Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Se on käyttäjän vastuulla miten ja mistä latailee ohjelmia paketinhallinnan ulkopuolelta. Harva tarvitsee PaleMoon selainta. Jos paketti epäilyttää niin aina voi ladata gitillä lähdekoodin ja kääntää itselle sopiva versio. Pamleemoon kääntyy ihan gcc 7. Itsellä vain muutama ohjelma tullut vastaan joka ei käänny gcc7. gcc6 myös ihan ok vielä. FireFox vaatii jo Rust kääntäjän sekä LLVM/Clang. Kokeile kääntää ensin Rust &LLVM/Clang. Sitten FireFox - saat päivän kulumaan.
Itsellä yhdessä koneessa vielä vanha FireFox kun uusi ei soita ääntä ilman Pulsea. Vähän temppuilemalla eli kääntämällä itse sekin onnistuu ja saa Firefoxin äänen suoraan alsaan.
Normikäyttäjälle riittää jakelun selain hyvin. Yrityksissä joilla selaimilla toimivia ohjelmia tai muita erityistarpeita voivat joutua käyttämään tiettyä versiota. Parempi pysyä Pankin ym. tukemissa selaimissa. - Lista on typerä. Rinnastetaan ohjelmia ja käyttöjärjestelmiä. Selasin vähän Debianin aukkoja. Monet niistä sellaisissa ohjelmissa joita ei asenneta oletuksena. Jos 3.3. sarjan kernelistä löytynyt aukko, niin harva sitä käyttää. Firefox haavoittuvuudet eivät koske Debiania kun sekään ei asennu oletuksena ja moni muu paljon käytetty nettisofta. Jotenkin luvut eivät täsmää. Ubuntu käyttää Firefoxia ja silti Ubuntu sisältää vähämmän haavoittuvuuksia kuin Firefox
Paketinhallinta kertoo myös tietoturvaongelmista. Paketinhallinan päivityksen jälkeen ajan aina ohjelman joka kertoo mahdollisista tietoturvaongelmista. Jos vikaa sellaisesssa Kernelin osassa mikä ei itsellä käytössä en päivitä. Panikointi turhaa.
Suurin ongelma on käyttäjä. Jos kone palomuurin ja natin takana helpoin tapa on johdattaa käyttäjää harhaan. Soittaa sille ja kysyy salasanan. Tai katsoo hiirimaton alle. Tai lähetetään spostia, jossa joku haitake. Näyttöä siitä, että joku on onnistunut vaikka kernelin haavoittuvuutta hyödyntämään niin että on sitä pystynyt hyödyntämään on vähän.
Kumma kun käyttämäni jakelu puuttui listasta. FreeBSD muistaakseni mainosti pitkään ettei asennusmedialta ole löytynyt yhtään tietoturva-aukkoa. Sittemmin löytynyt jokunen.
Mielenkiintoinen testi olisi asentaa useampaan samanlaiseen koneeseen eri systeemi oletusasetuksilla. Ne pistettäisiin vaikka verkkoon vuodeksi. Virranhallita pois jotta pysyvät käynnissä. Vuoden päästä katsottaisiin löytyykö haitakkeita. Vastaavia on tehty ja Windows täyttyi vaikka selainta ei käynnistetty kertaakaan. - Pelaaminen omaa maailmansa jota en harrasta. Jos haluaa rakentaa autotalliin lentosimulaattorin ohjaimineen ja monine monitoreineen käyttää varmasti siihen sopivinta järjestelmää.
Itselläni on ollut 2 näyttöä niin kauan kun Linuxia olen käyttänyt. Nvidian ajuri mahdollistaa sovelluksen käynnistämisen tietylle näytölle ja virtuaalityöpöydälle. Voin käynnistää leffan pyörimään TV:n ruudelle jossa vaikka openbox ja samalla kirjoitella tässä toisella ruudulla KDE työpöydässä. Päätteessä pyörii parin koneen päivitykset ssh:lla.
En tiedä miten Windowsissa saa ohjelman tietylle näytölle/työpöydälle. Tv eri huoneessa, joten hiirellä siirtely ei mielekästä.
Jos ostan Pleikkariin pelin en valita, että se ei toimi Linuxissa. Miksi ihmiset valittaa ettei joku ohjelma toimi Linuxissa? GTA:ta tykkäsin pelata joskus, mutta käynnistin silloin aina Windossiin. Linux vahvuus palvelinpuolella ja sieltä se raha tulee monille yrityksille.
Microsoft Flight Simulator kai yksi vanhimpia pelejä, mutta käsittäkseni kuopattu.
Itseä harmittaa kun Windows päivityksen jälkeen moni peli ei enää toiminut eikä viitsinyt ruveta ostamaan steam versioita. Pleikkari siitä kiva, että levyt toimii kun pistää konsoliin. Ei mitään ihme säätämistä. DirectX 9 11 vai mikä? OpenGl olisi kivampi rajapinta. - On työkaveri ja basisti. Ei ne mitään mistään tajua.
- Tuossa Falkonin riippuvuudet
* dependency graph for www-client/falkon-3.0.1
`-- www-client/falkon-3.0.1 amd64
`-- dev-qt/qtdeclarative-5.11.3 (>=dev-qt/qtdeclarative-5.9.2) ~amd64 [widgets]
`-- dev-qt/qtgui-5.11.3 (>=dev-qt/qtgui-5.9.2) ~amd64
`-- dev-qt/qtnetwork-5.11.3 (>=dev-qt/qtnetwork-5.9.2) ~amd64 [ssl]
`-- dev-qt/qtprintsupport-5.11.3 (>=dev-qt/qtprintsupport-5.9.2) ~amd64
`-- dev-qt/qtsql-5.11.3 (>=dev-qt/qtsql-5.9.2) ~amd64 [sqlite]
`-- dev-qt/qtwebchannel-5.11.3 (>=dev-qt/qtwebchannel-5.9.2) ~amd64
`-- dev-qt/qtwebengine-5.11.3 (>=dev-qt/qtwebengine-5.9.2) ~amd64 [widgets]
`-- dev-qt/qtwidgets-5.11.3 (>=dev-qt/qtwidgets-5.9.2) ~amd64
`-- dev-qt/qtdbus-5.11.3 (>=dev-qt/qtdbus-5.9.2) ~amd64
`-- gnome-base/gnome-keyring-3.28.2 (gnome-base/gnome-keyring) amd64
`-- kde-frameworks/kwallet-5.53.0 (>=kde-frameworks/kwallet-5.52.0) ~amd64
`-- dev-libs/libressl-2.6.5 (dev-libs/libressl) amd64
`-- dev-libs/openssl-1.1.0j (dev-libs/openssl) ~amd64
`-- dev-qt/qtx11extras-5.11.3 (>=dev-qt/qtx11extras-5.9.2) ~amd64
`-- x11-libs/libxcb-1.13.1 (x11-libs/libxcb) amd64
`-- x11-libs/xcb-util-0.4.0-r1 (x11-libs/xcb-util) amd64
`-- dev-qt/linguist-tools-5.11.3 (>=dev-qt/linguist-tools-5.9.2) ~amd64
`-- dev-qt/qtconcurrent-5.11.3 (>=dev-qt/qtconcurrent-5.9.2) ~amd64
`-- virtual/pkgconfig-0-r1 (virtual/pkgconfig) amd64
`-- kde-frameworks/ki18n-5.53.0 (>=kde-frameworks/ki18n-5.52.0) ~amd64
`-- sys-devel/make-4.2.1-r4 (sys-devel/make) amd64
`-- dev-util/cmake-3.13.2 (>=dev-util/cmake-3.9.6) ~amd64
`-- sys-apps/sed-4.7 (>=sys-apps/sed-4) ~amd64
`-- x11-base/xorg-server-1.20.3 (x11-base/xorg-server) amd64 [xvfb]
`-- x11-apps/xhost-1.0.7 (x11-apps/xhost) amd64
`-- dev-util/desktop-file-utils-0.23 (dev-util/desktop-file-utils) amd64
`-- x11-misc/shared-mime-info-1.10 (x11-misc/shared-mime-info) amd64
`-- kde-frameworks/extra-cmake-modules-5.53.0 (>=kde-frameworks/extra-cmake-modules-5.52.0) ~amd64
`-- dev-qt/qttest-5.11.3 (>=dev-qt/qttest-5.9.2) ~amd64
`-- dev-qt/qtcore-5.11.3 (>=dev-qt/qtcore-5.9.2) ~amd64
`-- app-arch/xz-utils-5.2.4-r2 (app-arch/xz-utils) ~amd64
`-- dev-qt/qtsvg-5.11.3 (>=dev-qt/qtsvg-5.9.2) ~amd64
`-- kde-frameworks/kf-env-5 (>=kde-frameworks/kf-env-4) amd64
`-- kde-frameworks/breeze-icons-5.53.0 (>=kde-frameworks/breeze-icons-5.52.0) ~amd64
`-- kde-frameworks/oxygen-icons-5.53.0 (kde-frameworks/oxygen-icons) ~amd64
[ www-client/falkon-3.0.1 stats: packages (36), max depth (1) ]
qtwebengine moottorina ja ehkä googlen kehittämää koodia. Voit ladata koodin ja tarkistaa. Google ja moni muu käyttää paljon koodia mitä se ei ole kirjoittanut riviäkään. Tuosta itse Falkonin käänsin - osin vahingossa kun tuli yhden metapaketin mukana. - Arvatkaapa mikä on vanhin selain mitä ylläpidetään vielä?
Pitkän ketjun tämä trolli saanut aikaiseksi. Joukossa hyviäkin oivalluksia ja sit niitä aivopieruja. Hyvin twistaa verkko Linuxilla.
Toivottavasti Windows säilyy hengissä. Ykköspaikalta voi pudota lujaa jos kehistys junnaa. Nokian kävi huonosti. Samoin kävi Nextstepille. Alusta jolla kehitettiin ensimmäinen verkkoselain. Apple osti Nextstepin isolla summalla ja siitä tuli alusta Mac OS X:lle. Windows NT sisälsi tuen myös dos, os/2 ja POSIX-sovelluksille. Siinä oli myös osia Nextstepistä. Tiedostojärjestelmä IBM:ltä. Käyttöliittymä Win 3.1. Turha kuvitella, että NT olisi kokonaan Microsoftin luomus. - Hankkimalla sopivaa rautaa säästyy ongelmilta. Nouveau ajurit vuosien mittaan kehityneet kivasti. Äänikin on tullut HDMI-liitännän kautta jo pitkään. Monissa korteissa myös äänikortti. Nouveau ajureilla pärjää nykyisin. Riippuu toki kortista - nvidia tehnyt lukuisia kortteja vuosien mittaan ja toki kaikki ei toimi samalla ajurilla.
Itse olen vuosia suosinut nvidiaa hyvien suljettujen ajureiden takia. Ensimmäisenä se osasi vdpau-rajapinnan avulla purkaa HD-leffoja. Aton Ion prosullakin pystyi katsomaan teräväpiirtoa. OpenCL on pitkään auttanut valokuvien editoinnissa. Peliohjaimessa on paljon tehoa mitä voi käyttää hyödyksi. Fraktaalejakin pystyy laskemaan reippaasti. Voi vain ihmetellä kun 386 laski jotain koko päivän niin nykykone raksuttaa sen hetkessä. Nvidia julkaisee Linuxille ajureita tasaiseen tahtiin ja laatu yleensä ollut hyvää. Intelin piirillä pärjää normikäytössä. Eli leffoja katsoo, mutta vaativimpiin töihin ei oikein ole tukea.
Nouveau projekti on olemassa kuten monia muitakin. Jos suljetut ajurit ahdistaa voi käyttää niitä, mutta mikaan pakko ei ole. Nouveau ollut pitkään kernelissä - itse jätän sen pois (käännän kernelin usein itse) ja käytän suljettua ajuria. Hieman riippuu jakelusta kuinka helppo tai vaikea se on ottaa käyttään. - "Basilisk ja PaleMoon selaimia vähän karttaisin. Falkon taitaa sentää olla melko tuore ja löytynee paketinhallinnasta kuten monta muutakin."
Itse en nyt näe erityistä syytä ko. Firefoxiin koodiin pohjautuvien selaimien karttamiseen, joissa ainakin toistaiseksin myös kaipaamani NoScript toimii. Käytän useampia selaimia, kutakin eri tarkoituksiin. Firefox on ollut pääselaimena mm. pankkiasioiden hoitoon. Kiinalainen Opera ollut on yhtenä varaselaimen roolissa, joskaan en ole siihen saatavaa NoScriptiä vastaavaa asentanut, koska se jo esitetietojensakin mukaan vakoilee varsin pitkälle.
Basilisk ja PaleMoon perustuvat vanhempaan Firofixin koodiin. Itse tykkään vielä
vanhemmasta Firefox esr versiosta. Pohjautuu kyllä tuoreempaan koodiin käsittääkseni.
En tiedä onko aihettaa huolestua siitä miten tuo Falkon https://en.wikipedia.org/wiki/Falkon perustuu Cromiumille. Saaneeko siihen (turvallista) NoScriptiä. Saatan erehtyä, mutta tulee Googlen selaimen kuviot mieleen ja ottaen huomioon, että pyrin karttelemaan kaikkea Googleen liittyvää mahdollisuuksien rajoissa, vaikka se onkin rajallista. Ongelmana kuitenkin kun saattanen joutua seuraavaksi hankkimaan Android-puhelimen kun iPhonet ovat totaalisen ylihinnoiteltuja :/
Falkon tuli itselle vastaan kun käänsin uutta KDE ympäristöä. En itse ole käyttänyt, mutta perustuu melko tuoreisiin qt-kirjastoihin. qtwebkit ja QtWebEngine joka pirullinen ja aikaavievä käännettävä. En jaksanut selvittää paljonko sisältää Googlen koodia. Linuxilla on tietty riippuvuushelvetti. Jos sitä sotkee saa kyllä koneen sekaisin jos ei tiedä mitä tekemässä. Falkon käsittääkseni kääntyy ilman Google koodia. Lisäosat eri juttu
Oma historia Linux käyttöön on muutama killerapp siinä ja tiettyjen laitteiden toimimattomuus Windowssissa. Nyt ongelma kauko-ohjaimen kanssa, mutta toistaiseksi ratkaistu estämällä lirc päivitys.
Laitteita ja ohjelmia valtava määrä. Kyllä itselläkin Linuxiin siirtyminen kesti vuosia. Kun tuli emonlevyn vaihto ja pakollinen Windows uudelleen asennus loputkin vanhat pelit ja softat piti jättää asentamatta. Ohjelmia tulee ja mee ja aina osa katoaa markkinoilta. Photoshop ja LigthRoom olleet pitkään paikallaan ja kilpailijat kehittyneet kovasti. Hyvän editorin saa myös ilman kk maksua. Harrastan valokuvausta ja en ole ikinä käyttänyt ja en halua Photaria käyttää. Nyt asiat hyvin ja isot kuvat editoituu nopeasti näytönohjaimen opencl tuella. Mikä muuten puuttuu Mac koneissa. Gimp on hankala ja en sitä halua käyttää. Vaatii pitkän opiskelun kuten käikki monipuoliset ohjelmat.
Linux on vain kernelin ydin. Ubuntu on helppo ja toimiva käyttöjärjestelmä. Jos haluaa omanlaisensa systeemin sen voi tehdä vaikka Gentoolla. Ei tarvitse edes systemd:tä mikä tuntuu olevan kaikissa jakeluissa. Vaihtoehdot ovat jotenkin kaventuneet vapaassa Linux maailmassa mikä ei hyvä juttu. Jos kaikissa jakeluissa systemd, alsa,pulseaudio, X, glibc, gtk , FireFox, .. kernelin päällä ei niissä paljoa eroa ole.
HTPC:ssä olen saanut systemd:n pois ja pulsen. X jo hankalampi poistettava. Monta muutakin mukamas tarpeellista. Aika moneen löytyy vaihtoehto kun vain viitsii.
Onneksi autoja on vielä monen merkkisiä ja värisiä. Osin samoilla osilla nekin kulkee joten vaihtoehtojen todellinen määrä kuitenkin rajallisempi. Kameroissa ammattilaisten suosimat Nikon ja Canon jääneet kehityksessä Sonyn ja miksei parin muunkin taakse. Fujikin hyvä. Tulevaisuuteen vaikea nähdä. Windowsissa monta rasitetta. Se että on ensiasennettuna jokaiseen PC koneeseen antaa mahdollisuuden olla kehittymättä. Kiinasta voi vielä tulla vaikka edullisia arm-koneita jotka vievät markkinat pöytäkoneilta. Windows voi hyvin kadota. - ssh olisi hyvä olla auki vain sisäverkkoon jos ei muuten tarvita. Kyllä se sisäverkon osoite jää komentotulkin historiaan kunhan kerran se viitsii kirjoittaa. Itse teen näin Ctrl r ssh enter. Tuo hakee merkkijonon ssh komentotulkin muistista. Onneksi tulkki ei tallenna salasanoja.
- Oman Tom Tom navigaattorin päivitän puhelimella. Tom Tomin voi päivittää langattoman verkon kautta, joten teen puhelimella yhteyden päivityksen ajaksi. Voi tietysti käyttää ABC, Hesburger ym. ilmaisia verkkoja. Google maps alkaa olla parempi. Helpommin sillä ajaa vaikka K-Rautaan. Pari kertaa on käynyt niin, että tomppa ei löydä osoitetta, mutta Google helposti. Tai tomppa löytää osoitteen, mutta kaupunki on väärä... Etu lähinnä siinä, että on kiinteesti autossa valmiina piuhan päässä ja osaa ne peltipoliisit.
Basilisk ja PaleMoon selaimia vähän karttaisin. Falkon taitaa sentää olla melko tuore ja löytynee paketinhallinnasta kuten monta muutakin.
Jos tarvitsee Windows sovelluksia niin helpointa käyttää sitä. Vähän kuin urputtasi, että pleikkarin peli ei toimi xbox tai Windows. Linux on tehty korvaamaan unix. On kyllä käynyt hieman niin, että korvaava systeemi on liki lopettanut kaupalliset Unix systeemit. Oracle Solaris taitaa vielä olla käytössä. - KDE työpöytä sisältää paljon ominaisuuksia. Kyllä pikanäppäimiä voi editoida ja ottaa pois käytöstä.
- Mainitaan nyt vielä, että AdobeHDS.php osaa suojatut ohjelmat paremmin. Jos käyttää wget lataamiseen siinä voi tulla ongelmia jos suojattuja videoita latailee. Vaihtoehto on ladata se lähdekoodi gitillä ja asentaa pipillä.
- Eikö yle-dl gitin lähdekoodissa ole asennusohje ja riippuvuudet. Python 2.7 toimii ainakin ja kenties uudemmalla 3.5 versiolla. Yle muuttaa lähetystapojaan ja tuo usein rikki. Itse kyllästyin säätämään Kodin Areena plugaria ja katson Areenaa ihan selaimella. Oletko kokeillut jo tätä https://aur.archlinux.org/packages/yle-dl/
- dmesg on melko monisanainen. Voi koettaa vaikka dmesg | grep net. Näkee ainakin miten tunnistettu ja onko ajuri ladattu muistiin. Aloittelijalle kai helpoin. /var/log kansion lokit vähän vaikeampia lukea. dmesg virhekoodi googleen auttaa monesti ja toimii kaikissa jakeluissa.
- dmesg tulosteesta löytyy usein vika. ifconfig näyttää verkkosi. reitittimen hallintaan pääset selaimella. Osoite ja salasana usein laitteessa. Kotiverkko alkaa 192.168.xxx.xxx Reititin pitäisi toimia piuhalla ilman ongelmia automaattisesti. Ristiinkytketty oli joskus vaatimuksena, mutta sekin tunnistetaan nykyisin. Voit kokeilla käynnistämistä vanhemmalla kernelillä. Voit kokeilla myös reitittimen sammuttamista ja uudelleen käynnistämistä.
- Helpoin ratkaisu asentaa ubuntu rinnalle - tee ensin tilaa Windowssin levynhallinnalla. Mielellään 20G tai enemmän. Tarvetta vaikea tietää
- Langaton medianäppis kiva. Painaa sitä rasti kovaäänisen päällä näppäintä niin hiljenee. Muistaakseni myös puhelimelle löytyy ohjelma jolla voi rytmilaatikkoa ohjata.
- ocate ihan näppärä kun hakee jonkin tiedostoston sijaintia levyltä. Jos etsin vaikka valokuvaa joulukuusesta niin locate joulukuusi kertoo paikan melko nopeasti. Itsellä valokuvat on liitetty kansion /mnt alle joten Ubuntu löytää ne. Jos ne olisi liitetty kansion /media alle Ubuntu ei löytäisi niitä locate komennolla.
Itselläni valokuvia ja tv-tallenteita useampi tera. /mnt tai uudempi /media ovat standardi paikka liittää levyjä systeemiin. systemd & udev standardi usb-levyille on /run/media/käyttäjä/levynnimi. Ubuntussa kuitenkin udev sääntö joka muuttaa tuon kansion /media alle. Ubuntu niin suosittu systeemi, että sen käyttämää tapaa voi pitää standardina.
Linux asennuksia erilaisia. Jollakin perusasennus pikku läppärillä ja joillan on teratolkulla tavaraa erilaisilla levyillä.
Käytännössä eri medioille ja niiden metadatalle on omat hallintaohjelmassa. Valokuville löytyy omansa ja tv-tallenteille omansa. locaten merkitys on pieni, mutta ei siitä haittaakaan ole. df -h muuten kertoo nopeasti systeemin levyt ja tilankäytön. Tosin vain liitetyt levyt. Miten nähdään ei liitetyt jätän harjoitustehtäväksi. - gcc kääntäjä yleensä oletuksena asennettu. Kokeile gcc -v
- Katso /etc/cron.daily siellä päivittäin ajettavat ohjelmat. Kyllä updatedb ajetaan päivittäin. Samoin logrotate joka putsaa lokit. tmpwatch on kiva lisuke jonka tykkään asentaa myös. updatedb.conf tiedostosta näkee mitä jäteteen mlocaten ulkopuolelle. mlocate on korvannut locaten. Toiminta on sama. updatedb on ollut cronnissa niinkauan kuin muistan. Mitä tuossa muka on perätöntä?