- Eipä taida kannattaa ruveta kehittelemään tuollaisia teorioita "kipparilakin" taustasta, hyvin samanlaisia kun on eri puolilla maailmaa ollut käytössä. Jotkut sanovat lakin mallin pohjautuvan Elben jokilaivakippareiden käyttämään, se on ihan yhtä uskottava kuin sinunkin teoriasi. Ja toisaalta vossikkakuskien "ajurinlakki" on sekin hyvin samannäköinen. Perusidea on joka tapauksessa sama eli lippa suojaa silmiä auringolta ja joskus sateeltakin.
Minä muuten käytän venejalkineina crocseja, elleivät olosuhteet vaadi kumisaappaita. Kätevämpiä ei juuri ole, pysyvät hyvin jalassa ja on toisaalta sitten halutessa helppo potkaista pois ja panna jalkaan (kunhan ei käytä nilkkalenkkiä). - "Joten ihmisten täytyy tarvittaessa puuttua tilanteeseen. "
Höpöhöpö. Jos merimetsot valtaavat saaren, niin se on normaalia luonnon menoa. Ei siihen ole ihmisellä oikeutta puuttua, vielä vähemmän voi väittää olevan tarvetta kenenkään muun kuin ihmisen kannalta eikä ihmisen oikeus ole yhtään sen parempi kuin muiden eläinten.
Maailman haitallisin eläinlaji on ihminen. Ja tropiikin ulkopuolella juuri ihmistä voi hyvällä syyllä sanoa vieraslajiksi. - Juuri näin. Jos ei luonto kelpaa sellaisena kuin se on, pysykööt poissa luonnosta. Tai jos rupeavat rakennuspuuhiin, älkööt ainakaan väittäkö olevansa "luonnossa".
- Onhan se täysin oikea. Kyseessä ovat vaijerit ja ne ovat maston sivutukia. Ne ovat siis sivuvaijereita. Opettele suomea.
- No on joo. Ero on koossa, genoa on isompi. Aavistuksen yleistäen voi sanoa näin, että jos keulapurje täysin avattuna ja suoraan kölilinjan suuntaisena ylettää enintään juuri ja juuri takareunastaan mastoon, niin se on fokka. Isompi on sitten genoa. Sitten puhutaan ykkös-, kakkos- ja kolmosgenoasta koon mukaan. Rajat niiden välillä näkyvät olevan vähän liukuvia, tyypillisesti kuitenkin koko kerrotaan prosentteina täysimittaisen fokan koosta.
- Se on kyllä ihan asiallinen nimitys niille.
- Olet aivan oikeassa, ei siitä sanottu mitään vaan jostain syystä syntyi itselleni virheellinen mielikuva. Mutta aloittaja puhui joka tapauksessa fokasta, ei genoasta. On tietysti täysin mahdollista, että kyseessä on todellisuudessa genoa.
- Ilmeisesti sitä fokkaa ei ole alunperin tehty tuolle veneelle tai sitten se on mitattu väärin. Itse asiassa ihmettelen, miten itseskuuttaava fokka edes voi osua sivuvantteihin, kun kiskohan on kuitenkin aina maston edessä.
- Veneilyn määrä per capita on sekä Jenkeissä että Ausseissa todellakin aivan toisella tasolla kuin Suomessa. Nimittäin pirusti alemmalla.
- Jos siihen lehmänlantaläjään, joka sinulla on aivojen paikalla, mahtuisi edes hituinen lukutaitoa, olisit oivaltanut, että minä tunnen nämäkin karttamerkit. Mutta kuten ketjussa on käynyt ilmi, kaikille ei ole noiden merkintöjen tarkoitus täysin selvä. Siksi mainitsin sen, että niitä ei ole suomalaisessa karttasarjassa selostettu, vaikka virolaisessa onkin. Ehkä suomalaisen karttasarjan julkaisija on ajatellut, että koska noita ei ole missään Suomen aluevesillä voimassa, ei tarvitse huviveneilijöille tarkoitettuun karttasarjaan niitä selvittää.
- Sorry, tuo äskeinen kysymys ko. kirjan hankkimisesta oli siis minun, tuli epähuomiossa klikattua tuota anonymiteetti-ruutua.
- Tarkistin tuon karttasarjan osana olevasta Suomenlahden yleiskartasta ja siellä on tosiaan merkitty Helsinki-Tallinna -välin osalta kulkusuuntanuolet vain suosituksina, kun idempänä ja lännempänä ne ovat pakottavia.
(Suomalaisen karttasarjan merkkien selityksissä ei muuten ole noita avattu, mutta virolaisessa on.) - "Vanha ohje oli, että käden heilautuksella osoitetaan, että kaikki on kunnossa ja mikäli vastausta ei tule, pitäisi käydä kysymässä, mikä on hätänä. "
Historiaan ja etenkin monien vakiintuneiden tapojen taustoiin aika paljon tutustuneena sanon, että vaikka tuo voi olla nykyisin monien ainoana tuntema merkitys, on tavan tausta kyllä paljnn raadollisempi. Tervehtimisen taustalla oli aikoinaan sen testaaminen, onko toinen merellä kohdattu alus miehitetty ja kunnossa vaiko kenties helppo saalis, tuuliajolla ilman miehistöä tai miehistö toimntakyvyttömänä. - Totta, ne ovat erittäin hyvät muulloin paitsi kylmällä/hyvin sateisella säällä. Lisäksi niistä tulee aika pirullisen liukkaat useimmilla kovilla märillä pinnoilla, kun pohjakuvio kuluu tarpeeksi.
- Hikoiluun ei ole hyvää vastausta, mutta kylmällä säällä hai-malliset vaaleapohjaiset kumisaappaat ovat osoittautuneet toimiviksi. Olen lisäksi leikannut varret takaa auki nilkan yläpuolelta, joten ne on nopeampi vetää jalkaan ja jalasta pois.
- Kyllähän "Bowditch" sinänsä on tavallaan oikeassa. Reittijako ei vapauta sitä tankkeria väistämisvelvollisuudesta eli jos se jättää väistämättä vaikka voisi, niin rangaistus voi tulla. Reittijaon tarkoitus on juuri se, minkä kerrot, mutta isojen kauppalaivojen ja huviveneiden väliseen tilanteeseen se vaikuttaa niin, että huviveneilijän todennäköisyys saada sakot samasta tilanteesta, josta ne lätkäistään myös toisena osapuolena olleen kauppalaivan kipparille, ovat isommat kuin reittijaon ulkopuolella. Ja toisaalta se huviveneilijä voi saada sakot, vaikka mitään varsinaista vaaratilannetta ei edes syntyisi ja hän olisi ollut väistettävän asemassa.
Eli ei nyt sekoiteta kahta erillistä asiaa toisiinsa, siis väistämissääntöjä ja reittijaon huviveneille asettamia rajoituksia. - Se on vähän semantiikkaa. Väistämissäännöt ovat sinänsä samat kuin muuallakin, mutta sinne reittijakoalueelle menemistä ja siellä liikkumista ylipäätään on rajoitettu. Toisin sanoen reittijako ei anna tankkerille oikeutta vetää säälittä yli, mutta sille tankkerin väistämälle voi sitten tulla sakot.
- Esimerkiksi joidenkin (ehkä kaikkien) plottereiden AIS-näytöt puhuvat headingista (HDG) kulkusuuntaa tarkoittaen. Ja jos vähän guuglailet, huomaat kyllä, että headingille esitetään monissa englanninkielisissäkin lähteissä molemmat merkitykset, sekä keulasuunta että kulkusuunta. Useimmat navigointisanastoon tarkemmin erikoistuneet lähteet kyllä tekevät eron.
- Jos nyt oikein muistan, niin Helsingin ja Tallinnan välissä on "katko" reittijakojärjestelmässä, kai juuri sen poikittaisliikenteen vuoksi.
Muuten, siitä suorakulmaisuuden määritelmästä on joskus kinattu, ts. ovatko Colregsin englannin- ja suomenkielinen teksti sopusoinnussa vai ristiriidassa? Englanninkielinen sanoo, että "heading" pitää olla mahdollisimman suorakulmainen, suomenkielinen vaatii ylittämään mahdollisimman suorassa kulmassa. Kiistelyn perustana on se, että "heading" voi tarkoittaa sekä kulkusuuntaa että keulasuuntaa. - Olisiko syy ollut se, että vene ei ollut matkalla saksalaiseen satamaan vaan kohti Ruotsia tai Suomea ja saksalaiset virkamiehet eivät pitäneet perusteltuna käännyttää satamaan vaan tekivät vain pöytäkirjan ja ilmoittivat Suomeen? Joka tapauksessa se käsiteltiin Suomessa tuomioistuimessa.