jimmyogg

Vapaa kuvaus

...

Aloituksia

16

Kommenttia

629

  1. Eiköhän hää- ja ristiäisvieraat ole paikalla ihan juhlien järjestäjien kutsusta ja toivomuksesta, eikä suinkaan huvikseen toisten kustannuksella kuokkimassa. Kirkkohäiden ja ristiäisten järjestäjät saavat papin ja kirkon loitsupalvelut halutessaan vastineeksi jäsenyydestään ja jäsenmaksuistaan, eikä se riipu siitä montako vierasta paikalla on ja mikä näiden katsomus tai vakaumus on. Ystävien ja sukulaisten toivomia rituaaleja voi kunniottaa, vaikkei itse niihin uskoisikaan tai itselleen haluaisi. Jos joku ei uskonnotonta omiin juhliinsa halua, niin jättäköön kutsumatta.
    Eipä moni seurakunta taida tosin kieltää uskonnottomia tai vääräuskoisia tulemasta tilaisuuksiinsa muutenkaan, vaikka miten jotain jäsentä kiukuttaisi. Toisaalta harva uskonnoton taitaa kokea mitään tarvetta osallistuakaan kirkkojen palvontamenoihin.

    Jos ei pappia halua hautajaisiinsa, asia kannattaa tehdä selväksi jo elinaikanaan omaisilleen, etteivät epähuomiossa pappia hommaa paikalle. Toivomus siviilihautajaisista vielä lompakkoon tai muualle tarvittaessa helposti löydettävään paikkaan: http://www.siviilihautajaiset.fi/
  2. Voisiko näistä valtionkirkkojen asemaa hiljalleen purkavista, jo toteutuneista muutoksista koota listaa, ja jatkoksi tietysti ne seikat, jotka vielä pitäisi muuttaa jotta erityisasema olisi purettu?
    Toteutuneet ja toteuttamista odottavat asiat -lista ei välttämättä ole UV-sivuston asia, mutta voisi olla mielenkiintoinen silti; mitä kaikkea on jo hiljalleen tapahtunut meilläkin, ilman että tulta ja tulikiveä on tullut niskaan.
  3. Ja rahahanat.kiinni -nikki tuntuu myös saava jostain aivoaaltoja, jotka kertovat hänelle eri nikeillä kirjoittajista ja näiden mahdollisesti käyttämistä muista nikeistä sekä kirjoittajien taustoista. Ei ole kertonut tietojansä lähdettä hänkään, mutta ehkä kyseessä hänelläkin on nuo samat marsilaiset tai sitten omat vainoharhat.
  4. Kasteeseen saa (ja ilmeisesti pitää) papin mielestä uskoa, mutta ei saa uskoa että siitä voisi irtisanoutua. Pirkon usko on parempaa ja oikeampaa kuin muiden. Ihan kuin lasten hiekkalaatikolla; "sinä leikit ihan väärin!"

    Papit kuitenkin kautta vuosisatojen ovat pyrkineet käännyttämään omasta mielestää vääräuskoisia omaan uskoonsa, mutta kuitenkin väittävät että juuri sitä heidän uskontoaan ei saa pois uskoipa siihen tai ei, se toimii vain niiden "väärien" uskontojen kohdalla. Melko ylimielistä.

    Jos joku ei usko koko kastekonseptiin, onko väärin osoittaa se myös symbolisesti peruuttamalla se? Jos uskontoon kuuluisi pakollinen lapsena tehty armon tatuonti käsivarteen, olisiko uskonnottomalta väärin poistattaa se aikuisena, vaikka tietääkin että sillä tatuoinnilla ei ole mitään voimaa eikä vaikutusta?
  5. Satiiria ja pilkkaa saa olla, ja sitä pitää sietää.
    Pilkan ja satiirin esittäjän kuitenkin täytyy muistaa huomioida myös missä ja miten sitä esitää. Yleisellä keskustelupalstalla täytyy noudattaa keskustelupalstan sääntöjä sekä huomioida muut keskustelijat. Itse ylläpitämällään sivustolla tai omassa lehdessään pilkaansa saa esittää vapaammin kunhan pysyy lain puitteissa.

    Keskustelupalstalla keskustelun tahallinen häirintä ja muu säännöistä piittaamattomuus eivät ole satiiria, pilkkaa eikä kritiikkiä, vaan keskustelun häirintää.

    Eikä sananvapaus ole sitä, että mitä tahansa pitää saada mölöttää ihan missä tahansa muista välittämättä. Sananvapaus on sitä että mielipiteensä saa sanoa vapaasti ja pelkäämättä, sen sanomiseen sopivassa paikassa ja sopivalla tavalla, lakien ja sääntöjen puitteissa.
  6. Netistähän löytää kaikenlaisia ajatuksia. En ole aiemmin törmännyt siihen, että nimeomaisesti Terentiuksen ajatelma jotenkin määrittelisi mitä humanismi on tai ei ole. Enkä ole nähnyt sellaistakaan vakiintunutta humanismin määritelmä, jossa uskonollisuus olisi jotenkin määritelmällisesti merkittävässä osassa, päinvastoin.

    On muuten sellainenkin termi kuin sekulaari humanismi eli uskonnoton humanismi. Uskonnollisuus tai jumalusko ei mitenkään oleellisestii muutenkaan kuulu humanismiin, ja esimerkiksi kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton humanismin määritelmään nimenomaisesti ei kuulu jumalusko tai yliluonnollinen todellisuuskäsitys.
    Humanismi voi aivan hyvin olla uskonnonta, sekulaaria, humanismia ja siten oikein hyvin yhteensopivaa myös vapaa-ajattelun kanssa.
  7. Luottamushenkilöiden valintaan on helpointa vaikuttaa oman paikallisyhdistyksen kautta, eikä meuhkaamalla nimettömänä netissä.
  8. Ei voi ilman kilpailutusta. Eriasia sitten, miten sen kilpailutuksen järjestää (tai toimiiko ylipäätään sääntöjen mukaan, mutta siinä on omat riskinsä).
    Mutta luetaanko kirkko siis samanlaiseksi julkiseksi toimijaksi kuin valtio tai kunnat yms?
  9. Kirkolla on asema ikäänkuin julkisen sektorin toimijana, mm. kirkon eläkeratkaisujen käsittely on siirretty julkisen alan eläkkeitä hoitavaan Kevaan (rahastointi on järjestetty erikseen, mutta käsittely- ja ratkaisutoiminta on siirretty Kevaan). Koskeeko julkisen alan tiukat kilpailutusvaatimukset ja -säännöt myös kirkkoa, vai onko sillä jokin poikkeusasema toisaalta julkisen sektorin toimijana mutta ei kuitenkaan...?
  10. Koko hankkeessa ihmetyttää paljon se, miksi moskeijaa puuhataan yhteiseksi kaikille islamin suuntauskille kun on hyvin tiedossa millaisia näkemyseroja ja konfliktejakin shiioilla ja sunneilla keskenään on maailmalla.
    Vastaavasti voisi kysyä, miksi eri kristillisille suuntauksille tarvitaan omia kirkkoja, miksei sama suurkirkko käy ortodoksien, katolisten, luterilaisten, baptistien jne jne palvontapaikaksi?

    Jos kristillillä kirkoilla on oikeus palvontapaikkoihinta, toki muillakin uskonnoilla on oltava oikeus omiinsa samoilla pelisäännöillä kaavoituksen, rahoituksen yms. suhteen. Yhteiskunnan ei kuitenkaan pitäisi rahoittaa minkään uskonnon palvontapaikkojen rakentamista, eikä lähteä yhdistämään omia toimintojaan uskontojen harjoitukseen.
  11. Hyviä puolia tässä on se, että varusmiehillä on mahdollisuus valita. Ilmeisesti jotkut pitävät valinnanvapautta silti huonona asiana.
    Jos ensimmäisellä kierroksella 10% käytti valinnanvapauttaa niin, että eivät osallistuneet hartauteen, voi olla että seuraavalla kerralla hartauteen osallistujia on taas vähemmän kun tavan vuoksi, massan mukana menevätkin ovat konkreettisesti nähneet sen toisen vaihtoehdon ja kenties uskaltavat valita sen.

    Huonoa asiassa on se, että puolustusvoimat ovat sössineet hartauksien toteutuksen ja ajoituksen osaksi palvelustoimintaa eikä vapaa-ajalle kuten järkevää olisi ollut.

    Mielenkiintoista nähdä miten tilanne kehittyy, ja miltä tilanne näyttää muissa varuskunnissa. Mielenkiintoista olisi myös nähdä aiemmat osallistumisprosentit vertailun vuoksi.
  12. Missäs niitä valtiopäiväjumalienpalveluksia on esitetty kiellettäväksi? Niin, ei missään.
    Mutta muuttuisiko tilanne jotenkin huonommaksi, jos jumalienpalvontamenoja ei merkattaisi osaksi valtiopäiväavajaisten virallista ohjelmaa, ja kansanedustajat edelleen saisivat vapaasti mennä tai olla menemättä palvontamenoihin jos sellaisia järjestetään avajaisten jälkeen, mutta ei osana varsinaista ohjelmaa? Kuka tällaisestä kärsisi ja miten? Kenen asema olisi huonompi, ja miksi?

    "Pakkosekularisaatio on sitä, että valtion sallitaan toimivan vain ja ainoastaan sekulaaristi." Pitäisikö valtion sitten toimia jonkin uskonnon mukaisesti? Tietenkään ei.
    Esimerkiksi, eduskunnan tehtävä on huolehtia lainsäädännöstä, ei harjoittaa uskontoja kansalaisten puolesta. Kansanedustajilla on oikeus harjoittaa uskontojaan siinä missä muillakin, mutta instituutiona eduskunnan ei pidä toimia tunnustuksellisesti voidakseen ajaa kaikkien kansalaisten asiaa.
  13. Tietenkin nykytilanne tyydyttää uskonnollisia piirejä, koska nykymallissa nämä saavat oman uskontonsa aatteellisen opetuksen kuntien kustannettavaksi.
  14. Jos minä uskoisin johonkin jumalaan, niin minun jumalani sanoisi, että hän ei tykkää siitä että häntä käytetään välineenä ja tekosyynä toisten ihmisten syrjimiseen, sortamiseen tai muuhunkaan ikävään kohteluun.

    (LSH)
  15. Omituista on, että vaikka uskonnonvapautta ja instituutioiden neutraaliutta pyritään vastustamaan leipomalla niiden ajamisesta jonkin sekavan logiikan kautta pakkosekularismia tms, ei mitenkään edes pyritä perustelemaan sitä miksi nykytilanteen säilyttäminen vaikkapa virallisine avajaisjumalienpalveluksineen olisi jotenkin parempi.
  16. Ja miten tämä salliva vapaus muuttuisi huonommaksi, jos valtiopäivien viralliseen ohjelmaan ei merkitä lampaiden teurastusta tai jumalienpalvontaa, mutta kyseiset tilaisuudet saa vapaasti järjestää ja kansanedustajat saavat niihin mennä tai olla menemättä?

    Eduskunnan tehtävä on huolehtia lainsäädännöstä, ei harjoittaa uskontoja kansalaisten puolesta. Kansanedustajilla on oikeus harjoittaa uskontojaan siinä missä muillakin, mutta instituutiona sen ei pidä toimia tunnustuksellisesti.
  17. Pitääkö sinun mielestäsi siis eduskunnan viralliseen ohjelmaan kuulua jumalienpalveus / lampaiden uhraus / muuta uskonnollista ohjelmaa? Miksi, ja minkä uskonnon mukaan? O
    Entä mitä mieltä olet muista edellä esittämistäni kysymyksistä?
  18. Tottakai kansandustajat voivat mennä vaikka moskeijaan tai uhraamaan lampaita, jos edustajat niin haluavat toimia. Mutta pitäisikö lampaiden uhraus olla osa virallista, "pakollista", eduskunnan seremoniaa? Miten uskonnon harjoitus liittyy eduskunnan toimintaan, kun laitoksen tarkoitus on ajaa koko kansan asioita riippumatta kansalaisten uskonnoista tai maailmankatsomuksesta?

    Miksi julkisen vallan ylipäätään pitää ottaa toimintaansa yhden uskonnon mukaisia menoja? Eikö julkisen vallan tehtävä ole pitää huoli siitä, että kansalaisilla on oikeus ja mahdollisuus halutessaan harjoittaa haluaamaansa uskontoa, suosimatta itse mitään?

    Parantaako vai huonontaako kaikille yhteinen vakuutus vaikkapa oikeuslaitoksen uskottavuutta ja luotettavuutta? Onko tasavallan presidentin juhlallinen vakuutus jollain tavalla huonompi kuin jumaluuksien kautta vannominen?
  19. Tämähän melkein kuin julkinen palvelu ihmisoikeus- ja uskonnonvapausasioista, ja siten tuen arvoinen.
    Hyvä ja kattava tietopaketti, mutta tätä voisi täydentää vielä selkeillä, lyhyillä artikkeleilla keskeisimmistä aihealueista; hakusanojen läpikahlaaminen voi olla uuvuttavaa jos haluaa alkuun vain perustietoja oikeuksistaan tms.

    Jos palvelua haluaisi vielä laajentaa, niin muutamalle eri kielelle voisi kääntää ainakin tärkeimmät ydinasiat, esimerkiksi eri maahanmuuttajaryhmiä varten. Tämäkin tietysti vaatii paljon aikaa ja resursseja, mutta olisi myös tärkeä yhteiskunnallinen tietopalvelu. Kyllä tätä pitäisi valtion tukea.
  20. Oikeusministeriö tarkistaa vain, että kaikki vaadittavat tiedot on toimitettu ja täytetty (vastuuhenkilöt yms.). Sisältöä ministeriö ei tarkasta eikä hyväksy millään tavalla.
    21. 7 / 32
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt