Kristiina23

Vapaa kuvaus

Lisää vapaa kuvaus.https://api.suomi24.fi/uploads/34/82/19/original_20220430091714222.jpg?width=512&height=512

Aloituksia

36

Kommenttia

2890

  1. Nyt onkin viimeinen hetki nauttia pisimmästä valoisasta öistä, koska minuutti kerrallaan se alkaa hupenemaan. Siksi haluan valvoa yöllä, kun näkee siilejä ja jäniksiä ja sitten aamulla lintujen heräämisen.

    Muistelen, niitä entisiä aikoja, no en "toinperään" kauan, mutta kyllähän ne tulee väistämättä mieleen seuratessa illan pimentymistä ja aamuauringon nousua.

    Jotenkuten olen saanut pidettyä asuntoni siedettävänä lämmöstä, sillä tuuletin puhaltaa ja sitten on kosteat pyyhkeet edessä ja siihen vielä "kylmäkallet" viilentämään.

    Kyllä se tästä, ukkostakin on jo luvattu ja toivottavasti sataa myös reilusti, että saisiko jonkun mustikan maistiaisiksi.
    Tyttäreni lähti Espooseen ja kehaisi sisällä lämpöä vain 22 astetta, (tiili talossa) joten sopii tulla ,. mutta odottelen, kun toinen tytär tulee Tanskasta, että mitä keksitään. Loimulohta ei kuitenkaan tehdä, eikä ulko tulia laiteta.
  2. Tänään hain kirjastoautolta 10 kirjaa sattumanvaraisia, mitenkään valikoimatta, koska onhan sitä tutustuttava "kaikenmaailman" kirjoittajiin.

    Eniten minua häiritsee, kun kirjailija sekoittaa nimet, kun ei muista ketä tarkoitti.

    Nyt tuli kylläkin uusi ongelma, koska kuvattu tapahtuma oli kuitenkin suomesta, jossa rekipelillä oltiin liikkeellä, mutta naapuri tarjosi auraa hevosen eteen, koska oli niin kamala lumipyry.

    Minulle ei todellakaan selviä, miten aura liitetään talvikelillä hevosen eteen, joka vetää rekeä?
  3. Aivan upeeta. Kiitos sinulle. Taas on uusi mielitietty kirjain merkeissäni.
  4. Eihän se kuoleman toivominen ole todellakaan absurdi (järjenvastainen) ja sitten kun se tulee yllättäin, toivomatta ja tapaturmaisesti, kuten veljelleni autokolarissa ja miehelleni tulipalossa.

    Rohkeasti sinäkin kirjoitit lohduttavat sanat; "Joutipa jo pois kuleksimasta", joten se siitä sinunkin empatiasta.


    Vaan asiasta viidenteen. Kaikesta huolimatta pidän kirjoituksistasi, ja samoin Paloman.
  5. Nyt o n pakko lisätä, kun kurkkasin tuota saiman pesää, niin siellähän on jo "joku", joka odottaa puolisoaan.
  6. Mikä Seilin kameraa vaivaa, kun kuvaa ei tule, vai eikö sääkset tule, kun kolme varista jo keväällä päivysti siellä, silloin kun kuva vielä toimi.
  7. Mitä tässä nyt pystyisi/haluaisikaan ajatelemaan pitkäjännitteisiti, ainakaan kohdallani, koska en minä haveile mistään.

    No, tietenkin tulee joskus mieleen, että auttava lapseni kuolee ennen minua, mutta onhan sitten vielä toinen ja aikuiset lapsenlapset.

    Luen paljon kirjoja ja kotihommat viellä sujuvat kohtuullisesti, paitsi ,että "kohelsin" kahvimukini näppäimistölle, joten oli "kirjoituslakko", mutta harvoin olen kirjoitellutkaan, sillä politiikka ei kiinosta minua.

    Sitävastoin olisi mielenkiintoista havaita tuttavien nimmareita, että mitä heille kuuluu?
  8. No, näin pääsi käymään, että sanoin mielipiteeni,joten lopetan tämän kirjoitteluni tähän.
    Hyvää päivänjatkoa vain sinullekin.
  9. Miksi noin pessimistinen mielipide, koska eihän tänne tarvitse kuin muutama positiivinen kirjoitus näiltä melkein 80+ kirjoittajilta ja tietenkin tämän korkean iän ylittäneiltä.

    Huomasin heti SkillaN viestin, mutta en rohjennut mitään kirjoittamaan, koska heti oli joltain "lupaus", että tänne mahtuu, niin kuin sitä jokainen ei tietäisi.

    No, mitäpä minä puuhailen? Sitä samaa, mitä ennenkin, siis en oikeastaan mitään, kunhan lueskelen päivisin. Aamulla toki luen uutisotsikot, katselen hirviä porkkana laatikolla suurten heinäpaalien äärellä. Sitten on tietenkin nuo linnut ja Levin rinteet, joita kaiholla katselen, että niin minäkin ennen.

    Nyt taas teki puhelimeni stopin latauksessa, joten on siinäkin ongelmansa, kuinka sen ratkaisen, koska maksut pankista vaatii sen puhelimeen saapuvan viestin. Onneksi useimmat maksut menevät e-laskuina, mutta joskus ilmaantuu näitä ylimääräisiä menoja.
  10. Minulla ei ole mielipidettä tuohon 1918 sotaan, mutta talvi ja jatkosotaan olisi sitäkin enemmän.

    Olen lukenut kirjan "Leningraadin 900 pv", joka kertoo tuosta Leningraadin piirityksestä, joka oli todella kammottava, mutta siinä kirjassa kyllä kerrottiin, että Suomeen oli väylä avoin Laatokalla ruokien kuljetuksiin, eikä Mannerhein hyväksynyt, että Suomi hyökkäisi Saksalaisten kanssa.

    Oli miten oli silloin, mutta nyt ihmettelen tuota Putinin ulostuloa, että Suomikin on viellä velkaa heille?

    Eikös me jouduttu luovuttamaan maitamme ja maksamaan hulppeat sotakorvaukset heille, jotka tietämäni mukaan myös maksettiin kaikki.

    Onko niin, että Putin vaatii meiltä viellä lisää? Olemmeko joku "lypsävä lehmä", jota Putin aikoo lypsää edelleen?

    Voihan se olla, että saamme viellä sodan kokea, mutta millaisen?
  11. Minä ainakin muistan sinua sovinnaisena kirjoittajana. Samoin kaipaan SkillaN kirjoituksia.

    Nyt on aika palata taas kirjojen pariin ja olikin mielenkiintoista lukea "naisvaikuttajista" ympäri maailman. Onhan meitä ollut moneksi alkaen noidista, parantajista, uskonsaarnaajista aina sodan lietsojiin ja vakoilijoihin.
  12. "Jäljet johtavat sylttytehtaaseen t. sylttytehtaalle [= syyllinen on arvattavissa] ."

    Siis "vikistä" kopioitu.

    Kuka on siis se "sylttytehdas",joka tuhosi SkillaN ketjun jatkumon?

    Itse muistelen , että oli joku "syltty", joka kaipasi jotain "äksonia" meidän rauhalliseen kirjoitukseen päivän tapahtumista.

    No, hyvin taisi onnistua sittenkin, koska ei näköjään palaa enää entiseensä, mutta ei taida toisaallakaan onnisua
  13. Samoin toivon minäkin, vaikka minun kuvaukseni kirjeestä "äidiltä lapselle" olikin pilkan aihe meidän melkein samanikäisyydestä.

    Edellinen ei rohjennut tulla esiin, mutta minä toivon, että SkillaN tulisi vaikka uudella avauksella.
  14. Harmi SkillaN, koska aamun avauksesi on ollut kuin "äidin kirje" lapselle, jota aina olen odottanut ja sitten suljenki koneeni, koska herään aikaisin uutisia lukemaan.

    Nyt tuli suru puseroon, koska olisi olut muutakin kerrottavaa, kuin ruoka ja lakanoiden vaihto, mutta olkoon nyt niin.

    Kovasti minäkin olen joskus pahoittanut mieltäni, koska en ole oikein ilmaissut itseäni ja siitä aletaan spekuloimaan , mitä kummallisimman kääntein.

    Kaikella rakkaudella pyydän, että aloitat viellä kerran uuden aloituksen ja joka rikkoo tämän aloiuksesi ilmapiiriä, niin hukka hänet periköön.
  15. Kukaan ei ole ehtinyt rupattelemaan kanssasi, niin jospa minä sitte.

    Kirjoitin viimeksi, että tyttäreni tulee piipahtamaan aattona tuomaan minulle "Joulu herkut", siis tilaamani ruoat, mutta kuinka siin ä kävikään?

    Viiden jälkeen hän soitti, että auto on umpijäässä ja ovia ei saa auki, samoin kuin minun autoni oli myös ison lumivallin peitossa, joten siinäpä sitten oltiin.

    Lohdutin häntä, että on minulla mummonmuusia ja sillin lientä, josta olin jo sillit syönnyt, että kyllä minä pärjään. Olihan minulla sitten sienisaalaattia ja pari kaalikäärylettä, pakastimestakin löytyi lohiketto. Tietenkin leipää ja pullaa, jota olen nyt syönnyt aamukahvin kanssa entisten tottumukseni ohittaen, koska silloin oli se voileipä.

    No, eihän ne mitään tavanomaisia "Joulu herkkuja" olleet, mutta en minä yksin vietä mitenkään edes Joulua, joten hyvin meni se aattopäivä noilla eväillä.

    Kyllä hän tuli sitten Joulupäivänä ja toi tilaamani ruoat, mutta paljon myös "lisukkeita", joten nyt onkin syömistä.

    Nyt sitten vain UuttaVuotta odottelemaan ja mitään lupauksia en edes tee. En halua niitä nakkimakkaroita ja perunasalaattia, joita nyt niin kovasti mainostetaan.

    Jotain voisin kuitenkin toivoa oasltani, että allan valvomaan ainakin noin klo 21-22 ja sitten nukkuisin hieman pidempään. Nyt menen nukkumaan pian, mutta tietenkin herään siinä 3-4 välillä, keitän kupin kahvia pullan kanssa ja syön aamupalan jo 6 aikaan.
    .
  16. Olisit sinäkin pistänyt tuohon peukun, jossa on äänestä, niin olisi tullut taas yksi "peukku" lisää.

    No, minä peukutin, koska tuo huru-ukon riimittely sopi "minun pirtaani" vallan hyvin, todella loistavasti.
  17. Hyvän Joulun toivotukset minultakin, teille kaikille.

    Yksin olen minäkin, niin, paitsi tytär kyllä piipahtaa tänään pikaisesti.
  18. Ei ole kukaan rohjennut tänne kirjoitella, paitsi yksi, joka todellakin huomasi, mihin kaikeen vielä 85-v pystyy.

    Minäkin melkein 80-v vain unissani uumoilen, kuinka teen sitäsun tätä ja herättyä totean, että olkoon.

    Onneksi olen päässyt tuosta ihanasta Joulun vietosta, joita vietettiin lapsuuskodissani aina äidin kuolemaan saakka. Olihan sittenkin jotain Joulua mieheni kanssa kaksin, mutta lapseni oli jo maailmalla omine rientoineen.

    Nyt, kun asun yksin, niin en Joulua vietä ja vältellen jopa musiikkia, koska se toisi liikaa muistoja ja ehkä suruakin ja ikävää siihen menneeseen iloisuuten.

    Onhan tässä elämässä jo tottunut siihen, että kaikesta täytyy luopua joskus, jopa ensin se lapsuuskodista lähtö ja perustaa oma elämänsä kykynsä mukaan.

    Onni hänelle, joka löytää puolison ja saa lapset hänen kanssaan ja elää heidän kansaan elämänsä loppuun saakka, kuten saduissa kerrotaan. Mutta lapsetkin lähtee ja perustaa taas perheen, joka on luonnollista.

    Jospa lopetankin nyt tuon ajatukseni ryöpyn ja onnittelen vain SkillaN juhlapäivää, joka taitaa olla lähempänä Joulua, joten muista elää sinne saakka! DD

    Talvipäivän seusauskin on jo ensiviikolla, joten kevättä koti tässä mennään.
  19. " ja varsinkin kiipeilemättä"

    Hyvä varoitus, mutta tottelematon kun olen, niin päätin, että kyllä minä sen saan vaihdettua sen keittiön lampun, kun tyttäreni ei saanut sitä kupua irti.

    Ja niinhän siinä kävi, että tasasapaino petti ja putosin tuolilta, ennenkuin olin päässyt koko kupuun kiinni.

    Ei siinä pahemmin ilmeisesti käynnyt, mutta kyllä nyt on ristiselkä kipeä, mutta en onneksi halvaantunut, sillä minulla on jo selässä 7 mil. liukuma ja jos se liukuu vielä hieman, niin empähän kävele enää sitten.

    Vuosia sitten oli tapaus sairaalan viereisessä pedissä, jossa minua vanhempi nainen oli kiivennyt verhoja vaihtamaan ja nyt oli alaruumis halvaantunut. No, itse silloin "loikoilin" kallovedossa, eikä mitään tietoa, että toimiiko minunkaan raajani sitten, kunnes niskanikamat ovat luutuneet, että pääsen ylös.
    ,
    Pääsinhän minä lopulta, mutta kävelimen täytyi opetella melkein kontaamalla, no ei sentään , mutta oli sekin kokemus.
  20. Nyt tein virheen, kun kiipesin jakkaralle vaihtaakseni keittiön lampun ja tietenkin kaaduin.
    Nyt voitte kaikki laulaa, että "Kristiina" sairastaa, kaik on kipeänä hällä.
    21. 10 / 145
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt