisyyspäivänä ristiäisissä ja kummina.
    Mutta voiman paikka on minulle luonto.
    Eli sinun ja myös +++ nimimerkin kanssa molemmissa paikoissa.
  19. Silloin kun päätös on tehty niin loppu onkin jo helpompaa.
    Kaks vuotta mietin itse otanko eron ukosta, kannattaako jatkaa.
    Yksi lause yhtenä aamuna häneltä ja päätös oli siinä.
    En ole katunut naimsiin menoa enkä myöskään ole katunut eroa.
    Elämä on sitä miksi sen tekee.
  20. No en kyllä usko huippukohdan menneen jo.
    Askel kyllä on hidastunut eikä pääkään toimi samaa vauhtia kun ennen.
    Mutta toisaalta ei kait ne unelmatkaan ole samoja kun ennen.
    Mie tykkään hitaasta elämästä ja mennäkseni tonne Kottonin alotukseen niin jäin miettimään tänään miksi kaiken pitää olla kilpailua nykyään.
    Telkka täynnä kipailuohjelmia joita katellessa jo stressitaso nousee vaikka ei ole siellä mukana. Ei ole minun juttu.
    Ikää myöten tulee lupa elää hitaammin ja enemmän omaan tahtiin.
    Ei tarvi olla mukana vauhdissa ja joka paikassa.
    Voi nukkua ihan rauhassa ne määrät unta kun haluaa. Joko alusta yötä tai lopusta.
    En todellakaan koe että elämä olisi jotenkin mennyt jo.
    Elämähän loppuu just silloin kun aika on. kohta tai sitten yli sata vuotiaana. Kamala ajatus olis sata vuotiaaksi asti surra elämän loppumista.
    21. 5 / 183
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt