cleggstein

Vapaa kuvaus

Suosikkibändit/artistit: Lady Gaga, Katy Perry, Bruno Mars, David Guetta, Pitbull, Flo Rida, Usher Suosikkileffat: Taru Sormusten herrasta -leffat, Kuninkaan puhe, The Fighter, Pirates Of The Caribbeanit, 127 tuntia, Social Network Lempikirjat: Taivaan pilarit, Maailma vailla loppua, Meren katedraali, Fatiman käsi Vapaa-aikanani: lenkkeily, kuntosali, lentopallo Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: nuoret Katson tv:stä mieluiten: Salkkarit, Naapureina Madridissa, Merlin Parhaat matkakohteet: Espanja, Egypti, Bali, ibiza Koulutus: Peruskoulu Ammatti: Opiskelija Siviilisääty: Sinkku Lapset: Kyllä vielä joku päivä Email: [email protected]

Aloituksia

2

Kommenttia

22

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Juuri näin. Yksin et selviä lukiosta tai ainakin se on helvetin paljon hauskempaa kun hankit kavereita/ystäviä. Minäkin menin aikoinaan lukioon, jossa eka päivänä olisin sanonut ehkä yhtä ihmistä kaveriksi, muutaman muun kanssa olin joskus jutellut. Nyt kolme vuotta myöhemmin lukioaikaiset ystäväni ovat parhaita mitä minulla on koskaan ollut! Ilman omaa aktiivisuutta ja panostusta se ei tule, mutta kun pyrit rohkeasti tekemisiin muiden opiskelijoiden kanssa, teistä tulee varmasti kavereita.

    Vinkkinä, kannattaa osallistua "höpöhöpökursseille" (esim. näytelmät, puhekurssit, valinnainen liikunta tms.) koska niillä tunnelma on yleensä rennompi ja opettajakin sallii jutustelun ja voi jopa antaa tehtäväksi jutella jonkun toisen kanssa! Myös mahdolliset lukion järjestämät juhlat kannattaa käydä tsekkaamassa, niissä tuntemattomille juttelu on paljon helpompaa kuin koulun käytävillä.
  2. Tuttu tunne. Vielä peruskoulussa olin juuri samassa tilanteessa kuin sinä. KA oli 9.7 ja vain taideaineista ei ollut kymppiä. Illat vietin kotona lukien, koneella tai opiskellen. Kavereita ei ollut. Et kerro, onko sinulla, mutta he ovat voimavara, joka sinulla kannattaa hyödyntää, jos heitä on.

    Lukiossa minulla kaikki muuttui. Päätin, etten pyri enää kymppiin kuin aineissa, jotka minulla oikeasti kiinnostaa. Tämä oli vaikeaa, ja jouduin suorastaan pakottamaan itseni olemaan lukematta. Siitä huolimatta KA ei ole laskenut paljonkaan, nyt se 9.1.

    Samaan aikaan kun lopetin nipottamisen, tutustuin "tuttuni" kautta muutamaan muuhun ryhmäni opiskelijaan. He muuttivat elämäni täysin, enää en stressaa liikoja koulusta vaan ymmärrän pitää hauskaa välillä. Kaverini (ystäväni) tietävät millainen olin ennen ja ovat nykyään minua "parempia" oppilaita, mutten välitä siitä. Elän nyt elämäni onnelisinta aikaani lukion kakkosella.

    Sama lääke voisi toimia sinullakin. Oma päätös on tärkeintä, ota vaikka tahallasi muutama huonompi numero kokeista. Pyydä vanhempiasi takavarikoimaan oppikirjat jos tuntuu ettet muuten malta. Ota rennosti, yksin tai mahdollisten kavereiden kanssa ja tutustu uusiin ihmisiin. Suosittelen yrittämään ensin tätä kautta, lääkärissä sinulle määrättäisiin vain kasa lääkkeitä, jotka eivät poista vaivaa vaan sen vaikutukset. Asia on sinusta kiinni. Joko haluat jatkaa sillä tavalla ja romahtaa, tai voit muuttua.

    Hieman ennen kuin itse aloitin muutoksen, istuin monta kertaa yksin ollessani jopa tuntikausia mora kädessä miettien asioita. Ajattelin, miltä tuntuisi kuolla ja jäisikö kukaan edes kaipaamaan minua. Minulla nipottaminen oli hyväksynnän ja arvostuksen hakemista muilta, nyt kaipaan sitä muista asioista. Itsemurha ei ole mikään ratkaisu.

    Osa meni hieman off-topiciksi mutta menköön. Puhun kokemuksesta. Jos tämä suosittelemani reitti ei tehoa, hae sitten ammattiapua. Kouluterkkari tai -kuraattori ensin, he laittavat pyörät pyörimään, myös siten ettei vanhemmillesi kerrota jos niin toivot (ainakaan täällä ei kerrota jos nuori niin haluaa). Onnea! =)
  3. Tässä on tullut jo moneen kertaan muiden kommenteista se, mitä haluaisin sinulle sanoa. Kouluun tai töihin, siinä ovat vaihtoehdot. Sosiaalisiin tilanteisiin tulee joskus vaikka pakottaa itsensä, ei haittaa vaikka tekisitkin niissä jotain, joka tuntuu sinusta virheelliseltä, muut tuskin huomaavat sitä, ja opit samalla paljon. Olin lähes samassa tilanteessa itsekin vielä vuosi sitten lukion alussa ja kaikki tuntui toivottomalta, mutta nyt asiat on jo paremmin ja uskallan puhuakin ihmisille. Olen toki poika ja paria vuotta nuorempi, mutta kuitenkin.

    Iloa ja jaksamista elämään, kyllä se siitä vielä kirkastuu :)
  4. Et kerro viestissäsi ikääsi, mutta oletan, että olet vielä yläkoulussa, koska nostat tuon mopon niin tärkeäksi :)
    Miksi olet ajautunut tuohon tilanteeseen? Onko syy itsessäsi, perheoloissa, kavereissa (etkö ole tullut toimeen heidän kanssa jne.?), tai jossain muussa? Näet itsesi ihmisenä, jolla ei ole arvoa ja muuta ovat täydellisiä. Näin "keittöpsykologin" näkökulmasta tuo voi helposti johtaa jopa masennukseen, siksi suosittelisinkin käyntiä terkkarilla tai kuraattorilla puhumassa asioista. Jo se yleensä helpottaa, kun tietää, että joku toinenkin tietää ja välittää asiasta.
    Uusia kavereita on vaikea saada "väkisin" hankkimalla, eli pyydät jotain puolituttua tms. jonnekin, helpompaa on, jos voit jonkun nykyisen kaverisi kautta tutustua uusiin ihmisiin, tai menet vaikka joihinkin nuorten tapahtumiin, niistä etsivä löytää aina seuraa :) Niin, ne kaverit ja ystävät ovat ihmiselle välttämättömiä.
    Tsemppiä Sinulle ja toivottavasti näistä oli jotain hyötyä, vaikka aloituksesta on jo mennytkin aikaa :)
  5. Otsikko: "Tässä ONGELMA ratkaisuusi"
    Mitäh?!
    Tarkoitatko toisin päin, vai että ratkaisu on, mutta ongelma puuttuu? :)
  6. Vanhojentansseihin voi kysyä ihan kumpi vain (siis tyttö tai poika :) Minulla myös tanssit edessä ensi keväänä, viime vuonna eräs tyttö pyysi minua ja kieltäydyin, koska luulin että ne on tarkoitettu vain kakosille (joo, meidän lukiossa ei porukka riitä jos ei oteta ykösiä mukaan), ja nyt hoidin ongelman alta pyytämällä kaveriani jo viime keväänä. Jos olet sitä mieltä, että kukaan ei luultavasti pyydä sinua, mene vain itse rohkeasti kysymään joltakulta, mieluummin pian, ettet joudu turvautuun "jämäpoikiin" :) Vaikka ei sillä parilla niin ole merkitystä, sehän vaihtuu tanssin aikana koko ajan :D Sitä paitsi, vanhoista on melko noloa kieltäytyä, jos ei jo paria ole ja on jo toisella vuodella :)

    En suosittele hommamaan pukua ennen kuin sinulla on pari. Sitten harmittaa, kun menee jopa satoja euroja hukkaan :( Kurssi alkaa tavallisesti lokakuun alkuun mennessä, joten sinulla vielä sittenkin useita kuukausia aikaa puvun hankintaan :) Ja jos et löydä paria, mene vain kurssille siitä huolimatta, olen kuullut, että yleensä joka vuosi on muutamia poikiakin, joilla ei ole paria, tai ne voi hommata myös jälkeenpäin, abeistakin :D

    Onnea sinulle parinetsintään, toivottavasti vinkeistä oli apua ja löydät jonkun. Laitathan sitten päivitystä, miten kävi?
  7. Riippuu poikaystäväsi luonteesta ja/tai harrastuksista. Kirja tai joku pieni teknologiahärveli voisi toimia, mutta sehän on melko perusjuttua ja mainitsit haluavasi jotain erikoista. Et kerro, miten pitkällä olette suhteessanne, mutta jos olette olleet yhdynnässä (tai ette, mutta haluaisit :D), voit ostaa jonkun seksilelun, luulen että hän käy melko kuumana, jos paketista paljastuukin ihan jotain muuta kuin se tavallinen... :)
  8. "Enkä aiokaan"
    No joo, ei siihen aina voi itse vaikuttaa, että myöhästyykö vai ei (esim. kolari tms.) Eikä sillä oikeastaan ole mitään väliäkään myöhästeleekö, kunhan vain pitää huolen ettei kiintö täyty.

    Minä en myöhästynyt juuri tuohon kasiluokkaan mennessä kertaakaan, olin siis samassa tilanteessa kuin sinä. Sitten ei enää yhtäkkä jaksanut kiinnostaa, myöhästyykö sen 5 minuuttia vai kiirehtiikö kouluun ja niitä alkoi tulla, mutta kertaakaan en istunut jälki-istuntoa sen vuoksi. Nyt lukiossa ihanaa, kun puolet opettajista ei edes huomaa, että myöhästyy ja loput eivät välitä, sanovat vain että "tuleppas ensi kerralla aiemmin" :D
  9. Aloittajalle:
    Mukava kuulla, että sain sut hymyileen, on jokaisen päivän kohokohta, kun saan jonkun tytön hmyileen :D

    Joo, sen verran haluaisin vielä lisätä tuohon edelliseen viestiini, että valitseppa sellaisia kursseja, joille kaverisi eivät mene. Mieluummin vielä jotain sosiaalista, musiikkia, liikuntaa, kuvista tms., joka siis ei ole sellaista hiljaa istumista ja opettajan kuuntelua. Paras vaihtoehto olisi ehkä näytelmäkurssi jos lukiossasi sellainen järjestetään. Mainitsit toki olevasi ujo, mutta ehkä johonkin pikkurooliin? :)
    Näin sinun on "pakko" tutustua uusiin ihmisiin, mitä luultavammin myös poikiin. :D:D
  10. Mene vain rohkeasti juttelemaan koulussa, tai pyydä facessa kaveriksi jne. Käytä mielikuvitusta! Lähes jokikinen poika haluaa tyttöystävän (eli siis kaikki paitsi homot), ja vaikutat tuon lyhyen viestisi perusteella melko ihastuttavalta tyypiltä:D

    Lukiolaisena se oma lukio on se paikka, jossa poikia tapaa, aikuisena se muuttuu huomattavasto monimutkaisemmaksi :D
  11. Tämähän riippuu melko pitkälle opiskelijan maantiettllisestä sijainnista, kuten sanottua. Esim. japanilainen oppinee mandariinia melko helposti kun taas britti ei sitten millään :)

    Muistaaseni mandariini on vaikein, siinä lauseen intonaatio (sävelkulku; millä äänenkorkeudella sanot lauseen eri osat) voi muuttaa koko lauseen merkityksen. Toisella sijalla japani ja kolmannella suomi. Top-10 mahtunevat myös arabia, korea ja hindi sekä jo kuolleet kielet, kuten atsteekkien nahuatl tai latina.
  12. Lempiaineet: matikka, enkku, fysiikka, kemia, biologia

    Ikä: 17, lukion 2. vuosi
    Mies
  13. Pelkkiä hyviä piirteitä, ja kuten sanottu, punastelu on vain söpöä :)
  14. Näin ehkä todellakin on Pohjan- ja Ahvenanmaalla seka Tornionlaaksossa, mutta entä muu Suomi? Etenkin täällä idässä, jossa näkee ehkä yhden ruotsalaisen vuodessa. Parhaaseen katseluaikaan tulee paljon parempia ohjelmia kuin nuo iänikuiset FST5:n ruotsidraamat.

    Eli älä yleistä liikaa. Useimmilla kuitenkin ensimmäinen kunnon kosketus ruotsiin on sen opettamisen aloitus, useimmiten 7. luokalla.
  15. Rowling: Harry Potterit
    Eddings: Althalus, matka maailman ääriin
    Follett: Taivaan pilarit (sekä tätä "jatkava" Maailma vailla loppua)
    Coelho: Alkemisti
    Falcones: Fatiman käsi
    Remes: 6/12
    Molíere: Saituri
    Michael White: Isaac Newton - The Last Sorcerer
    Defoe: Robinson Crusoe
    Burroughs: Tarzanit
  16. Ildefonso Falcones - Fatiman käsi
    -Kertoo kristittyjen ja muslimien (maurien) taisteluista 1500-luvun Espanjassa. Henkilöt ovat fiktiivisiä tositapahtumien keskellä.

    Jan Guillou - Arn -saaga
    -Sijoittuu toisen vuosituhannen alkuun Ruotsiin ja Israeliin. Arn on munkki, joka lähetetään temppeliritariksi. Elokuvatkin tehty muutama vuosi sitten.

    Jerry Jenkins & Tim LaHaye - Viimeisten päivien vaellus -sarja
    -Ilmestyskirja käy toteen.

    Ulla Appelsin - Lapsuus lahkon vankina: Leevi K. Laitisen tarina
    -Kirjan nimi kertoneekin...


    Näiden lisäksi Falconesin esikoisromaani Meren katedraali sekä Ken Follettin Taivaan pilarit ja Maailma vailla loppua sivuavat uskontoa, vaikkeivät olekaan varsinaisesti uskonnollisia.
  17. A BI-t lost? Done with ABI-ding? I have ABI-lities?

    Eli enkusta löytyy paljon enemmän vaihtoehtoja kuin suomesta, tuossa niitä muutama :)
  18. Ensimmäinen päivä takana ja mietit, missä kaveriporukat viipyvät? Come on! Sama juttu meilläkin alkuun ja porukkamme syntymiseen meni lähes koko eka vuosi. Että kyllä se siitä lähtee kun antaa vain ajan kulua :D
  19. Tarkoititko viestin minulle? Jos kyllä, voin vakuuttaa, etten millään tavalla kuvittele olevani parempi kuin muut, sain hyviä numeroita kovalla työllä. Tarkoitin viestilläni kertoa, että aloittajan ei pitäisi tehdä turhan laajoja yleistyksiä "nykyajan pojista". Jos viestistäni saa vaikutuksen, että jotenkin aliarvoisin tai halveksisin toisia, tahdon pyytää anteeksi.

    Voisitko myös selventää, mitä tarkoitat "tuollaisella asenteella"?
  20. Kysyt viestissäsi, mikä nykyajan pojissa mättää. EI MIKÄÄN! Et voi yleistää kaikkia poikia samaan muottiin!

    Minulla (poika) oli koko yläkoulun ajan luokkani paras keskiarvo, ja kouluni toiseksi paras (3 parasta olivat poikia), ja luokkani huonoin keskiarvo oli tytöllä (päättelin tämän siitä että hän oli ainoa joka ei päässyt muualle kuin kymppiluokalle). Toki tytöillä oli tietääkseni parempi yhteiskeskiarvo, mutta en usko sen olleen kovinkaan suurella erolla.

    Et myöskään kerro viestissäsi, millä perusteella voit edes väittää tuollaista. Koska olet käynyt koulusi 30-40 vuotta sitten, voit ainoastaan opettajana tms. väittää mitään Suomen koululaitoksesta/keskiarvoista/oppilaista. Pääsin itse siis peruskoulusta vuosi sitten, joten tiedän todellakin, mitä ne todelliset ongelmat ovat.

    Useimmat pojat yrittävät saada mahdollisimman hyvät numerot, mutta siihen ei ole edellytyksiä, koska päteviä opettajia ei ole tarpeeksi yhtä oppilasta kohti. Jos luokassa on esim. 25 oppilasta ja yksi opettaja, kärsivät siitä kaikki. Huonommat jäävät jälkeen ja paremmat kyllästyvät hitaasta tahdista. Eli luokkakoot alas niin lähtevät ne keskiarvotkin nousuun!

    Loppuun vielä eräs esimerkki, jonka luin lehdestä vähän aikaa sitten:
    "Torilla on 8 juoppoa näillä 2 vartijaa eli vartija neljää juoppoa kohti. Samaan aikaan tyttäreni luokassa on 23 oppilasta ja vain yksi opettaja. Kummat ovatkaan tärkeämpiä, oppivat lapset vai juopot?"
    21. 1 / 2
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt