jth_12

Vapaa kuvaus

Satunnaista kirjoittelua harrastuksista. Vapaa-aikanani: Hiihtoa, pyöräilyä (maastossa ja maantiellä) muuta pientä ulkoilua Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi

Aloituksia

13

Kommenttia

241

  1. Paras tapa poista ne suksen pohjista on hiihtää 10km :) Siis lähtee selvästi helpommin kuin kuumana pohjaan laitettavat voiteet. Niitäkään ei laiteta pohjaan suojaamaan sitä kulumiselta. Nekin kuluu sieltä 100..200km hiihdolla.
  2. Jos ei käytä voitelurautaa (vanhaa silitysrautaa), niin kyllä pikaluistot myös auttaa. Itse olen toisinaan laittanut luistopastaa. Se on äkkiä levitetty ja 15min kuivumisen jälkeen harjataan (nailonharjalla), niin luistaa paremmin.

    Noista kylmänä voiteluista sanotaan, että kuluvat nopeasti pois. Onko tuo niin iso haitta aloittelevalla luistelijalla, kun matkat ei ole niin pitkiä vielä. Suksille ei tule niistä mitään vahinkoa, hiihtämisestä enemmän ... :)

    Voihan ne sukset viedä johonkin liikkeeseen voideltaviksi. Joku saattaa sielläkin laittaa luistopastan (& antaa lopun purkkia mukaan). Mulle yhdessä liikkeessä sanoi tuohon tapaan. Itse silloin tällöin laitan pohjustusluistovoiteen kuumentamalla ja jos huvittaa, niin kelin mukaista luistoa. Olennaisinta on ehtiä ladulle...
  3. Luotettava rasvaprosentin mittaus taitaa olla punnitus normaalisti ja seuraavaksi vedessä. Ei niin helppoa, mutta saa kumminkin arvioitua sen vettä kevyemmän rasvan määrän paremmin arvioitua.

    Jos paino putoaa 5kg ja lihasta lähtee 2,5kg, niin hiihto vauhti hidastuu.

    Lihaksista helpoin pudottaa painoa, ei vaadi töitä?
  4. Ei kannata liikaa jäädä katsomaan sitä ruokaa, kun varsinkin _reipas_ hiihtäminen pistää myös ruokahaluihin vauhtia -- aktivoi silläkin suunnalla.

    Jos syö sen verran kuin tarvii sohvalla vietettyinä päivinä syödä, niin varmasti tuo vaikuttaa.
  5. Itse olin kysymässä miten iltaliikunta vaikuttaa painonkehitykseen? Heti kuntoilun jälkeen ei ole nälkä ja _pieni_ syöminen menee vielä sen liikunnan kulutuksen palautumiseen.

    Mulla tuo iltakuntoilu vähentää iltasyömistä (pururatojen hiihtoladuilla valot vielä klo 23 asti eli ehtii myöhään). Toisaalla on sanottu että aamulla ennen syömistä lenkkeily saa kehon säästöliekille. Pitääkö se paikkansa kun liikkuu illallisen ja aamiaisen välillä. Illalla liikkuessa saa verensokerin alemmaksi pidemmäksi aikaa ja pidemmän aikaa säästöliekillä? Aamulla heti heräämisen jälkeen on tapana syödä.

    Parempi kai liikkua illalla kuin ei ollenkaan. Se iltaliikkuminenkin kai kuitenkin kiihdyttää aineenvaihduntaa ja auttaa painon pudotuksessa??

    Onko tässä konkreettista vihjettä ajatusta alkuperäiseen kysymykseen. Lähtee liikkeelle silloin kun on iltamässäilyn aika & aamulla onkin hirveä nälkä... ainakaan ei tule jätettyä aamiaista väliin.
  6. Mikä muuten on "optimiteho" vähemmän kuntoilleen harjoittelussa? Aika on rajoittava tekijä eli sanotaan, että lenkille ehtii kolme kertaa viikossa ja 1h kerralla (+ vähän hyötyliikuntaa).

    Aktiivikuntoilijoiden ohjeissa näyttää aika usein olevan PK-harjoittelua 5h ja 2h on sitä tehokkaampaa. Tavallisella perusliikkujalla tunteja tulee tuosta puolet, niin miten silloin kannattaa kuntoilun tehokkuus jakaa? Onko palautumisen puolesta hyvä, että enintään 2h yli PK tason ja loput PK tasoa (tai alle). Palautumiselle jää toimistotöissä paljon tilaa, vähän liikaakin?

    Oma pohja kunto ei ole mikään erinomainen, mutta on se hivenen parantunut vuoden parin takaisesta. Luisteluhiihto menee selvästi yli PK:n vielä eli sitä kerran pari viikossa. Tavoite olisi löytää siinäkin rauhallinen ja tasapainoinen rytmi (jotta saisi sykkeitä alas ja puuskutusta kevyemmäksi).

    Lumikenkäily sopinee hyvin PK-alueen kuntoiluun, kun tahdin ja maaston voi valita vapaasti. Matkaluistelu myös kävisi, kun vain järvelle jää vahvistuu & kestää raskaat koneet. Siinä luistelijan reilu 10kg yli paino ei estä kevyttä etenemistä. Reipas pohjoistuuli jo voi tehdä hommasta raskaamman.

    Toistaiseksi PK-vauhdin rajana on kevyen hengästymisen raja (siis pystyy puhumaan) tai nenän kautta on kohtuullisen vaivatonta hengittää. Sykemittari löytyy, mutta nuo taitaa olla riittäviä tavalliselle liikkujalle.
  7. Tässä tuli jo ihan hyviä ohjeita mäkiin.

    Kannattaa harjoitella ihan perustekniikkaa tasaisella. Perustekniikalle löytyy youtubesta aika paljon esimerkkivideoita. Hakuun vaikka https://www.google.com/search?q=youtube+vuorohiihto

    Esimerkiksi potkua voi harjoitella vain yhdellä suksella (toisessa jalassa mono). Vuorohiihdon potkujen harjoitelu ilman sauvoja on sitten vaativampaa. Sekin voisi kehittää tasapainoa. Toisaalta taas tasatyöntöä voi opetella ilman potkuja (vähän siinäkin jalat on mukana, pohkeet). Tasatyönnön harjoittelussa kannattaa toinen jalka pitää hivenen edempänä. Tasapaino säilyy paremmin. Tasatyönnön helppous/vaativuus riippuu siitä mitä ennen on tehnyt ja ei kannata ihmetellä, jos sillä alkuun väsähtää helposti.

    Amatöörin arvaus on että yläkropan lihasten vahvistaminen edistää tasapainoa. Oman kunnon mukaan kannattaa sitä tasatyöntöä tehdä. Varsin kokonaisvaltaista työskentelyä sekin, kun mukana on käsien ojentajat, vatsalihakset ja jalat (pieni kevennyt päkiöille lähdössä). Suurin työ tehdään vatsalihaksilla ei käsillä...

    Luisteluhiihtoa saa kokeilla, vaikka se onkin tasapainoltaan vaativampaa kuin perinteinen (paitsi mäen laskussa lyhyemmät sukset kääntyy helpommin). Luisteluhiihdon kanssa saman tapaisia on muut luistelut. Itse olen ensin hankkinut retkiluistimet ja kun oli jo luisteluun sopivat monot, niin ostin ne luistelusuksetkin. Matkaluistelussa (/retkiluistelussa) mäkiä on vähän ja tasaisella jäällä tasapainon opettelu on mukavaa. Sitä luistelua jaksaa aloittelijakin, mutta luisteluhiihdon kanssa on enemmän hiomista. Tuntuu vanhakin koira hitaasti oppivan uusia temppuja... mutta töitä se vaatii :)
  8. Mulla on Polarin WearLink Bluetooth ja se on ostettu keväällä 2011 eli ei aivan uusimpia muttei vanhimpiakaan. Tuossa lähetin irroitetaan vyöstä aina käytön jälkee. Ohjeen mukaan vyö pestään ohjeen mukaan joka viides kerta tai useammin.

    Itse luulen tuon näyttävän välillä liikaa. Häiriöistä lukemat pomppaa 20 pykälää. Tiedä sitten miten on mutta tasaisella tahdilla & vastuksella oli tuon tapaista heiluntaa. + Kävi yli oletetun maksimi sykkeen yläpuolella hetken ilman että olo olisi ollut juurikaan huohottavan hengästynyt.

    Kännykkä näyttää pariston tilaksi 1:stä. Ehkä seuraavaksi vaihdan sen (on vielä alkuperäinen).

    Käytännössä ne keskiarvot seuraa hyvin lenkin rasitusta, mutta millä tarkkuudella?
  9. Luisteluksi taitaa mulla(kin) mennä seuraavina päivinä. Tähän saakka on tullut perinteistä mentyä, kun on pakkasia ollut. Ei tuolla viitsi mitään pitoa yrittää saada. Lisäksi lähimmällä ladulla tuntui eilenkin roskia. Liisterin kanssa ne saisi kerättyä...

    Lumikengissä on hyvä pito :) jos sitä pitoa kaipaa jäisellä kelillä.
  10. Miten tavalliset voideltavat sukset ja pitoteippi niihin? Kustannusten kannalta ei ole suurta eroa sillä että ostaa pitopohja sukset tai voideltavat ja maksaa niiden huollosta liikkeeseen. Luistoa varmaan löytyy riittävästi, kun luistopinnat harjaa joskus (ostaa sen harjan suksien kanssa).

