Kristiina23

Kristiina23 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Lisää vapaa kuvaus.https://api.suomi24.fi/uploads/34/82/19/original_20220430091714222.jpg?width=512&height=512

Liittynyt 11v sitten
36 aloitusta · 2899 kommenttia
Minusta oli kerran hieno lomapäivä Espoon Serenassa, jonka olisin voinut toistaa useamminkin..mutta silloin se riitti. Tosin kesällä olen ollut siellä useinkin lasten kanssa.

Lähdin aamulla, varasin evästä (suolaista+makupaloja) ja luettavaa. Aluksi tietenkin saunaan ja uimaan, mutta sen jälkeen löhöilemään uimahallin viereisille lepo tuoleille lueskelemaan. Välillä saunaan ja pulahtamaan uimaan. Olin kuin lomalla jossain etelässä, koska siellä oli jotain kasvia, ettei olisi ollut jopa Palmuja? No, ei sentään.

Siinä oli ihanan rauhoittavaa lueskella, ilman stressiä, ilman kiireitä ja kuulla jotenkin mielessään mukamas "laineen liplatusta", koska olihan siellä joku aina uimassa.
, lakkaan juhliin kyntenikin varpaita myöten,

Niin minäkin, joskin nyt harvoin, kun ei ole niitä juhlia, mutta kesällä täytyy olla lakatut varpaankynnet.

Tuosta tulikin mieleeni, kun viime toukokuun lopussa olin Virossa ja otin siellä kaikki mahdolliset "kauneudenhoidot", kuten kestopikmentin ripsien yläpuolelle, jonka piti kestää ainakin vuoden, mutta kovin on heiveröinen. Hiukset leikattiin hienosti, mutta pirulaiset kasvoivat taas pois kuosistaan.:))

Sitä´vastoin varpaankynsissä on lakka pysynyt, siis edelleen on ukkovarpaassa vielä punaista millin verran. Ihme aineet heillä on. Itse en sellaista ole vielä keksinyt että, pysyy, pysyy, pysyy, kuin se (mikä se olikaan) entinen huulipuna.

Uskomattoman huolimattomaksi olen tullut, kun muistelen työssäolo aikoja. Aina yöksi paplarit päähän (silloin ei ollut näitä nykyisiä pika vempaimia), silmämeikit, huulipuna ja a i n a lakatut kynnet. Usein oli , silloin kun ne tuli markkinoille minun ulottuville, myös tekokynnet.

Kaikkea olen kokeillut, kun veljeni vaimo perusti kauneushoitola, niin olin siellä "koekaniinina" saaden jos´jonkinlaista "vanutusta" ja lämpökääreitä. Tekoripsiä en ole laitattanut, mutta niitäkin kokeillut itsekseni, mutta ei hyvä. Samoin hiusten pidennys on kokeilematta, vaikka tuttava kampaaja on kovasti houkutellut tulemaan luokseen.

Uskomaton riita ketju tästäkin muodostui, vaikka aloitus oli käsistä! Onhan tuolla toinen, joka kuohduttaa mieliä, "saako asua erillään"? No, olkoon,.. jokainen on ainakin osan lukenut ja voin kertoa itsestäni, että tänä vuonna tulee 10 v, kun meillä mieheni kanssa on ollut eri asunnot, mutta toisaalta tulee 53 v, kun olemme avioliitossa edelleen, joten repikää siitä te moralisoijat.

ps.Minä laitoin käteni koneompelemaan tänään,...on kesämökin kauniit verannan verhot, joita tein pussilakanat. Mieli on hyvä, kun ne ei sovi ikkkunoihin.

Kysymys? Siis, hetkinen! Käsitin, että teit verhoista pussilakanat? Sitten on mieli hyvä, kun ne ei sovi ikkunoihin? Nauran itsekseni täällä, kun olen lukenut "sata" kertaa ja muutellut kirjoituksesi tarkoitusta ja mielessäni se muuttuu aina erilaiseksi. Todella hyvä "pähkinä" minulle!

Mikäli et hermostu minuun, voin kertoa, mitä mielikuvia sain tuosta kirjoituksestasi.
Kovin on täällä silityksestä kirjoiteltu ja minulla se oli eilinen päivä, hieman pakosta. Jouduin nimittäin sairasta lasta hoitamaan, kun vanhemmat oli toisen lapsen kanssa jääkiekkopeleissä aamu 7 ilta 20,30, joten aikaa oli. (Kultamitalli tuli pojille ja eräs Turkulainen joukkue oli antanut luovutusvoiton, kun olivat häviöllä ja olisivat ilman sitä luovutusta päässeet pronssista pelaamaan.)

Olinkin laistanut tätä velvollisuuttani kauan, joten jäi vielä maanantaillekin, sillä tänään, heidän vapaapäivänä en viitsi sinne mennä. Vävy pistäytyi siinä päivällä ja kantoi kaikki trikoo paitansa, josko voisin niitäkin painaltaa, kun ne oli heitetty tuonne ryppyisinä!;)

Joskus olen tuonnut lakanoita kotiini, koska meidän taloyhtiössä on mankeli, mutta nykyisin silitän ne mieluummin. On minulla Espoossa myös ne kaulin ja onko se karttu se vastapuoli ja joskus olen niilläkin kaulinut.

Hyvää se teki vain minulle, koska olen ollut niin "patalaiska", että en ole viennyt edes omia pyykkejä tuohon meidän pesutupaan, joten keräsin ne eilen mukaani ja parissa tunnissa kauivuivat ja silitettynä toin takaisin. Oli ihanaa mennä nukkumaan raikkaaseen sänkyyn.

No, yhdet taimet olen saanut jo kuolemaan ja nyt suunnittelen toisia, koska laitan itämään. Minulla kun ei ole sopivan viileää kasvatus paikkaa, mutta kunhan hieman lämpiää, niin sitten vien niitä sisään-ulos tyylillä ja yritän muistaa, että päivällä ulos ja yöksi sisään. Muuten käy kuin minun kellojen siirrolla, kun yhden siirsin jo viikkoa aikaisemmin ja sitten yhden oikeana päivänä ja yhden hiukan myöhemmin, joten minulla oli kolme kelloa ja kaikissa eri tuntimäärä ja sitten olikin arpominen, että mikä niistä on se oikea aika?DD

Joten tällainen höppänä olen..
mitä puhun kuolevan kanssa. ?

Siinäpä se, mitä puhua? En edes muista mitä tätieni kanssa puhuin, mutta sen muistan, että todella ahdistunut olo oli yhden tätini luona vierailu. Ennen niin "verevä" ja iloinen tätini, oli kuin kuihtunut linnunpoikanen. Osteoropoosi oli vienyt hänet aivan olemattomiin, joten en mennyt enää sinne. Pelkuri olin.

Äiti luona olin 5 pv sairaalassa samassa huoneessa. Ei siinä paljon juteltu, koska hän sai jo paljon lääkkeitä, mutta jäähyväispuheen hän piti meille lapsille. Olkaa sovinnolla. Eihän me olla oltu!:;)

Se oli ihmeellistä, kun hän oli jo "tajuton", siis puhumaton, mutta kuitenkin laulujeni lomassa sanoin, että kirjoitan nimppari kortin (XXoma tytär), haluatko laittaa terveisiä? Hän sanoi; "mie en enää jaksa"! Olin pudota tuolilta! Siis hän kuuli lauluni ja jutteluni. Seuraavana iltana hän kuoli.

Lapsilleni kerroin, että mummi sai diapamia ja morfiinia vuorotellen, jolloin toinen tokaisi. Mummi siis kuoli huumeisiin! No, sehän oli ironista häneltä siis feikki, koska mummi oli tunnetusti se "raivoraitis", joka ei koskaan ottanut mitään alkoholipitoista, kotikaljaa vahvempaa ainakaan..

No, kaikkea sitä tulee mieleen kuolemastakin, vaikka en olekaan kuollut, vielä.DD