Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Raspi 4 kokemukset kiinnostaa. Siinä toiminee selain ja Kodi. Entä Areena?
- Helpoimmalla pääsee kun pistää sen lataajan vaikka tikulle niin ei sotke mbr:ää. Tikku pitää olla ext2 ym. Linux yhteensopiva. Monissa jakeluissa ei voi estää lataajan asentamista. Joissakin bugi että asentaa sen /dev/sda vaikka tarkoitus olisi /dev/sdc.
Debianissa vielä root tili jos ei ole muuttunut. Siinä sudo ei toimi. Gentoossa sudo ei edes asennu oletuksena. Gentoo ja Arch Linux eivät ainakaan mitään sotke. Sen tekee käyttäjä. Gentoo käyttää vielä OpenRc:tä. Systemd pitää asentaa erikseen jos tarvetta. Gentoo on osaavalle hieno systeemo. Samoin Arch. - Paras asentaa vain yksi lataaja. Ubuntussa update-grub löytää muut jakelut ja lisää ne käynnistysvalikkoon. Vastaava loitsu löytynee muistakin jakeluista ja os-prober pitää olla asenettuna. Toki yhden jakelun voi virittää leffakäyttöön. Toisen työkäyttöön. Kolmannen jakelun opiskeluun ja kokeiluun. Vaikka se tulevan testiversion. Itsellä nyt 4 jakelua asennettu. Grub varmuudeksi eri levyllä kuin Windows, vaikka sillä levyllä myös pari jakelua. MBR alkaa olla historiaa ja suosittelen gpt-levyjä.
- Jos sinulla on sata-levy vaikka /dev/sdc1 asennat sinne asennusmedian komennolla
sudo dd if=asennuslevy.iso of=/dev/sdc. dd kirjoittaa suoraan laitteeseen. periaatteessa ihan tulostuskomento cat tekee saman. cat levy.iso > /dev/sdc Levykuva taas tehdään cat /dev/sdc > levy.iso. Noilla komennoilla tuhoutuu levyltä kaikki data joten varovaisuutta. Tarkista, että kirjoitat oikealle levylle. - SSD-levyt voivat kuolla ilman varoituksia. Sisältävät oman softansa jota voi päivittääkin. Usein Linux-pohjainen. Käyttöjärjestelmä ei levyä riko. Viallisia levyjä voi aina saada huonolla tuurilla. Itsellä merkkilevyt toimineet vuosia ilman ongelmia. Liikkeellä voi olla myös kopioita jotka näyttävät aidoilta, mutta sitä halpaa Kiinapaskaa joka tärvelee hyvien merkkien mainetta. Varsinkin halvat muistikortit usein kehnoja kopioita joissa ei edes tilan määrä täsmää. Linux-tuki SSD-levyille tuli ennen Windowssia kuten 64 bittisyys, kunnon muistinhallinta ja moni muu asia kuten softa-raid. Trim toimii monissa jakeluissa automaattisesti. Tosin ei kaikilla levyillä. Nykyisin trim ajetaan viikottain ja nopeushyöty pieni nykylevyillä.
- Ext4 hyvä valinta. Jos paljon pieniä tekstitiedostoja niin ReirerFS tai btrfs. Isoille mediatiedostoille XFS. Ext4 ongelmainen lähinnä pienellä levyllä jossa paljon tiedostoja - hakemiston tila voi loppua ja hitaalla levyllä journalointi hidastaa. XFS on ollut vakaa jo ennen ext4 systeemiä ja siinä tiedostojärjstelmää ei tarkisteta automaattisesti ja ei kestä ikuisuuksia.
Käytännössä muistin määrä ja mahdolliset ram-levyt nopeuttavat. Käyttöjärjestelmän monet osat jo valmiiksi pakattu kuten kerneli. Pakattu btrfs voi toimia tikulta nopeammin jos siihen asennettu käyttöjärjestelmä. Ext2 jossa ei journalointia pääsee samaan. Kirjoitusnopeutta voit testata vaikka purkamalla Gentoon portage (sisältää paljon pieniä tiedostoja) eri tavalla alustetulle tikulle/levylle. SSD tai ram-levyllä vaikutus pieni. Kernelin lähdepuun purku ram-levylle ja käännös kestää minuutteja. Jos saman tekee tikulle niin menee tunteja. - Jos av-vahvistin se osaa purkaa äänen ja dac-osin turha. Mieluiten ääni vahvistimelle hdmi-piuhalla ja siten on kaikki moniääniformaatit tuettuna. dac & kuulokevahvistin kyllä kiva jos haluaa käyttää kunnon kuulokkeita. Normaalin CD äänen siirtämiseen kelpaa DAC ja siitä rca-piuhat vahvistimeen. Itse en koske vahvistimeen. Säädän äänenvoimakkuuden tietokoneella. Digitaalisen äänen kireys voi johtua resamplauksesta. Siinä näytteenottotaajaajuus muutetaan. CD on 44,1 kHz ja työpöytä, leffat on 48 khz. Muutoksen tekee Pulse joka miksaa eri äänillähteet yhteen. Ääni on vähän monimutkainen juttu. Windows resamplaa kaiken 48 kHz jos ei käytä ajuria joka ohittaa Windowssin mikserin.
- Modulit ovat olleet kernelissä jo versiosta 1.2 (1995) alkaen. Moduuleita voi poistaa muistista, kääntää uudestaan, päivittää sammuttamatta konetta. Mikä usein hyödyllistä kun vaikka näytönohjaimen ajurin voi päivittää sammuttamatta konetta. X pitää toki käynnistää uudestaan, mutta taustapalveluiden toimita ei häiriinny jos palveluita käynnissä.
Kernelin voi toki kääntää myös monoiliittiseksi. Mitä kääntää moduleiksi ja mitä kerneliin sisälle on olemassa yksinkertaisia ns. nyrkkisääntöjä. Itse käännän kernelin niin, että initrd;tä ei tarvita käynnistyksessä. Tarpeettomat ajurit jätetään pois. Tärkeimmät tiedostojärjestelmät ja ajurit pitää kääntää kerneliin jos haluaa koneen käyntiin ilman initrd:tä. Vakaata kerneliä voi myös paikkailla jos omistaa laitteen jonka ajuria ei ole vielä virallisessa versiossa. Linux-kerneli kehittyy kovaa vauhtia ja uutta koodia tulee päivittäin. Koodia lienee yli 20 milj. riviä ja tuosta ei tosiaan kaikkea tarvitse kääntää. Ehkä jollain vivulla make kertoo montakoa rivä se on kääntänyt. Rasberry kääntää kerneliä reilut 6 tuntia. Tehokas nykykone keskusmuistissa muutaman minuutin. Peruskannettava reilun tunnin jos ei osaa optimoida käännösaikaa.
Syteemi joka toimii Linux-ytimellä ei välttämättä vielä ole Unix yhteensopia. POSIX standardi olisi hyvä täyttää. Linux Standard Base eli LSB täyttää POSIX vaatimukset. LSB sisältää paljon muitakin standardeja. Systeemi joka täyttää LSB:n vaatimukset voidaan pitää Linux järjestelmänä. - Ubuntu ei juuri paisu. Paisunta tapahtuu käyttäjän kotikansiossa. logrotate, tmpwatch siivoavat systeemiä automaattisesti. Paketinhallintaa voi myös siivota automaattisesti, mutta ei iso vaiva kirjoittaa apt autoclean välillä. tmpwatch myös kätevä ajoittaiseen kansioiden tyhjentämiseen. Sinne voi lisätä rivin joka poistaa yli kuukauden vanhat ladatut paketit.
- Komento kätevä kun pitää luoda paljon samantyyppisiä hakemistoja. Itse teen kuvat kansion alle aina kansiot jpg,raw,nettiin, editoidut,parhaat. Nettiin julkaistavista kuvista poistetaan metatiedot. Sekin komentorivillä. Jokaisesta tapahtumasta oma kansionsa.. Säästyy aikaa jos pitää luoda useita tapahtumia.
- Perussysteemi kyllä asentui. Näytönohjain vaatii tuosta 2G muistista oman palasensa. Lopullinen asennus tyssäsi erään kerneliä vasten käännettävän ajurin asennukseen.
- Verkkokortin firmis tai ajuri hankkala asentaa jos verkko ei toimi. Siksi se pitää hankkia jotenkin muuten. Toki pitää käyttää systeemin omaa paketinhallintaa heti kun verkko on saatu toimimaan.
Debiania en itse käytä, mutta kun kokeilin huomasin ei vapaiden ajureiden ja firmisten asentamisen olevan hieman hankalampaa kuin Ubuntussa. Ei tullut ladattua sitä asennusmediaa jossa ei vapaat ajurit mukana. - En huomannut, että sille repo olemassa. Se tietysti helpoin. Debian vaatii laitteiden firmisten asentamisen erikseen. Tosin pitää tehdä vain kerran. Mutta ärsyttävää jos netti ei toimi niin firmis pitää ladata jollain toisella koneella.
- Tuki tuohon tulee joskus... Ajurit löytyy tuolta https://github.com/tomaspinho/rtl8821ce
Kerneli mielellään 4.14 tai uudempi.
tarvitset ainakin
sudo apt-get install --reinstall git dkms build-essential linux-headers-$(uname -r) jotta saat ajurin käännettyä.
Ajuri latautuu komennolla git clone https://github.com/tomaspinho/rtl8821ce
Ei tässä debiania nyt joten en viitsi kokeilla. - Auttaisiko consoleblank optio grubiin. Mikä asetus nyt on?
muuta sitä ja sitten sudo update-grub ja uudelleenkäynnistys.
tai sitten sopiva setterm -blank X komento vaikka ~/.bashrc tiedostoon. - Erilliset levyt hidastavat käynnistystä hieman. Hidastuksen voi huomata jos juureen liitetään useita pyöriviä levyjä, joissa useita partitioita. Käynnistyksessä tarvittavia prosesseja ajetaan rinnakkain. Kun nettiä odotetaan sitä tarvitsevat ohjelmat käynnistetään vasta kun netti on pystyssä. Jos nettiin ei saada yhteyttä koneen käynnistyminen voi kestää pitkään. Käynnistymistä voi nopeuttaa poistamalla turhia palveluita tai muuttamalla niiden käynnistysjärjestystä.
16G muistilla selviää ilman SWAP-osiota. Jos käynnistää prosessin jonka arvelee syövän paljon muistia niin silloin voi pistää sivutuksen päälle. 2G koneessa itselle kävi niin, etten muistin loppumisen takia saanut systeemiä asenennettua. No ei sillä mitään käyttöä ole - 2G alkaa olla liian vähän netin selaamiseenkin. - /tmp on monissa järjestelmissä ram-levyllä keskusmuistissa. Usein muitakin kansioita kuten /run. Myös pienillä tempuilla saa haluamansa ohjelman kokonaan pyörimään keskusmuistiin. Mikä on kätevää koska silloin voidaan levy nukuttaa pois pyörimästä. Paljon levynkäyttöä sisältää c-ohjelman kääntäminen. Kun työn siirtää ram-levylle käännös nopeutuu. Itseä ei levyn kuluminen kiinnosta - nopeus kiinnostaa. Jos pitää muutama tuhat kuvaa muuttaa raw-formaatista jpg formaattiin kannattaa miettiä miten sen tekee ja minne tulosteen pistää.
- Pysyvän muutoksen saa muokkaamaalla xorg.conf tiedostoa. Näytön pitäisi kertoa oikea resoluutio. taitaa olla vanha kone
- cp -Rax <vanha osio> <uusi osio> on väärin. -a vipu sisältää R:n eli rekursion. -x estää muiden tiedostojärjestelmien kopioinnin. Kun kone käynnistetään asennusmedialta auttaa tiedoston /etc/fstab sisältä levyliitoksien teossa. Kun liitokset tehty oikein cp -a riittää. Verkon yli sitten taas rsync - miksei myös paikallisesti. Molempia olen käyttänyt ja toimineet.
- Enpä ole miettinyt asiaa. Trim pitää kytkeä päälle erikseen joissakin levyissä. Parantuuko suoritusky riippuu tietty hieman käytöstä. Itsellä levyt kestäneet hyvin. Osiointi oli joskus pienehkö laskutehtävä jos halusi optimaalisen tuloksen. Windows 7 sisälsi vielä paljon bugeja osioinnin suhteen - varsinkin jos isompi levy. Ilman service packkia raja taisi olla 128 megaa.. nyt naurattaa. Linux taas osasi käyttää isoa levyä vaikka bios ei osannut. Piti pistää vain pieneltä käyntiin.