Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Tiedostojen eheytys tarpeen lähinnä silloin kun haluaa osion kokoa pienentää. Muuten turhaa touhua. Win kyllä siivoilee levyä joutoaikoina. Riippuu asetuksista.. Nykykoneissa usein riittävästi muistia jota käyttöjärjestelmä käyttää levyn välimuistina. 16G tai enemmän muistia nopeuttaa konetta. Ei levyn eheytys
- Helpompi kirjautua root- käyttäjäksi. Silloin putkitus helpompaa. Vaihtoehtona voi käyttää tee-komentoa jolloin saa oikeudet säilymään. Silloin tulee komennoista myös helposti pitkiä. Rootiksi pääsee sudo su - . Tuo "-" tärkeä. Miksi?
- ARM prosuja tehdään valtavia määriä. Kyllä ne pian tulevat myös läppäreihin ja pöytäkoneisiin. Amazon tarjoaa ainakin arm-pohjaista pilvipalvelua. Google suunnittelee vaihtoa arm-prosuihin palvelimissa. Sähkölasku ja hinta vaikuttaa. Ja Google ostaa paljon prosuja. Nykyisin Inteliltä. Ehkä ei enää kauaa. Kiinassa kai on jo arm-pohjaisia pöytäkoneita. AMD ja Intel voivat olla vaikeuksissa. Niiden markkinaosuus jo pieni. Jokaisella on arm-piiri puhelimessa, TV:ssä, reitittimessä ja ties missä laitteessa.. Itseä kiinnostaisi arm-pöytäkone tai media toistin. Nykyinen htpc on Intelin piirillä. Kun se hajoaa niin vaihtoehto on ARM.
- Tuohon alkuperäiseen kysymykseen find /usr/share/doc/ -name 'index.html' -type f
Tuossa minusta -type f turha lisuke.
Montako argumenttia funktiolle voidaan asettaa vähän hankala. Harvemmin niitä annetaan kovin paljon. Yksi argumentti voi viitata vaikka tekstinkäsittelyohjelman tekstiin muistissa. Käytännössä jos muuttujia paljon, niin ne on jossain listassa ym. tietorakenteessa ja siitä välitetään osoite.
En ole aikoihin C:llä koodaillut, mutta argumenttien määrä kai riippuu myös käännetäänkö koodia 8, 16, 32 tai 64 bittiseen ympäristöön ja montako muistipaikkaa käytetään vaikka int tyyppiselle muuttujalle. - Locate nopeampi kuin find. locate index.html | grep /usr/share/doc/ juolahti ekaksi mieleen. Jätän find komennon kotitehtäväksi.
Tiedätkö mitä tarkoittaa suoritusoikeus hakemistolla? Ryhmällä vain suoritusoikeus siis ei luku tai kirjoitusoikeutta? Jos hakemistossa muita tiedostoja kuin suoritettavia ohjelmia komento melko tyhmä. Linux wikissä on kyllä infoa käyttöoikeuksista - Joku pseudokieli...
Program kirjanpito;
begin
alustus;
kirjanpito;
lopetus;
end.
Tuossa kirjanpito-ohjelma. Seuraavaksi suunnitellaan datan tyypit.
kirjaus= file of tapahtuma;
tapahtuma = record
pvm= paivaus;
tos= tosite;
tili= tililuettelo;
end;
Tyypit tulevat program sanan jälkeen...
täydennetään hiljalleen ja lopulta on valmis ohjelma.
aluksi funktiot voivat olla tyhjiä.
procedure alustus;
begin
end;
Näin ohjelman voi kääntää ja suorittaa vaikka pahasti kesken.
Joukkoon voi pistää debug koodia joka tulostaa muuttujien arvoja.
if debug then write(muuttuja); - Pistetään+vielä+esimerkki+yhdestä+järjestelmä+levystä.+Levy+ei+saa+olla+liitetty.
- fsck tai fsck.ext4 mikä nyt tiedostojärjestelmäsi on näyttää pirstoutumisen asteen. Jos levyllä tilaa tiedostot ovat kyllä yhtenäisiä. En käyttäisi mitään apuohjelmaa. Nopein tapa lienee kopioida tiedostot toiselle levylle. Vaikka SSD niin tiedostot yhtenäisiä ja rutinat loppuu. Kaikilla levyllä ikänsä ja vähemmän ongelmia kun vaihtaa ajoissa.
- mini.iso levykuvaa en muista käyttäneeni. Asensit jonkin metapaketin joka tuo Ubuntun kaikkine härpäkkeineen. Server sisältää aika suppean Ubuntun. 6 gigaa melko paljon, kun itsellä htpc vie alle 4. debootstrap minusta kätevämpi kuin joku levykuva joka pitää kirjoittaa tikulle ja sitten vielä käynnistää. debootstrap voi olla taustalla terminaalissa ja samalla voi tehdä muita töitä. LibreOffice sisältää paljon riippuvuuksia. Jonkin osan poisjättäminen ei paljoa tuo levytilaa.
- sudo bash -c .... bash ei välttämättä ole oletuskomentotulkki kaikissa järjestelmissä. Muita komentotulkkeja on sh, csh, zsh ja ksh. tcsh myös paljon käytössä. Voit kokeilla mitä !! tai !sudo tekee.
- Itselle tuli vastaan kerran läppäri, jossa langatonta verkkoa ei saanut päälle. Oli napin takana ja vaikka kuinka nappia paineli ei wifi-valo syttynyt. Ratkaisuksi tuli pistää luuri kiinni usb-piuhalla. Netissä oli tuohon korjauksia, mutta ei jaksanut säätää kun käyttö pientä. Jos ei näy listaa tukiasemista on joku ongelma. firmiksiä eri korteille tulee paljon Mintin mukana, mutta voi olla kortti joka tarvitsee ajurin tai firmiksen.
- Parempi käyttää ihan terminaalia jos tarvitsee root oikeudet. Kyllä nanolla ja vastaavilla pientä tiedostoa editoi. X ohjelmat root oikeuksilla aihettaa usein ongelmia. Itse en muista tarvineeni ikinä. k3b taisi joskus olla jotain ongelmia, mutta sekin ratkesi.
- Rasberrylle on useita käyttiksiä, Gentoo on siinä haastava. Kieli asetukset. Mitäs cat /etc/locale.gen kertoo? Tuonne pitäisi pistää suomen lokaali ja englanti. Locale kertoo myös voimassa olevat asetukset. locale-gen (roottina) asettaa muutetut lokaalit voimaan. OpenRC:tä käytettäessä eselect locale list listaa locaalit ja eselect locale set muuttaa valinnan. L10N muuttuja pitää asettaa make.conf tiedostoon. Samoin nls use muuttuja. Sitten on vielä xorg.conf jonne voi pistää locaalit. Gentoota käyttäessä kannattaa portage pistää verkkolevylle ja käyttää distccd:tä. Verkkolevyä tarvitaan vain päivityksissä.
MariaDB on uudempi kuin MySQL. Riippuvuuksien kanssa ongelmia jos haluaa MySQL asentaa. Onnistunee virtuaalipaketilla. Ei onnistu kaikissa jakeluissa. Gentoossa menee helposti käytetäänkö MySQL, MariaDB tai SQLite. Moniin tarkoituksiin riittää kevyt SQLite. Maria tulee kehittäjän tyttären etunimestä. Kehitystyöhön käytetty kymmeniä miljoonia.
ARM prosuja käytetään paljon ja ne ovat vallanneet markkinat. Olisko vuosituotanto jotain 10 miljardia. Intelin ja AMD:n osuus markkinoista yllättävän pieni. Tulevat vielä pöytäkoneisiinkin. Kiinassa jo käytössä.
Jos haluaa tehokkaamman lelun niin Intelin NUC työpöytäköyttöön jo riittävä. Tai kodin mediatoistimeksi. Voi vaikka teipata näytön taakse. Raspberryn saa kyllä käynnistymään verkosta melko nopeasti, mutta vaatii kernelin uudelleen käännöksen ja pientä säätämistä. Toki mallikohtaisia eroja...
Raspberry sopii hyvin Unix perusteiden opetteluun, media toistimeksi, vaikka pyörittämään NAS-purkkia, palomuurina tai välkyttämään jokulukuusen valoja. - Anysee e 30 toimii hyvin Linuxissa. Tosin noita malleja on useampia. Itsellä ei ole VDR kaatunut ikinä. Kauko-ohjain sitten hankalampi. MCE yhteensopivia kapuloita saa halvalla ja toimivat paremmin Ubuntu 16
- Hyvä idea levykuva systeemistä ja ajoittain vaikka kopsaa senjälkeen muuttuneet tiedostot. Palautus melko helppo. Uudelleen asennus päivityksineen voi kestää yllättävän kauan. Steam helpottaa peleja. Pelin asennus DVD levyiltä voi olla tuskallista.
SSD-levy voi kuolla ilman oireita. Oma NAS parempi kuin ulkoiset levyt. Itsellä auttoi TestDisk kun Windows kerran sekoitti levyn. Korjaus tuli sp paketissa myyhemmin. Siitä jo vuosia aikaa. - Mitään erikoisia loitsuja ei tarvita. Komentotulkki osaa täydentää nimiä oli niissä vaikka mitä merkkejä. tab-näppäimen painaminen ei vaikeaa.
Tiedostonhalinta on olemassa ja sillä voi editoida linkkejä. Pari (huonoa) esimerkkiä.
ln -s tiedosto ..
ln -s tiedosto tiedosto2
ln -s ../adir/tiedosto toinentiedosto
Ei tuosta heti aukea mitä on tehty. Nimet joissa erikoismerkkejä pitää pitää hipsuihin. Välilyönnit ym eivät toimi muuten. - dd:n tulosteen voi putkittaa pakkausohjelmalle jolloin levykuvasta tulee pienempi. dd:n etu, että löytyy kaikilta Linux medioilta ja levykuvan palautuskin onnistuu vaikka cat-komennolla kun tuuppaa tulosteen oikeaan laitteeseen. Huonokuntoisesta levystä se levykuva kannattaa ottaa ja yrittää korjausta ehjällä levyllä. Jos varmuuskopiot ajan tasalla niin parempi vaihtaa levy ja tehdä palautus. Helpointa vaihtaa levy kun se 3 tai 5 v. tulee täyteen ja pistää hyllyyn varalle. Levyt kuitenkin hajoaa joskus ja ei järkeä odottaa sitä hajoamista.
Levyjen koko kasvanut ja olen paljolti luopunut levykuvista. Medioita (kuvat, videot) ei kannata pakata ja systeemistä saa darilla pienen paketin ja lataajan kyllä voi palauttaa asennusmedialla chrootin alla. Jos systeemilevyllä paljon osioita ja useampi käynnistyvä systeemi levykuva on kyllä helpoin palautettava. Jos systeemin koko muutama giga sen palauttaa nopeasti paketista. Ei montaa minuuttia kestä SSD-levyllä. Paljon nopeampaa kuin mystisen vian hakeminen. Ongelma vaan on usein myös varmuuskopiossakin. Sama se miten varmuuskopio, kunhan sen tekee edes joskus. Kokonaan uudelleen asentaminen aina hidasta. - Clonezilla hyvä ohjelma. Datan siirrossa cp on ihan toimiva. Verkon yli rsync - osaa jatkaa jos menee yhteys poikki. dar myös tutustumisen arvoinen. Pienehkö systeemi palautuu sillä SSD levylle yllättävän nopeasti. Itsellä komentorivi hallussa ja siinä ajassa mitä Clonezillan asennus kestää minulla jo kopionti käynnissä. Clonezillan image kyllä paremmin pakattu kuin dd:llä tehty. Clonezilla ei muistaakseni talleta käyttämättömiä sektoreita.
- HD ja SSD yleensä fyysiseti erilaisia. Nopeuden optimoimista voi Googlettaa SSD disk Partition Alignment. Kun levyt olivat uusia tuki niille vaihteli. Nykyiset osiointiohjelmat osaavat optimoinnin ja voihan sitä itse tarkistaa meneekö jako tasan.
Kloonaus on nopea ja hyvä jos samanlainen levy. Jos erileiset levyt, niin osiointi ja tiedostojärjestelmän teko ei kauaa jestä. Sitten kopiointi vaikka sudo cp -a /lähde /kohde. SSD kopiotuu nopeasti. Iso HD voi kestää 6 tuntia ja kauemminkin jos USB 2 väylässä. - Helppo ratkaisu myös tehdä kirjanmerkki tiedostoselaimeen. Itsellä kirjanmerkki CD-levyt linkkaa kansioon /mnt/datat/musiikki/CD-levyt/ Leffat on linkki taas /mnt/isolevy/leffat.
Tiedostonhallinnalla voi tehdä myös linkin ja siirtää sen sitten haluamaansa paikkaan. ln on hieman hankala syntaksiltaan vaikka käyttää tab-näppäintä apuna, niin tulee helposti virheitä.