Mikko_Tku
Retkeilyä, valokuvausta, musiikkia harrastava mies.
Kuvassa näkyy delffiinejä. Ei alastonta naista, kuten
jotkut väittävät.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 1849 kommenttia
- Nvidian suljetut ajurit tarjoavat paremman OpenGl ja OpenCl tuen. Monet ohjelmat käyttävät noita rajapintoja ja itse en tulisi toimeen ilman suljettua ajuria.
- Tiedostojen kopiointi helppoa. Et kertonut onko kopioitavassa levyssä useita osioita ja/tai tiedostojärjestelmiä.
Ensin tekisin vastaavat osiot ja tiedostojärjestelmät kohdelevylle. Koot tarpeen mukaan - usein kopiointi tehdään siksi, että osioiden kokoa pitää muuttaa.
Käynnistä kone asennusmedialla. kopioitava systeemi ei saa olla käynnissä.
Päätteessä otat root-oikeudet käyttöön.
Tee levyliitoksille hakemistot. Esim mkdir /mnt/vanha /mnt/uusi
Tee levyliitokset mount komennolla.
cp -a /mnt/vanha /mnt/uusi/ kopioi tiedostot.
-a vipu kopioi alihakemistot, oikeudet, linkit ym... käyttöä kannattaa hieman harjoitella. Teran levy voi kestää 6h jos usb-piuhan päässä.
Jos levyt samanlaiset dd toimii hyvin. Esim dd if=/dev/sda of=/dev/sdb
Mitään ihmeohjelmia ei tarvita. Tiedoston kopiointi ihan rutiinia.
Kopioinnin jälkeen pitää korjata /etc/fstab ja tietysti asentaa lataaja uudestaan.
Pienen ssd-levyn kopioi alle tunnissa jos käynnistystikkua on valmiiksi tehty. - Jos uunituore näytönohjain voi olla tarpeen ajurin asentaminen paketinhallinnan ulkopuolelta. Harvoin näin on ja yleensä riittää kun päivittää edes kerran vuodessa kernelin ja nvidian-ajurin. Itse en ole huomannut juuri muutosta käytössä päivityksen jälkeen.
- Linuxissa käyttäjä voi käytännössä asentaa ohjelmia vain kotikansioon jos ei ole pääkäyttäjän oikeuksia. Ja kotikansiossakin voi ylläpito estää ohjelmien suosittamisen. Mitä voi kyllä melko helposti kiertää.
Linuxissa voi tehdä melko helposti erilaisia hiekkalaatikoita, joissa ei näy kaikki järjestelmän komennot. Vaikka olisi pääkäyttäjän oikeudet eivät sudo, apt ja muut tärkeät työkalut ole käytössä jos käyttäjälle pääsy vain joihinkin yleisimpiin komentoihin vaikka dir ja cd. Systeemin oikeudet saa melko tiukalle jos haluaa.
Linux kyllä sisältää hyvät työkalut "roskien" poistoon. logrotate, tmpwatch ja vastaavat cronnissa auttaa. Toki käyttäjä voi saada systeemin tukkoon siirtämällä järjettömän isoja tiedostoja. Jos teran levykuva salataan väliaikaismuistiin ennen siirtoa voi tila loppua. Harvempi kyllä koettaa ssh:lla moisia siirtää verkossa.
Levyjärjestelmät ovat hyvin Linuxissa tuettu. Softa-Raid onnistuu. Verkkolevyjä voi liittää systeemiin väliaikaisesti tai pysyvästi. Jopa järjestelmän ydin voidaan ladata verkosta, mikä nopeuttaa esim. Rasberryn käynnistymistä. Järjestelmän ydin ja/tai lataaja voi olla myös tikulla. Jos loput järjestelmästä salattuna levyllä on systeemi hyvin turvassa. Koko levyn salaus haastava tehtävä, mutta onnistuu helpommin jos kerneli ja lataaja jätetään salaamatta. - Monet ajurit eivät toimi kääntämättä, Nvidian näytönohjaimen ajuri yksi sellainen.
Ohjelmia voi kääntää monilla eri asetuksilla. Gcc sisältää hirmuisen määrän optioita. Sillä voi tehdä koodia joka toimii vain tietyssä prosessorissa. Onkin muutama jakelu olemassa jotka käännetty tietylle alustalle. On olemassa jopa apuohjelmia, jotka kertovat parhaimmat asetukset tietyille prosessoreille. Ubuntun painolastina on, että se käännetään myös suoritettavaksi vanhemmissa koneissa. Tuki niille roikkuu mukana kun monet vielä haluaa sen Ubuntun siihen vanhaan jo muuten poistettuun koneeseen. - Hieno tuo Kalevala sitaatti.
Fat-tiedostojärjestelmä on vapaa. Kehitetty aikoinaan pienille "lerpuille". Ntfs sisältäisi jo tuen isoille tiedostoille, mutta ei lisenssivapaa. Tarvetta olisi tiedostojärjestelmälle, joka olisi vapaa, jota kaikki systeemit tukisi ja parempi kuin fat. Png toimii jo hyvin ja on vapaa formatti kuville. Moni järjestelmä osaa ne näyttää ja joissakin ihan oletuksena - ikonit, taustatakuvat ym. - Jos ohjelman asentaa paketinhallinnan kautta antaa sen huolehtia. Silloin ohjelma näkyy kaikille käyttäjille.
Jos lataa ohjelman lähdekoodin ja kääntää sen oikea paikka on kotikansiossa - usein /bin joka polussa ja jos ei ole sen voi lisätä. Jos haluaa, että ohjelma näkyy kaikille käyttäjille niin standardi paikka on /usr/local/bin. Samoin menee /lib ja vastaavat.
/usr kansio voidaan liittää järjestelmään vain luku tilassa.
/var sisältää dataa johon pitää olla kirjoitusoikeus. Jotkut ohjelmat voivat kirjoittaa tuonne terakaupalla dataa.
/boot kansiota ei tarvitse liittää tiedostojäjestelmään. Toki päivityksen ajaksi.
/etc sisältää asetukset. Myös käyttäjätunnukset ja paljon muutakin.
Laitetunnukset ovat Linuxissa selkeät kun ne oppii. udev ja systemd on hiukan monimutkaistanut niitä. Levyt liitetään /mnt kansion alle ja nimen voi valita vapaasti. Vaikka TV_tallennukset. Jokaiselle levylle voi valita optimaalisen järjestelmän.
Jos tila loppuu voi vaikka /usr/local kansion siirtää eri paikkaan. Helpoiten linkin avaulla. Myös tekemällä liitoksen /etc/fstab kansioon.
Systeemi pitää järjestelmän puhtaana roskista. Käyttäjien kotikansiot toinen juttu ja mainitut /usr/local ym jonne paketinhallinta ei kirjoita.
Jotkut ohjelmat voivat kirjoittaa paljon dataa kotikansioon. Itsellä kuvat, musat, leffat eri levyillä. Windows paisuu ajan mittaan. Sitä Ubuntun peruskäyttö ei tee. Itsellä nyt Gentoo alla ja asennus vuodelta 2011? Ja eipä ole paisunut merkittävästi kun turhat poistelee välillä. Kone vaihtunut välillä ja levytkin. Siksi hankala asentaa ettei viitsi tehdä turhan takia uudestaan.
Monet systeemit kirjoittavat jo väliaikaistiedostot ram-levylle muistiin. Jos /tmp tai /var/tmp ram-levyllä niiden nopeutta voi peruskäyttäjäkin hyödyntää. Esim C käännös nopeutuu ram-levyllä.
Tiedostojärjestelmä ei myöskään pirstoudu.
Windowssin tiedostokärjestelmä on ei vapaa. Siksi ulkoisia massamuisteja myydään typerällä fat-systeemillä. Ehkä joskus 4T usb-levy voidaan myydä järkevällä systeemillä.
Päätaloa lainatakseni: Hevosella on iso pää. Antaa sen murehtia. Normi Ubuntukäyttäjän ei tarvitse. - Eiköhän ole parempi itse kokeilla kumpi sopii paremmin. Itsellä aito Ubuntu LTS. Vielä 16 käytössä kun uudempi ei tue yhtä laitettani. Ehkä bugi jo korjattu ja sen voi kiertää asentamalla yhden paketin Ubuntu 16 ohjelmavarastosta. Yhdellä kaverilla vieläkin vanhempi versio käytössä kun ei voi päivittää. Tärkeä ohjelma ei toimi uudemmissa. Kun tästä tuki loppuu voisi sitä Minttiä kokeilla.
- Miksi noin vaikeasti. Eikö tiedostonhallinta kelpaa. Merkataan tiedostot ja sitten F2. Valokuvat numeroin noin. Etunollat tarpeen.
- Tämä on tavallaan viihdettä. Ja vastauksen voi saada yksinkertaiseen asiaan ilman käyttäjätunnuksen luomista joka foorumille. Sitten on linux foorumeita pelailuun, tv-korteille, palvelimille, median suoratoistoon, valokuvien käsittelyyn,...
- Mikähän yhteys käytössä? Ei ennen tarvittu mitään networkmanagereita. Itsellä talolaajakaista ja hyvin toimii netti ilman manageria jota ei ikinä asennettu.
Voit käynnistää koneen asennusmedialla ja tehdä chrootin rikkimenneeseen asennukseen. Asenna puuttuvat paketit.
Voit yhdistää koneen perinteisesti nettiin komentorivillä. Asenna peketit.
Lataat paketit itse palvelimelta - työlästä selvittää riippuvuudet. Kopioi paketinhallinnan latauslansioon ja asennat. En käytä Minttiä, mutta siinäkin vasmasti meta-paketteja desktop ym..
Tuossa ohjetta netin konffaukseen https://wiki.debian.org/NetworkConfiguration
debianin ohje toiminee Mintissä. Itsellä DHCP hakee osoitteen reitittimeltä. - Tikku on yleensä helpoin. Lataa levykuva. Kirjoita tikulle sudo dd if=levy.iso of=/dev/sdX. X on tikkusi levytunnus. Usein b. Käynnistä kone uusiksi tikulta (usein F8 ym. antaa valikon jossa voi valita käynnistyvän levyn - riippuu biossista). Tee asennus. Yleensä selviää alle tunnissa.
- Levykuvasta systeemin palauttaa SSD-levyltä SSD-levylle melko nopeasti. Jos asennuslevy nopealla levyllä ja ei lataa kielipaketteja ym. asennus menee melko nopeasti. Virtuaalisesti RAM-levylle luulisi sujuvan äkkiä. Asennus tehdään vain kerran niin väliäkö sillä kestääkö 6 vai 60 min. Jos 60 konetta niin levykuva näppärin.
- Jos toimii hyvin ja ei vakavaa tietoturvaongelmaa joka koskee omaa käyttöä ei tarvitse päivittää. Pari kertaa vuodessa riittänee. Samalla pitää päivittää mm. nvidian näytönohjaimen ajuri ja muut ajurit jotka vaativat kääntämisen kernelin lähdepuuta vasten. Kovin monilla ei moisia käytössä. Tuotantokäytössä olevissa koneissa kerneli päivitetään harvoin. Uptime voi olla yli vuosi.
Aina voi palata vanhaan ei välttämättä ole kovin yksinkertaista. Jos joku ajuri ei toimi uudessa versiossa, niin ei sitä vanhempaa toimivaa välttämättä heti löydy jos paketinhallinta on poistanut sen. Vanhemmat kernelit tarpeen jos ajurista X ei ole tehty toimivaa versiota uudemmalle kernelille. Erilaisia laitteita hirmuinen määrä joten yleispätevää ohjetta vaikea antaa. Oma lukunsa sitten jos käytössä ohjelma mitä ei ole päivitetty vuosiin. Siksi LTS versiot hyviä kun niissä saa vanhankin ohjelman pysymään toiminnassa. Jos valvontakamera pimenee päivityksessä ei siitä paljoa iloa ole. - Onko kone sammutettu oikein? Viittaa levyvirheeeseen. Virranhallinnasta voi ottaa pois kaikki käytöstä. Kone kannattaa kännistää asennusmedialla ja tarkistaa levyt. Esim fsck -nf /dev/sda1. Levy ei saa olla liitettynä. Kone kannattaa sammuttaa aina oikein.
- Minusta se olisi ongelma jos wlania ei saa päälle. Itse tuskailun kerran tuon kanssa. Kannettavissa voi olla erikoinen näppäimistö ja wlan-näppäin ei välttämättä toimi. Mitäs ifconfig näyttää? Etsi oikea laite ja esim sudo ifconfig wlan1 down poistaa sen käytöstä. Pysyvän muutoksen saa kun pistää wlanin modulin estolistalle. Kun modulia ei latadat muistiin ei wlan toimi. Lampun palamisella ei merkitystä. Kyllä senkin saa pois päältä, mutta ei jaksa googlettaa kun ei tarkkaa mallia koneesta tiedossa.
- sudo dd of=/dev/sdc if=ubuntu-xxxx.iso riittää asennuslevyn kirttamiseksi tikulle. Lisäksi pitää tarkistaa, että tikku ei ole liitetty. Onnistuu vaikka df -h. Jos tikku näkyy listassa niin sudo umount /dev/sdc poistaa levyliitoksen. Linux osaa kirjoittaa suoraan laitteeseen. cat levy.iso > /dev/sdc toimii myös (sudo eteen)
Täällä moni valittaa tuon sudo:n käytöstä. Windows toimii samoin jos ei pääkättäjän oikeuksia. Samoin useimmat muut systeemit. On tyhmää käyttää konetta pääkäyttäjän oikeuksilla jolloin yksinkertaisella komennolla voi vaikka tyhjentää koko koneen tai asentaa vaikka mitä ohjelmia ajoon. Tietoturvan tason nostaminen tuo aina vähän hankaluutta koneen käyttöön. Käyttäähän moni varmuuslukkoakin kodin ovessa. Toiseen kun voi olla avain useammalla. - VLC hieman ongelmallinen kun käyttää QT ja paljon muita kirjastoja. Debian himan hankala noissa kodekissa. Lueppa https://wiki.debian.org/HardwareVideoAcceleration
Näytönohjaimen käyttö videoiden purussa vähentää CPU kuormaa ja mahdollistaa videoiden katselun vattimattomallakin CPU:lla. VAAPI tai VDPAU tuki ei oletuksena kai asennu ja noiden asentaminen vaatii hieman tietoa raudasta ja ajureista. Debian suosii vain vapaita softia joten ei vapaat ajurit vaativat hieman näpräämistä. Intelin vaapi tuki käsittääkseni helppoa asentaa. - Windowsin pasianssiin löytyi muinoin huijauskoodi. Samoin Miinaharavaan. Nykyisistä en ole varma kun en käytä. Töissä noita tuli pelattua, Nykyisin ei ehdi.
- Asentaisin Gentoon.. Osa systeemistä RAM-levylle.. KDE työpöytäkin asentuu muutamassa tunnissa lähdekoodista.. Arch Linux vähän helpompi. Wayland vielä hieman hankala Nvidian näytönohjaimelle. OpenCl ja OpenGl kyllä toimii reippaasti.. jos tykkää laskea raskaita tehtäviä..