    Ainakin valinnan varaa löytyy suksissa paremmin, mutta liikkeessä käydessä sen sitten tietää mitä löytää.
  11. Mitä mieltä porukka on luistopastasta?

    Sen käyttö on ainakin paljon helpompaa kuin kuumennettavien voiteiden. Levittää ja harjaa jokun ajan päästä. Ei varmasti kestä yhtä pitkään kuin paremmat, mutta jotain se tekee (ainakin harjaaminen). Useimmiten levitän sen kotona ja ajan ladun varteen & hinkkaan kiiltäväksi ladulle lähtiessä.

    Pikapito ei tunnu käytössä yhtään helpommalta kuin tavallinen purkkivoide. Yhden sellaisen hankin (tarjouksesta), mutta sopii jos tietää mitä alle on aikaisemmin levitetty... Keväällä olin käyttänyt liistereitä hiukan. Jos niiden päälle pistää kovaa purkkivoidetta, niin menee hyvin, mutta pikapito pehmitti kaiken & uusi lumi jäätyi pohjiin. Helpompi "kerrostaa" kovemmalla purkkivoiteella. Omat sukset on pykälän tarvetta jäykemmät (sopii repun kanssa hiihtoon) ja lenkkeillessä sinne "mahtuu" paksumpi kerros voidetta.
  12. Ne varvaskoukut on melko helppo laittaa ja ottaa pois polkimista. (Polkimissa on syytä olla paikka koukkujen ruuveille.) Kokeilemalla tietää mitä niistä tykkää. Vanhat varvaskoukut voi saada jostain ilmaiseksi (yhdet ylimääräiset on vanhojen osien laatikossa).

    Itse en pidä niitä liian vaarallisina. Riippuu kengästä miten helposti se lähtee koukusta ja hihnan alta pois. Jos hihna on löysällä, niin kenkä irtoaa helposti pois, mutta kenkä kuitenkin pysyy kohtuullisen hyvin kohdallaan.

    Maastopyörään en niitä laittaisi. Koukut jäisivät kuitenkin kiinni johonkin oksaan, kun hetkellisesti ajaa koukut alaspäin... Oma epäkäytännöllisyytensä niissä on verrattuna lukkopolkimiin. Pidemmällä matkalla ihan toimivat (jos vaihtoehtona ei ole lukkopolkimia). Tylsät irroitella liikennevaloissa. Käyttö vaatii lukkoja enemmän totuttelua? kun poljin menee aina "väärinpäin" luonnostaan.
  13. Hybridit tuli maastopyöräinnostuksen jälkeen markkinoille. Maastopyörästä ei saanut kaikille sopivaa pyörää. Hybridiin otettiin osat periaatteessa maastopyörästä, mutta isommilla kiekoilla. Rungonkaan ei tarvinnut olla ihan yhtä ketterä kuin maastopyörässä.

    Hybridi ei taida määritellä rungon mallia pahemmin ja se nimi ei suoraan kerro mihin ja minkä tyyliseen käyttöön pyörä on ajateltu. Saattaa sopia maastoon, maantielle tai retkeilyyn...
  14. Talvella ajaessa sijoittaisin rahat ensin kunnon renkaisiin ja sen jälkeen vasta miettii parempia jarruja. Jääkeleillä tai sohjossa ajaessa ei tarvita kovia jarrutustehoja ja enemmän kiinnostaa kelpo pito.

    Itse ajelin ekaa talvea Schwalben Ice Spiker Proilla ja ne rullasivat selvästi paremmin kuin odotin. Sohjossa tai pehmeässä lumessakin eteneminen on varmempaa, kun pitoa löytyy. Suurin miinus taitaa olla nastojen melu kuivalla asfaltilla :) Jos pitää valita joko vannejarrut ja hyvät renkaat tai levyjarrut ja tavalliset nastarenkaat, niin itse ajan mieluummin vanhalla pyörällä ja hyvillä renkailla.
  15. Viimetalven pakkasilla pyörä joutui kovaan rasitukseen lämpötilaeroista. Jos nimittäin lähti lämpimästä tallista liikkeelle, niin jäähtyminen oli nopeata.

    Kiekkojen puolaus jäähtyy äkkiä ja ne kiristyy hetkessä. Meneekö liian kireälle (venyvät?) ja myöhemmin löystyy ja löysinä rasittuvat. Mulla meni nyt kesällä yksi puola poikki nippelin juuresta. Oli taittunut ja maastopyörän puola, että osunut johonkin oksaan metsässä?? Sopivalla kireydellä kestää pakkasetkin.

    Laakereissakin taitaa tulla vastaan hyvä voitelu ja sopiva kireys. Liika kireys ja vähäinen voitelu voi pakkasilla rasittaa laakerin pintoja myös.

    Alumiini ja teräs laajenee/kutistuu eritahtiin pakkasella ja siitä tulee lisäjännityksiä.
  16. Millaisia nopeuksia yleensä tulee ajettua?

    Jos tykkää pienemmistä välityseroista ja yleensä maantiellä, niin 12-25:nen on yksi vaihtoehto (tai 12-28).

    Maantiellä 50/34 tietää etuvaihtajan isoa eroa ja hyppy on monessa tilanteessa turhan iso (mutta laiskuuttani en ole vielä vaihtanut 34:sta 38:ksi, ostettuna on).
  17. Taulukkolaskimeen voi syöttää hampaansa... jos sitä ei itse jaksa tehdä, niin valmiina löytyy esim tälläinen

    http://home.earthlink.net/~mike.sherman/shift.html

    ja omansa voi tallentaa
    http://home.earthlink.net/~mike.sherman/shift.html?R0=38&R1=50&R2=NaN&C0=12&C1=13&C2=14&C3=15&C4=17&C5=19&C6=21&C7=23&C8=25&C9=999&C10=999&CAS=0&WI=8&CR=172&RT=1&ST=1&RPM=90&SRT=1&lRPM=80&hRMP=100&G=show&S=no&TITLE=Omat&HL=1

    Hyvää tuollasessa laskurissa on nähdä "päällekkäiset" alueet vaihteilla. Toisaalta kun tietää millä alueella suurin piirtein polkee, niin voi sitten seuraavan huollon yhteydessä ostella omaan käyttöön sopivat suhteet rattaisiin.

    Laskuri ehdottaa maileja tunnissa oletuksena, jos nopeudet näyttää hassuilta & niitä ei huomaa vaihdella kph:ksi (kilometers per hour).

    Omassa käytössä pienempi eturatas riittää normaaliajossa, paitsi alamäissä on käyttöä isommalle eturattaalle. Niissä pääsee polkemattakin eteenpäin, mutta ajankuluksi voi polkea :)
  18. Ihan samalla tavalla voi ihmetellä maastopyörän osien kalleutta -- hybridihän on maastopyörän osista tehty, vai mitä. Sielläkin kohtuullisen hyvän pyörän hinta menee jossain 1500e (jäykkäperäinen). Hybridejä voi verrata melko hyvin jäykkäperäiseen maastopyörään, vai mitä?

    En ymmärrä sitä miksi maantiepyörät tarvii sijoittaa kalliimpaan kategoriaan ja hybridit halvempaa. Käytännössä maastopyörissä se hinta nousee aikaisemmin 3000e kuin maantiepyörissä. Halpoja pyöriä taitaa löytyä kaikista ryhmistä, paitsi nojapyöristä? Nojapyörä kelpaa työmatkapyöräilijälle paremmin kuin kisakuskille...

    Maantiepyörän kunnostaminen/huoltaminen ei ole yhtään kalliimpaa kuin muidenkaan. 80 ja 90-luvun pyöriin saa vielä osia. Lenkkipyöränä ne on kelvollisempia kuin 80-luvun maastopyörät/hybridit...
  19. Saa sitä hybridiinkin laitettua tuon maantiepyörän rataspakan ;)
    (jos vain hybridikuskin imago sen kestää).

    Toisaalta löytyy maastopyörään pakaksi esim.: 13-14-15-16-18-21-24-28-32 tai 12-13-14-15-17-19-21-24-27 ja sellainen todennäköisesti olisi aika monelle parempi kuin 11-32 ja 9-lehteä. Seuraavaksi saatan itsekin laittaa maastopyörään tuollaisen 12-27:n (joskin sopivin olisi 12-32/9).

    Jos hybridi / maastopyörä on 3x7 tai 3x8 vaihteistolla ja 11-32 pakalla, niin ergonomia perus _maantie_ käytössä on heikompaa..
  20. Voisiko se vaihtelevus merkitä esim:
    polkee ma,ti,ke,to ja pe töihin, mutta tiistai ja torstai olisi näitä selvästi rauhallisen pyöräilyn päiviä. Tuossa jää kaksi päivää ilman pyöräilyä (eli viikonvaihde).

    Vai olisiko parempi pyöräillä kaksi päivää töihin (ma, ti) ja yksi vapaa välissä (ke) ja taas kaksi (to, pe).

    Kerran viikossa sitten sellainen raskaampi ja mukavuusalueen ylittävä ajorytmi.
    21. 8 / 13
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt