jopa_vain
Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.
VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!
Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.
MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN
PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT
KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.
Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx
Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Koulutus: Ammattikorkeakoulu
Koulut:
Työskentelen:
Ase tai siviilipalvelus:
Yhdistykset/kerhot:
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia184 aloitusta · 1811 kommenttia
- Vuorineuvos Karhinen ei suinkaan kauppaa yksin syylliseksi nähnyt, eikä edes suurimmaksi syylliseksi.
Kyllä hän piti maataloustuotannon nykyiseen alennustilaan hyvin merkittävinä syinä tuottajien kompetenssivajetta ja äärimmilleen vääristynyttä tuotantorakennetta.
Sen lisäksi, että Reijo Karhinen ehdotti 500 M€ edestä nopeatehoisia toimia maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, hänellä oli myös esittää ratkaisevaa laatua oleva kehittämisohjelma Peltoreformi2025.
Näin Karhinen avasi Peltoreformi2025 kehitysohjelmaa:
”Ehdotan, että käynnistämme peltoihimme kohdistuvan laaja-alaisen ja tavoitteiltaan
kunnianhimoisen kehittämisohjelman – Peltoreformi 2025. Tunnistetaan, että laadukkaalla
ohjelmalla ja määrätietoisilla toimilla voidaan säästää maatalouden kustannuksia ja lisätä
tuottoja useamman kymmenen vuoden kehittämistyön jälkeen satoja miljoonia euroja
vuodessa.”
Karhisen luonnostelema Peltoreformi2025 on täysin sellaisenaan valmista kauraa hallitusohjelmaan.
Suomessa maatalouden tuki on siinä mielessä erittäin epätervettä, että siitä suuri osa valuu kokonaan muualle kuin ruuan tuotantoon. Muutamia ei ruuan tuotantoon meneviä tukiaisrahoja mainitakseni seuraavaa:
1) Hömppäheinäkeisarit on rälssi, joka nostaa muhevia tukiaisia siitä hyvästä, että on pistänyt peltonsa nurmelle, niittää sen nurin kerran kesässä nurin ja jättää paikoilleen mätänemään.
2) Peltoparonit on rälssi, joka kahmii hehtaarituet omaan lompakkoonsa ja vuokraa peltonsa kiskurihintaan aktiiviviljelijälle, joka jää näiltä osin tukiaisia vaille.
3) Valio Oy, jolle myönnetään maataloustukea ns. koulumaitotukena miljoonittain. Vaikuttaako tuki alentavasti koulumaidon myyntihintaan? Epäilen. Se on kuitenkin varmaa, että se kasvattaa maitotilallisen tilityseurokertymää kylläkin.
4) Pro Agria -järjestö on rälssi, jonka ansaintalogiikka perustunee lähes täysin sen saamaan maataloustukeen, jonka turvin se voi työllistää maahenkisiä ihmisiä kovapalkkaisiin toimiin ja järjsetää esimerkiksi subventoituja ulkomaan excursioita maanviljelijöille.
Lisäksi on mainittava Valio Oy:n vientitoiminta. Oman ilmoituksensa mukaan esimerkiksi sen Lapinlahden meijerin tuotannosta 75 % on vientiä, etupäässä bulkkituotteiden kuten maitojauheen ja herajauheen dumppausta Kiinaan ja voita teollisuusrasvaksi Isoon-Britanniaan. Tällaisesta vientioiminnasta saatavilla tuloilla tuskin päästään rehvastelemaan, mutta sillä saadaan sopivasta piilotetuksi suomalaisen maidon, merkittävästi tukiin ansaintalogiikkansa perustava, todellisuudessa rouhea ylituotanto. - Agraarisosialistisessa Suomessa oli normaalia, että tasavallan hallitus painosti kauppaa muun muassa määräämällä lakipohjaisesti maitolitran hinnan. Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen olemme eläneet aidosti markkinataloudessa, jossa kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnat, ja on todella vääristelevää luonnehtia kaupan painostamista elintarviketeollisuuden suuntaan harjoittavan.
Kaupankäynti perustuu vapaaehtoisuuteen. Ei ole kaupan vika, jos vastapeluri on vajavainen hinnoittelukyvyltään.
Varsin mielenkiintoiseksi osoittautuu alkutuottajien itkuvirsi siitä, että elintarviketeollisuus maksaa heille liian vähän, kun loppupeleissä he itse omistavat suurimman osan elintarviketeollisuuden osakkeista kuin määräysvallastakin.
Valio on täysin maidontuottajien omistama. Sataprosenttisesti!
Atria Oyj:ssa määräysvallasta Itikka osuuskunta hallitsee 47,42 % ja Lihakunta 39,65 %. Kun kummatkin osuuskunnat ovat täysin lihantuottajien itsensä omistajia, niin lihantuottajilla on yhteensä 87,07 % suuruinen määräysvalta Atriasta.
HKScan Oyj:n suurin osakkeen omistaja LSO Osuuskunta hallitsee 59,43% yhtiön määräysvallasta, ja LSO Osuuskunnan jäsenet ovat 100 % lihantuottajia.
Suomen elintarviketeollisuuden liikevaihto on (juomat ja alkoholi pois lukien) luokkaa 8,5 mrd euroa. Atrian, HKScanin ja Valion yhteenlaskettu liikevaihto on 5,9 mrd euroa eli 60 % koko potista.
Näiden faktojen pohjalta on perusteltua kysyä:
- miksi maataloustuottajat eivät käytä määräysvaltaansa ja määrää omistamaansa elintarviketeollisuutta nostamaan ulosmyyntihintojaan?
- miksi maataloustuottajat eivät käytä määräysvaltaansa ja määrää omistamaansa elintarviketeollisuutta nostamaan tilityshintojaan alkutuottajille? - On toisaalta onni, että suomalainen tukijussi on niin täysin kompetenssivajeinen, että edes megalomaanisilla maataloustukiaisilla ei ole saatu viennin arvoa kasvatettua. Mutta sekin vähä mikä julkeasti viedään, on 60%:sti kustannettu veronmaksajien rahoilla. Ja sitten vielä yritetään väittää, että tuki ei ole suomalaiselle miltään osin vastikkeetonta.
Niin kauan kuin maataloustuotannon ansaintalogiikka pohjautuu ensisijaisesti muheviin tukiaisiin, on jopa surrealistista suuremmista vientimääristä haaveilla.
Suomen maatalouden perusteelliseen reformiin olisi nyt momentum, kun näyttää siltä, että pitkästä aikaa maatalousministeri tulee muusta kuin keskustasta, mutta epäilenpä, ettei jo neuvotteluissa mannerten väliseksi nahjukseksi osoittautunut Petteri Orpo kykene omaan maatalousministeriinsä sellaista puhtia puhaltamaan, että reformi toteutettaisiin. Tukiaislinjalla tuhoon. Siinä on Suomen maataloustuotannon suunta edelleenkin. Valitettavasti. - Että vastike on ruoka?
Millä tavoin ruokaa tuottavat hömppäheinäkeisarit, jotka ovat pistäneet peltonsa nurmelle, niittävät sen nurin kerran kesässä, jättävät paikoilleen mätänemään ja nauravat juostessaan pankkiin nostamaan megalomaanisia tukiaisia tästä vaivannäöstään?
Millä tavoin ruokaa tuottavat peltoparonit, jotka ovat vuokraanneet peltonsa aktiiviselle viljelijälle eli mahdolliselle ruuantuottajalle, mutta nostavat hehtaarituet omaan plakkariinsa, varsinaisen mahdollisen ruuan tuottajan jäädessä ilman tukia?
Millä tavoin ruokaa tuottavat PorAgria -järjestöt, jotka nostavat miljooniin euroihin nousevia tukiaisia voidakseen muun muassa järjestää saamillaan rahoilla ulkomaanmatkoja tukijusseille.
Esimerkiksi taannoin eräs tukijussi kehuskeli kuinka heidän ryhmänsä Hollannissa oli varannut päivän excursio-retkelle omiksi eväikseen maitopullon ja voileivät, kun muiden maiden edustajat olivat kultivoidusti hoitaneet lounaansa paikallisessa ravintolassa suomalaisen tukijussin moukkamaisuutta ihmetellen.
Millä tavoin Vapon turvesuo tuottaa saamillaan maataloustukiaisilla ruokaa?
Jatkanko ……? - Toivottavasti tuleva hallitus huomaa tässä oivan tulonhankkimiskeinon. Rajalla pitää vientielintarvikkeiden osalta periä niiden tuottamiseen käytetty maataloustuki takaisin.
Toki isoista summista ei ole kysymys: elintarvikkeiden vienti on minimaalista, kun ei osata maailman mittakaavassa tuottaa alkutuotantoa riittävän kelvolliseksi, eikä myöskään jatkojalostaa.
Suurin osa Suomesta vietävistä elintarvikkeista koostuu bulkista , jossa laatu on täysin merkityksetön seikka, kuten maitojauhe ja Britanniaan teollisuusrasvaksi myyty voi.
Voi, voi.
Elintarvikkeiden osuus Suomen kokonaisviennistä on 2,3 %, joten on siinä riemussa repimistä, varsinkin kun samaan aikaan elintarvikkeiden tuonnin osuus kokonaistuonnista on 19,5%. - Osuuskunta Itikalla ja Lihakunnalla on yhteisesti Atria Oyj:ssa liki 90% määräysvalta. Kummankin osuuskunnan säännöt määräävät, että osuuskunnan jäsen ei voi olla kukaan muu kuin aktiivinen lihantuottaja.
Jo mistään asiasta paljon mitään ymmärtävä käsittää kyllä tuosta omistuksen ketjutuksesta, että lihantuottajat ovat itse loppupeleissä se osapuoli, jolla on ehdottomsti viimeinen sana Atria Oyj:n päätöksenteossa. - Jos ja kun tosiasiat tosiasioina väittelemättä otetaan, niin Suomessa vuosittain myyty ruuan arvo, olipa se sitten 15 miljardia euroa tai 17 miljarddia euroa sisältää myös ulkomaan tuonnin, jonka arvo v. 2022 rajalla oli yli 6,6 miljardia euroa.
Siihen kun lisätään Suomessa tapahtunut logistiikka ja ALV, paistopisteessä paisto ja kahvipaahtimossa paahto, jne…, niin summa nousee jo sellaiseksi, että väitettä ”Kaupat myy s u o m a l a i s t a ruokaa noin 16 miljardilla vuosittain” voi todellakin luonnehtia jopa megalomaaniseksi valheeksi.
On myös tragikoomista yrittää edes rivien välistä antaa ymmärtää, että tuo kaikki olisi suomalaisen maataloustuottajan ansiota. Ei ole. Suomalaisten maataloustuottajien tuottaman ruuan raaka-aineen arvo on vain hieman yli yhden (1 mrd€) vuodessa. Sitä voisi jopa säälittävän pieneksi osuudeksi kutsua, varsinkin kun tietää, että sen ulos rypistämiseksi on tarvittu kahteen (2) miljardiin euroon nouseva suora maataloustuki. - Kari Koppelmäki on oikeassa siinä, että alkaa olla yhdestoista hetki uudistaa suomalaista ruokajärjestelmää. Ihmettelen, että hän ei kuitenkaan kaikessa paikallisuuden hehkutuksessaan esittänyt toteutettavaksi peltoreformia. Nythän on niin, että aktiiviviljelijät joutuvat vuokraaman kiskurihintaan lisäpeltoja ns. peltoparoneilta (jotka eivät itse viljele, mutta nostavat silti hehtaarituet omaan lompsaansa) jopa yli 100 km päästä omalta kotitilaltaan. Siinä on paikallisuus hakusessa.
Vuorineuvos Reijo Karhinen on tehnyt ansiokkaan ehdotuksen kuinka peltoreformi tulisi hoitaa, mutta se ei tunnu keskustalle kelpaavan.
Koppelmäki ei liene tiedostanut sitä, että suurin osa (n. 60 %) elintarviketeollisuudesta on maataloustuottajien omassa omistuksessa ja määräysvallassa. Esimerkiksi Valio Oyj on 100% maitotilallisten omistama. Atria Oyj:ssa lihantuottajien määräysvalta lähentelee 90 %, ja on HKScanissakin n 70 %. - Ruokatietoyhdistyksen mukaan elintarvikkeiden päivittäistavarakaupan myynti oli v. 2021 vain 13 mrd€. Väite ”Kaupat myy suomalaista ruokaa noin 16 miljardilla vuosittain” ei perustune siten tosiasioihin.
Merkille pantavaa todellakin on, että suomalaiseksi ruuaksi lasketaan myös esimerkiksi kaupan paistopisteellä puolalaisesta pakastetaikinasta paistettu leipä.
Hyvä kysymys myös on, missä määrin suomalaisilta maatiloilta lähteneet alkutuotteet ovat ”suomalaista ruokaa”. Kun otetaan huomioon ulkoa tuotetut välituotepanokset kuten koneet ja laitteet, väkilannoitteet, kasvinsuojeluaineet ja polttoaineet, sekä mittava ulkomaalaisten kausityöntekijöiden määrä, saattaa olla, että kotimaisuusaste hädintuskin ylittää 50 %. - Valio Oy hallitukseen kuuluu neljä (4) jäsentä. He kaikki ovat maitotilallisia. Osaavat varmasti vahtia maidon tuottajahinnan tappiinsa, mutta ei heillä ole kompetenssia kirittää yhtiötä jalosteiden vientiin.
Ja sehän näkyy siinä, että maidon (tukien takia) härski ylituotanto dumpataan Aasiaan sellaisena bulkkituotteena kuin maitojauhe, ja Britteihin voi teollisuusrasvaksi.
Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa. Aaaaaah! - Eikö viljelijän sarkastisen uhriutumisen ja marttyyriyden asemesta olisi syytä olla iloinen? Sillä nythän on niin, että Atria Oyj:n osakkeista omistavat Osuuskunta Itikka ja Lihakunta yhteensä 57,73% osuuden. Eikä tässä vielä kaikki. Em. osuskunnilla on Atria Oyj:ssa määräysvalta hallussaan 87,7 %:sti.
Kun tämän lisäksi tiedetään, että lihantuottajat omistavat Osuuskunta Itikan ja Lihakunnan 100%:sti, niin onhan se tragikoomisen surkuhupaisan tuntuista katsella lihantuottajien itkua liian halvoista tuottajahinnoista.
No, tekoitkuahan se todellisuudessa lienee, kaipa lihantuottajat jämerinä isäntämiehinä osaavat käyttää jämäkästi määräysvaltaansa sen suhteen, mitä maksetaan tuottajalle ja mihin hintaan Atria Oyj myy jalosteet eteenpäin kaupalle. Mutta tottakai kolmea perusprinsiippia ahneus, ahneus ja ahneus on kaikin tavoin noudatettava.
Myös HKScan Oyj:ssä on tilanne omistuksen ja määräysvallan suhteen suurinpiirtein sama. - Ei tarvitse vääntää rautalangasta, koska tämä ajatuksenjuoksuni perustui Anomyymi -nimimerkin 2023-02-19 10:16:38 kirjoittamaan kommenttiin, jossa spekuloitiin, että hän olisi saanut 200.000€ myymällä nautansa teuraaksi juurikin Ruokaviraston hyväksymälle teurastamolle.
Tähän sitten tarkensin, että hänhän olisi silloin saanut lisäksi "Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettava tuki." -nimistä tukea rapiat 174.000€.
Kuitenkin kun hän todennäköisesti jo vuosien ajan oli nostanut tukea nimeltä "Emolehmistä ja sonneista maksettava pohjoinen kotieläintuki", niin hän todennäköisesti laskelmoi vielä ehtivänsä kokonaistuen määrän nostaa yli miljoonaan (1.000.000.000) euroon jatkamalla rääkkäämistään, mutta sitten kävi käry.
Enpä usko, että häneltä aikaisempien vuosien tukea 166.000€ per vuosi takaisin vaadittaneen, jos ehkä viimeiseltä vuodelta sellaista saatettaisiin yrittää, vaikka tuskin sitäkään yritetään.
Ahneudella ei ole häpyä. - Eikä tässä vielä kaikki. Kun on nimittäin olemassa sellainenkin tuki kuin: "Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettava tuki."
Esimerkiksi C3-alueella tuki on minimissään 870€ per eläinyksikkö. Eli 200 teurastetusta naudasta voi vielä riipiä tuottajahinnan lisäksi tukiaisia 174.000€.
Mutta tietysti kun on olemassa sellainenkin tuki kuin "Emolehmistä ja sonneista maksettava pohjoinen kotieläintuki", joka on minimissään suuruudeltaan 833€ eli vuosittain
166.600€ 200 eläinyksiköstä, niin neljäkin vuotta kun jaksaa sinnitellä rääkkäämistään, niin tiliähän tulee silloin rapsakat 666.400€. Tuohon kun sitten lisäät tuon teurastustuen 174.000€, niin siitähän tulla tupsahtaa tukiaisrahaa yhteensä yli 0,8 miljoonaa euroa.
Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaaa! Aaaaaah! - Veikkaisinpa, että vähintään tämä ahne eläinrääkkääjä on kuitannut nämä tuet:
• eläinten hyvinvointikorvaus
• kansalliset kotieläintuet
◦ pohjoinen kotieläintuki naudoista
Että ahneudella ei todellakaan ole häpyä! - Vaikka uskonkin, että kommentoija hyvin tietää, että myymällä eläimet olisi saanut kerta massin, mutta rääkkäämällä ja pitämällä eläimet jotakuinkin hengissä, on mahdollista saada kertakorvauksen asemesta jatkuva rahavirta eläintukien muodossa. Sitä jos mitä voi hyvinkin todellisena ja synkkänä ahneutena pitää:
Ja tässä v. 2023 voimassa olevat eläintuet:
• eläinpalkkiot
◦ emo- ja lypsylehmäpalkkio (Manner-Suomen AB-alue ja Manner-Ahvenanmaa)
◦ sonnipalkkio (Manner-Suomen AB-alue, C-alue ja Manner-Ahvenanmaa)
◦ ulkosaariston nautapalkkio (AB-alue)
◦ teurashiehopalkkio (AB-alue)
◦ uuhipalkkio (Manner-Suomen AB-alue, AB-alueen ulkosaaristo ja Manner-Ahvenanmaa)
◦ (AB-alue)
◦ teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio (koko suomi)
• eläinten hyvinvointikorvaus
• kansalliset kotieläintuet
◦ pohjoinen kotieläintuki naudoista
◦ pohjoinen kotieläintuki kutuista
◦ pohjoinen kotieläintuki uuhista
◦ sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki
• maidon pohjoinen tuotantotuki
◦ meijerimaito
◦ suoramyyntimaito
• alkuperäisrotueläinten kasvattamista koskeva ympäristösopimus
Repikääpä tästä. - Olen melkoisen varma, että en ole koskaan, kuuna kullan valkeana, ennustanut maatalouden Suomesta loppuvan. Sen toki myönnän, että sellaista olen hahmotellut, että jos Suomen maataloustukiaiset lakkautettaisiin, tilojen määrä vähenisi radikaalisti ja kävisi niin, että n. 20.000 kompetenssiltaan ala-arvoisinta viljelijää retkahtaisi yhteiskunnan turvaverkkoon.
- Tällaisia toivottiin v. 2012, kun oli puhetta viljelijöiden kolmesta perusprinsiipista, jotka yhä vain edelleenkin ovat ahneus, ahneu, ahneus.
- Megalomaaninen, n. kahden miljardin euron suora maataloustuki vaikuttaa vähäiseltä, jos sitä verrataan valheellisesti Suomessa myydyn ruuan liikevaihtoon n. 15 mrd euroa.
Oikeisiin, objektiivisiin ja rehellisiin mittasuhteisiin asia asettuu, kun todetaan, että tuosta 15 mrd eurosta on suomalaisen elintarvikkeiden alkutuotannon osuus n. yksi (1) mrd euroa.
Siis tarvitaan kahden mrdn euron tuet, jotta saadaan alkutuotantoa tuotetuksi yhden (1) miljardin edestä!
Todellisuudessa epäsuhta on vielä paljon traagisempikin. Suoran tuen lisäksi kun näet maksetaan sadoin miljoonin kaiken maailman investointiavustuksia, korkoavustuksia, energia-avustuksia ja viljelijöiden lomailurahoja.
Unohtaa ei sovi sitäkään, että yhteisistä verovaraoistamme maksetaan vuosittain myös viljelijäeläkeläisten työeläkekorvauksia n. yhden (1) miljardin euron edestä.
Eli kyllä tämä "pikkasen" on pikkasen paljon ja vielä enemmänkin. Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaaa! Aaaaaah! - Kun+tarkastelee+virallista+lihan+tuonti-+ja+vientitilastoa+Suomen+Tullin+sivuilta+ajalta+1.1.+-+31.3.2022,+voi+havaita,+että+Suomeen+tuotiin+erilaisia+lihoja+7,678+milj.+kiloa,+ja+tuonnin+arvo+oli+27,779+milj.+euroa.+Kilohinnaksi+muodostui+3,62+€/kg.+
- Mikä tahansa tukiin liittyvä, olkoon kuinka absurdia hyvänsä, on uskottavaa. Niin tämäkin. Mutta mikä in tuen nimi? Naimatuki? Panotuki? Lerppatuki?
Veikkaisin kombinaatiota pano & lerppatuki.