Vene vesillä ja kevään ensimmäinen reissu lokissa. Pikkuisen kryssiä matkalla ja vakioaiheet -> hidasta, hankalaa ja epämukavaa. No kylmää ainakin oli, se on myönnettävä.
Miten motivoitte miehistöä tähän, meillä pantiin taas VP laulamaan pienen rimpuilun jälkeen ja samoilla mennään koko kesä jos puhaltelee vastaan.
Kryssivinkkejä kaivataan
Anonyymi
72
78
Vastaukset
- Anonyymi
Valitse reitti niin, ettei tarvitse tikata. Pitkä siivu tiukkaankaan vastaiseen ei ole erityisen työlästä.
Meillä kevään ensimmäinen purjehdus oli reilun 20 mailin lenkki Suomenlahdella. Koneella ajettiin puoli mailia satamasta ulos. Tuuli lounaasta 4-7 m/s. Ajeltiin tuuli oikealla ensin kaakkoon, sitten etelään. Ensimmäinen (ja ainoa) venda reilun puolentoista tunnin kuluttua. Matka jatkui luoteeseen tuuli vasemmalta tunnin verran, sitten samanpuoleista sivutuulta pari kymmentä minuuttia. Jiippi, genakkeri ylös ja sivumyötäistä kunnes tuuli hyytyi. Kaksi ja puoli mailia koneella kotipilttuuseen.
Mutta tiiviimpikin vekki menee kyllä nurisematta, kun vene luovii hyvin.
HVenheellä- Anonyymi
Reitin valinta on mukavuuden ja samalla nopeudenkin kannalta se ensiarvoinen juttu. Samasta lähtöpaikasta samaan määräpäähän on pelkkiä avomeritaipaleita lukuunottamatta aina useampia vaihtoehtoja. Jokin vaihtoehto saattaa tehdät turhat vendat tarpeettomiksi tai hyvin vähiksi reitin polveillessa kryssikulmien puitteissa. Kovemmalla tuulella valitaan suojaisempi reitti ja saarten takana oleva pienempi aallokko hyödynnetään. Kevyessä vastaavasti hakeudutaan vapaisiin tuuliin. Ja sitten tietenkin haetaan lay-linet kuten kilpaillessakin. Siis ne rajaviivat, joita pitkin vene tuuleen nousee. Niitä noudattamalla säästää monta turhaa vendaa päivän matkalla.
Tosijuttu tietenkin on, että tähän aikaan vuodesta kryssi on huomattavan kylmää puuhaa. Siinä mennään kintaat kädessä, karvalakki päässä ja kaulus suuta myöten vetoketju vedettynä. Ja vastaantulijat vilkuttelevat iloisesti t-paidoissaan.
T. eilen palellut
- Anonyymi
Rimpuilu ilmeisesti tarkoitti liikaa purjetta, puskaisuutta tms. Ohje olisi: latista, tvistaa, vaihda, reivaa ja hakeudu tasaiseen tuulen, jos mahd.
Jos rimpuilu tarkoitti ajovirheiden sarjaa, niin ei muuta kuin lisää luoviajoa. Jos mahd. mene seuran johonkin veneeseen viikkokisaan gastiksi ja seuraa, miten siinä ajetaan luovia ja matki omassa veneessä.
Tiukka luovi on purjehduksen parasta aikaa.- Anonyymi
Rimpuilu tarkoitti, että kippari yrittää saada porukan motivoitumaan. Vene sinänsä ok, mutta vaimolle ei maistu ja lapset kyllästyvät, pitäis jo olla perillä eikä ajella edestakaisin samaa sunttia. Kiire viikolla on sitä luokkaa, että purjehduskisat on aika etäinen tavoite.
Taitaa olla tekemätön paikka? - Anonyymi
Paha paikka on. Ota pehmeä lähestymistapa. Ekat luovit kesällä lämmössä ja miedossa tuulissa. Ihaile kaikkia vastaantulevia luovioita, heidän veneitään yms. Pelkkää positiivista ajattelu. Jospa gasti itse ehdottaa jonain heikkona hetkenään vastatuuleen purjehdusta.
Lapset tulee kyllä sitten mukana kunhan veneen hallituksen asennne muuttuu.
Peukut pystyyn. Kerro aikanaan jos asennemuutos saatu veneessä aikaan. Tsemppiä
- Anonyymi
Auttaisko jos vaihtais gastia, semmoisiakin on ettei tartte erikseen motivoida, tai sit vaihtaa kokonaan harrastusta! Tai purjehtii mukaviin suuntiin ja ajelee sillä VP:llä vastaiset osuudet, en nyt muita vinkkejä keksi..
- Anonyymi
Kuka sinne koleaan kevääseen käskee menemään kokemattomien ja innostumattomien kanssa? Ne pitää ensin innostuttaa kesäkeleissä, ja sitten vasta antaa käsittää, että kryssi on purjehduksden suola.
- Anonyymi
Jos sietää kelejä niin purjehduskausi on noin 6kk. Siitä voi jopa nauttia jos on ulkoilmatyyppiä. Poutahaukan kausi on pari kuukautta ja yksi syysreissu, purjehdus on todella kallis harrastus silloin. Puolen vuoden ajalta saa sentään vastinetta isoille investoinneille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos sietää kelejä niin purjehduskausi on noin 6kk. Siitä voi jopa nauttia jos on ulkoilmatyyppiä. Poutahaukan kausi on pari kuukautta ja yksi syysreissu, purjehdus on todella kallis harrastus silloin. Puolen vuoden ajalta saa sentään vastinetta isoille investoinneille.
Mutta pointti on siinä että näin tapetaan vaimon ja lasten mahdollinen alkuinnostus heti ja homma menee pilalle. Koviin ja huonoihin ja kylmiin keleihin mennään vain yksin, jos mennään. Tulevalle miehistölle tarjotaan vain herkkuja, eli lämpimiä kelejä ja leppoisia tuulia. Sitten kun innostuvat, alkavat jo itsekin ehdottaa vesille menoa huonommallakin keleillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos sietää kelejä niin purjehduskausi on noin 6kk. Siitä voi jopa nauttia jos on ulkoilmatyyppiä. Poutahaukan kausi on pari kuukautta ja yksi syysreissu, purjehdus on todella kallis harrastus silloin. Puolen vuoden ajalta saa sentään vastinetta isoille investoinneille.
Anonyymille tiedoksi...purjehdus on saman hintaista riippumatta siitä purjehditko 6 tai 3 kuukautta!!!Mistä näitä valopäitä eksyy tälle palstalle??????
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anonyymille tiedoksi...purjehdus on saman hintaista riippumatta siitä purjehditko 6 tai 3 kuukautta!!!Mistä näitä valopäitä eksyy tälle palstalle??????
...saa vastinetta rahoille. Tätä et tainnut ymmärtää. Sama kustannus jaettuna kaksi kertaa suuremmalle määrälle päiviä/maileja/tunteja on yksikkökustannukseltaan puolta halvempaa. Ja toisaalta tuottaa kaksinkertaisen määrän iloa.
- Anonyymi
Oma tulkintani on ollut että purjehdus vaimon yms. ystävien kanssa pitää olla mukavaa, sen vaaliminen on minun tehtäväni. Jos mukavampaa on moottorilla ajo, niinkuin usein asianlaita on niin sillä sitten. PetriA
Asia alkaa venevalinnasta.
Vene ratkaisee liki kaiken silloin kun kyytiin on tarkoitus saada vaimo ja lapset.
- Välimeren charter -veneeksi suunniteltu vene on Suomessa kiva perheelle noin juhannuksesta syyskuun alkuviikoille.
-pappateltallisella HR:llä, Najadilla tai Malölla saa hyvän kauden toukokuun puolivälistä lokakuun alkupuolelle.
-Ylösrakennetun, suljettavan sisäohjaamon omaava pohjoismainen (NC, Degerö, Regina af Vindö) vene on mukava huhtikuusta marraskuuhun. Merkittävin rajoite ei ole sää, vaan vakuutuksen ehdot kauden alussa ja lopussa. Omavastuut nousevat.
-Edellisten kaltainen, mutta teräksestä tehty vene antaa kaikkein pisimmän kauden.
Joku kryssikulma paljoa merkitse, lämpötalous ja matkakohteet sitäkin enemmän.- Anonyymi
Rikkaat ovat tajunneet tuon raised-saloon -homman ajat sitten, melkein kaikissa superjahdeissa on sellainen. Toki 140-jalkaisessa koirankoppi näyttää paremmalta kuin 30-jalkaisessa. Uusimpana Balticin 142 Canova:
https://youtu.be/fW84Vnw8Cxg
Jos lotossa voittaisi, niin teettäisin tuosta 40-jalkaisen version foileineen ja nostoköleineen. Anonyymi kirjoitti:
Rikkaat ovat tajunneet tuon raised-saloon -homman ajat sitten, melkein kaikissa superjahdeissa on sellainen. Toki 140-jalkaisessa koirankoppi näyttää paremmalta kuin 30-jalkaisessa. Uusimpana Balticin 142 Canova:
https://youtu.be/fW84Vnw8Cxg
Jos lotossa voittaisi, niin teettäisin tuosta 40-jalkaisen version foileineen ja nostoköleineen.Jep. Se superjahtiväki ei lähde yhtään sinne merelle kärsimään. Ihan jo tavallisemmassakin mittakaavassa operoivat toimivat pitkälle samoin periaattein. Vene on heille sosiaalisen kanssakäynnin väline, ei elämäntapa. Varakkailla on lisäksi paljon muitakin ajanvietteitä.
Suomeen ilman varsinaisia talousrajoitteita hankittavan veneen tulee toki sopia täkäläisille väylille ja satamiin. Jo 50 -jalkainen tekee elämästä vaikeampaa. Sille ei löydy usein peräpoijua ja syväys rajoittaa, joskus maston korkeuskin, kuten Naantaliin pääsyssä.
Venekoossa muutoinkin on miettimistä. Itse ajattelen ettei yli kolmea lisähenkeä veneessä jaksa kuin viikonlopun.
Mulla oli kerran 5 -henkinen sutjakka puolalainen jooganaisisto kaksi viikkoa kyydissä etelässä. Sen jaksoi kun itselleni on yhden hengen hytti kansisalongin alla. Kälätykseltä oli päästävä suojaan. Toki tuolla miehistöllä sai hyvin naapuriapuja rantautumisiin ja yleensä niin patalaiskat marinerotkin tulivat auliisti jeesaamaan ;)
Isolla porukalla hyttien tasapuolinen jako on haaste. Osa hyteistä on isommissakin veneissä aina ahtaita ja siitä jaosta tulee sitten mutinaa. Sellaista ei jaksa. Siksi kunnollinen perä- ja keulakajuutta, ei muuta ja ne max. kolme lisähenkeä veneeseen. Kolmen kokemattoman perään on helpompi katsoa kuin viiden-kuuden. Kaitsemistarve ei suinkaan vähene veneen kasvaessa.
- Anonyymi
"Vene vesillä ja kevään ensimmäinen reissu lokissa. Pikkuisen kryssiä.."
Haiskahtaa siltä, että on tullut valittua väärä harrastus. Itselläni taisi tulla pisin kryssi Utöstä Lehtmaan 17 m:n etelätuulella.
Muuten olen sitä mieltä, että purjeveneiksi pitäisi nimittää vain sellaisia veneitä, joissa ei ole moottoria ollenkaan. Sillä tavoin saataisiin selkeyttä näihin keskusteluihin. Mitähän se on auxiliary suomenkielellä.- Anonyymi
Eihän pitkissä vastatuulilegeissä mitään ongelmaa ole. Pitäisi mennä tuo ilman vendan vendaa. Vai tikkasitko? Oliko lukema tältä kaudelta?
Auxiliary kääntyy usein kätevästi etulitteellä lisä-, apu- tai vara-.
Nim. Apumoottori
- Anonyymi
Enpä ole ennen kuullut venevakuutuksen ehdoista suhteessa purjehduskauden pituuteen! Pitääpä tsekkaa oman vakuutuksen pienellä präntätyt..
1.11. -31.3. on yleensä kausi, jolloin venevahinkokorjauksesta omavastuun lisäksi peritään 20 tai 25% korjauksen hinnasta.
Asia koskettaa etenkin vetouistelijoita.Ariel37 kirjoitti:
1.11. -31.3. on yleensä kausi, jolloin venevahinkokorjauksesta omavastuun lisäksi peritään 20 tai 25% korjauksen hinnasta.
Asia koskettaa etenkin vetouistelijoita.Mutta omavastuita ei monikaan purjehtija budjetoi vuosikuluihin. Vetouistelijoista en tiedä.
- Anonyymi
Purjehdus on ihan mukavaa jos yhdellä halssilla pääsee 50 mailia mutta meidän rannikon turvaväylillä mennään koneilla!
- Anonyymi
Minulla alkoi 41. kausi. En muista kovinkaan montaa kertaa, että Stadista olisin päässyt länteen sellaisella tuulikulmalla, joka olisi ollut perän takaa tai edes sivulta. Mä olen luovuttanut enkä luovi Hki-Hanko -välillä. Kyllä se on apumoottori joka hoitaa homman. Lapsena/nuorena tehtiin Hankoon matkaa melkein viikko, kun faija halusi kryssiä Scyllalla. Myös Barösundissa.
Kisat erikseen, niissä ei voi muuta.- Anonyymi
Pari siivua: ensin esimerkiksi Tallinnaan, sieltä Hankoon.
Suomenlahdella ei tarvitse valitsevilla tuulilla tikata, tilaa on.
HVenheellä - Anonyymi
Miksi tuulen pitäisi tulla perän takaa tai sivulta?
Mikset voi purjehtia jos tuuli tulee samalla halssilla etuviistosta, ja vene kulkee yhtä hyvin kuin koneellakin?
Kyllä se pitäisi 40 täyden purjehduskauden jälkeen jo osata. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pari siivua: ensin esimerkiksi Tallinnaan, sieltä Hankoon.
Suomenlahdella ei tarvitse valitsevilla tuulilla tikata, tilaa on.
HVenheelläKai tiedät ettei reitinjakojärjestelmässä ole sallittua ajaa viistoon, ei vaikka purjehtisi ilman konetta?
Asiaan ei vaikuta se että tilaa on, eikä se että olisit valmis väistämään reitinjakojärjestelmää käyttäviä aluksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kai tiedät ettei reitinjakojärjestelmässä ole sallittua ajaa viistoon, ei vaikka purjehtisi ilman konetta?
Asiaan ei vaikuta se että tilaa on, eikä se että olisit valmis väistämään reitinjakojärjestelmää käyttäviä aluksia.Kai tiedät, että tuo ei pidä tarkkaan ottaen paikkaansa?
”Aluksen on mahdollisuuksien mukaan vältettävä liikennekaistojen ylitystä, mutta milloin se on välttämätöntä, on ylitys suoritettava yleiseen liikennesuuntaan nähden niin suorassa kulmassa kuin mahdollista.”
Niin suorassa kulmassa kuin mahdollista pitää kevyesti sisällään ylittämisen purjehtimalla sellaisessa kulmassa, joka on merenkulun kannalta järkevää.
Itse lähden siitä, että järkevin kulma on se, jossa ylittäminen kestää vähimmän mahdollisen ajan. Useimmiten se lienee kohtuullisen lähelläkin 90 astetta.
(Jos saivare maistuu, niin voisihan sitä argumentoida niinkin, ettei Tallinnaan meneminen ole välttämätöntä kenellekään.)
”Purjealus ei saa estää liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua.”
Tämä ei tarkoita, että liikennekaistaa ei saisi ylittää purjehtien . Estäminen on lähinnä hankkiutumista asemiin, jossa toinen alus joutuisi väistelemään.
Kai myös tiedät, että se kaista ei ole erityisen leveä? Ylitys ei kauaa kestä.
Kai tiedät myös, että vallitsevalla lounaistuulella itä-länsisuuntaisen väylän voi ylittää tasan 90 asteen kulmassakin, mitä säännöt eivät - kuten edellä osoitin - edellytä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kai tiedät, että tuo ei pidä tarkkaan ottaen paikkaansa?
”Aluksen on mahdollisuuksien mukaan vältettävä liikennekaistojen ylitystä, mutta milloin se on välttämätöntä, on ylitys suoritettava yleiseen liikennesuuntaan nähden niin suorassa kulmassa kuin mahdollista.”
Niin suorassa kulmassa kuin mahdollista pitää kevyesti sisällään ylittämisen purjehtimalla sellaisessa kulmassa, joka on merenkulun kannalta järkevää.
Itse lähden siitä, että järkevin kulma on se, jossa ylittäminen kestää vähimmän mahdollisen ajan. Useimmiten se lienee kohtuullisen lähelläkin 90 astetta.
(Jos saivare maistuu, niin voisihan sitä argumentoida niinkin, ettei Tallinnaan meneminen ole välttämätöntä kenellekään.)
”Purjealus ei saa estää liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua.”
Tämä ei tarkoita, että liikennekaistaa ei saisi ylittää purjehtien . Estäminen on lähinnä hankkiutumista asemiin, jossa toinen alus joutuisi väistelemään.
Kai myös tiedät, että se kaista ei ole erityisen leveä? Ylitys ei kauaa kestä.
Kai tiedät myös, että vallitsevalla lounaistuulella itä-länsisuuntaisen väylän voi ylittää tasan 90 asteen kulmassakin, mitä säännöt eivät - kuten edellä osoitin - edellytä.Eihän varsinaiset reittijakovyöhykkeet itä-länsisuunnassa ole aukottomia eikä edes kovin leveitä. Helsingin, Porkkalan ja Hangon edustalla on pätkät jotka ohjaavat liikenteen 'kaistojen jatkeille'.
Ainakin Tallinna-Hanko legi onnistunee kohtuu-suoraan osumatta vyöhykkeelle.
Ex-Santtu31 - Anonyymi
Mukavahan Hankoon on kryssiä. Usein pitkät pätkät menee yhdellä halssilla, esim Porkkalan selän ylitys.
Ei ole moneen vuoteen mennyt kahta päivää pidempään (yksi yöpyminen). Hiukan saa etua, kun lähdemme Espoosta. Viimeksi kryssittiin Älgöhön saakka ja seuraava satama oli Högsåra. Tuosta tuli jo pitkiä päiviä, mutta oli vähän kiire Tukholmaan. Ei tulisi mieleenkään ajaa koneella, jos tuulta on. 3 m/s riittää jo lähes 5 solmun vauhtiin kryssillä, mutta ei toki Scyllalla.
Aikanaan paljon hitaammalla veneellä oltiin usein kaksi yötä ko. pätkällä ja vesillä 2-2,5 päivää. Esim. lähdettiin vasta iltapäivällä ja Hankoon tultiin jo iltapäivällä. Sen pienellä perämoottorilla ei todellakaan viitsinyt ajaa vastatuuleen. Tankatakin olisi pitänyt 1,5 tunnin välein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi tuulen pitäisi tulla perän takaa tai sivulta?
Mikset voi purjehtia jos tuuli tulee samalla halssilla etuviistosta, ja vene kulkee yhtä hyvin kuin koneellakin?
Kyllä se pitäisi 40 täyden purjehduskauden jälkeen jo osata.Aivan varmasti seilaisin 40 vuoden kokemuksella, mutta tuulet sattuvat harvoin sellaisesta suunnasta Kytö-Mäkiluoto -välille tai Svart sadelnista Hankoon. On joskus tullut kokeiltua lasten kanssa Stadista länteen ulkokautta kryssien 10 m/s tuulessa. Silloisessa veneessä oli vain spriikeitin. Sulata siinä sitten jäistä jauhelihaspagettia kun paatti ryskii tiukassa luovissa, vesi lentää veneen yli, lapsilla pissahätä kun saatu sadekamat niskaan ja liivit päälle, Marinol haisee ja ilta pimenee puolivälissä Suomenlahtea Kallbådagrundista etelään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan varmasti seilaisin 40 vuoden kokemuksella, mutta tuulet sattuvat harvoin sellaisesta suunnasta Kytö-Mäkiluoto -välille tai Svart sadelnista Hankoon. On joskus tullut kokeiltua lasten kanssa Stadista länteen ulkokautta kryssien 10 m/s tuulessa. Silloisessa veneessä oli vain spriikeitin. Sulata siinä sitten jäistä jauhelihaspagettia kun paatti ryskii tiukassa luovissa, vesi lentää veneen yli, lapsilla pissahätä kun saatu sadekamat niskaan ja liivit päälle, Marinol haisee ja ilta pimenee puolivälissä Suomenlahtea Kallbådagrundista etelään.
Miksi pitäisi lähteä ulkokautta? Kyllähän väylää pitkin mahtuu hyvin kryssimään. 10 m/s tuulessa koneajo vastatuuleen on kamalaa, varsinkin sillä spriikeitinkiululla, jossa on perämoottori tai alle 10 hv sisäkone. Voihan sitä odotella mukavampaakin keliä.
Miksi ihmeessä tekisit jauhelihaspagettia kryssillä? Joku uuniruoka tai kattilassa keitettävä ei aiheuta ongelmia. Tuollaisia tilanteita varten valmiissa uunin laitettavassa vuassa oleva lasagne, kiusaus tms. on erinomainen. Heittää uuniin ja käy puolen tunnin päästä hakemassa. Kattilassa valmis keitto tai pelkällä vedellä valmistettava pussiruoka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi pitäisi lähteä ulkokautta? Kyllähän väylää pitkin mahtuu hyvin kryssimään. 10 m/s tuulessa koneajo vastatuuleen on kamalaa, varsinkin sillä spriikeitinkiululla, jossa on perämoottori tai alle 10 hv sisäkone. Voihan sitä odotella mukavampaakin keliä.
Miksi ihmeessä tekisit jauhelihaspagettia kryssillä? Joku uuniruoka tai kattilassa keitettävä ei aiheuta ongelmia. Tuollaisia tilanteita varten valmiissa uunin laitettavassa vuassa oleva lasagne, kiusaus tms. on erinomainen. Heittää uuniin ja käy puolen tunnin päästä hakemassa. Kattilassa valmis keitto tai pelkällä vedellä valmistettava pussiruoka.Jos kuitenkin lähtee Suomenlahdelle, fiksumpaa on mennä yli ja olla yötä Virossa. Seuraavana päivänä sitten Jussarö-Örö -väliltä takaisin rannikolle.
Anonyymi kirjoitti:
Kai tiedät, että tuo ei pidä tarkkaan ottaen paikkaansa?
”Aluksen on mahdollisuuksien mukaan vältettävä liikennekaistojen ylitystä, mutta milloin se on välttämätöntä, on ylitys suoritettava yleiseen liikennesuuntaan nähden niin suorassa kulmassa kuin mahdollista.”
Niin suorassa kulmassa kuin mahdollista pitää kevyesti sisällään ylittämisen purjehtimalla sellaisessa kulmassa, joka on merenkulun kannalta järkevää.
Itse lähden siitä, että järkevin kulma on se, jossa ylittäminen kestää vähimmän mahdollisen ajan. Useimmiten se lienee kohtuullisen lähelläkin 90 astetta.
(Jos saivare maistuu, niin voisihan sitä argumentoida niinkin, ettei Tallinnaan meneminen ole välttämätöntä kenellekään.)
”Purjealus ei saa estää liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua.”
Tämä ei tarkoita, että liikennekaistaa ei saisi ylittää purjehtien . Estäminen on lähinnä hankkiutumista asemiin, jossa toinen alus joutuisi väistelemään.
Kai myös tiedät, että se kaista ei ole erityisen leveä? Ylitys ei kauaa kestä.
Kai tiedät myös, että vallitsevalla lounaistuulella itä-länsisuuntaisen väylän voi ylittää tasan 90 asteen kulmassakin, mitä säännöt eivät - kuten edellä osoitin - edellytä.Toisaalta meillä on ainakin yksi oikeuden ennakkotapaus, jossa on sakotettu veneilijää vääristä liikkeistä reittijakojärjestelmässä, vaikka oikeus itsekin totesi, että valittu toimintatapa oli sinänsä järkevä.
Oli vuosia sitten Vene-lehdessä, tapahtumapaikka oli Saksan rannikolla mutta suomalainen tuomioistuin käsitteli.- Anonyymi
Helsingin ja Tallinnan välissä olevan reittijakojärjestlmän kaistojen yli ajaa viistoon kesän aikan avarmasti tuhansia huviveneitä. Lisäksi ihan samalla lailla viistosti siitä ajavat yli päivittäiset Helsingin ja Tallinnan väliä ajavat autolautat. Se siitä kohtisuoraan ylittämisestä.
Silmät pitää pitää auki ja AIS päällä jos sellainen on, mutta muuten vain menoksi oma väistämisvelvollisuus muistaen. Ja ajetaanhan siitä yli Helsinki-Tallinna racessa eikä varmasti kisassa ruveta ajamaan kaistojen yli kohtisuoraan. "Niin suorassa kulmassa kuin mahdollista" on kovin lavea käsite. Toki jos tumpeloi jonkun laivan kanssa, niin noita pykäliä sitten kaivetaan oikeudessa. Mutta ei se liikenne niin vilkasta ole, ettei siitä ongelmitta yli pääsisi. Helsingin edusta on paljon ruuhkaisempi. - Anonyymi
10-14 kirjoitti:
Toisaalta meillä on ainakin yksi oikeuden ennakkotapaus, jossa on sakotettu veneilijää vääristä liikkeistä reittijakojärjestelmässä, vaikka oikeus itsekin totesi, että valittu toimintatapa oli sinänsä järkevä.
Oli vuosia sitten Vene-lehdessä, tapahtumapaikka oli Saksan rannikolla mutta suomalainen tuomioistuin käsitteli.Saksassa ovat tarkkoja noista. Miksi tuo oikeuteen meni? Sakkoja noista on saanut satamassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kai tiedät, että tuo ei pidä tarkkaan ottaen paikkaansa?
”Aluksen on mahdollisuuksien mukaan vältettävä liikennekaistojen ylitystä, mutta milloin se on välttämätöntä, on ylitys suoritettava yleiseen liikennesuuntaan nähden niin suorassa kulmassa kuin mahdollista.”
Niin suorassa kulmassa kuin mahdollista pitää kevyesti sisällään ylittämisen purjehtimalla sellaisessa kulmassa, joka on merenkulun kannalta järkevää.
Itse lähden siitä, että järkevin kulma on se, jossa ylittäminen kestää vähimmän mahdollisen ajan. Useimmiten se lienee kohtuullisen lähelläkin 90 astetta.
(Jos saivare maistuu, niin voisihan sitä argumentoida niinkin, ettei Tallinnaan meneminen ole välttämätöntä kenellekään.)
”Purjealus ei saa estää liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua.”
Tämä ei tarkoita, että liikennekaistaa ei saisi ylittää purjehtien . Estäminen on lähinnä hankkiutumista asemiin, jossa toinen alus joutuisi väistelemään.
Kai myös tiedät, että se kaista ei ole erityisen leveä? Ylitys ei kauaa kestä.
Kai tiedät myös, että vallitsevalla lounaistuulella itä-länsisuuntaisen väylän voi ylittää tasan 90 asteen kulmassakin, mitä säännöt eivät - kuten edellä osoitin - edellytä."Niin suorassa kulmassa kuin mahdollista pitää kevyesti sisällään ylittämisen purjehtimalla sellaisessa kulmassa, joka on merenkulun kannalta järkevää. "
No ei todellakaan pidä!
"Itse lähden siitä, että järkevin kulma on se, jossa ylittäminen kestää vähimmän mahdollisen ajan."
Lyhin aika on varsin harvoin laillista, koska useimmiten ~on mahdollista~ ajaa purjeillakin ylemmäs, hitaammin, ja lähempänä suoraa kulmaa.
Toimi sitten jatkossakin muka vahingossa lainvastaisesti. Sanktiot oikeudessa eivät siitä pienene lainkaan!
Jos et aja niin suorassa kulmassa kuin mahdollista menettelet laittomasti, koska laki ei mahdollista muunlaista tulkintaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Niin suorassa kulmassa kuin mahdollista pitää kevyesti sisällään ylittämisen purjehtimalla sellaisessa kulmassa, joka on merenkulun kannalta järkevää. "
No ei todellakaan pidä!
"Itse lähden siitä, että järkevin kulma on se, jossa ylittäminen kestää vähimmän mahdollisen ajan."
Lyhin aika on varsin harvoin laillista, koska useimmiten ~on mahdollista~ ajaa purjeillakin ylemmäs, hitaammin, ja lähempänä suoraa kulmaa.
Toimi sitten jatkossakin muka vahingossa lainvastaisesti. Sanktiot oikeudessa eivät siitä pienene lainkaan!
Jos et aja niin suorassa kulmassa kuin mahdollista menettelet laittomasti, koska laki ei mahdollista muunlaista tulkintaa.”Mahdollista” pitää suhteuttaa niihin mahdollisuuksiin joita on käytettävissä. Purjealus ei voi valita suuntaansa vapaasti, mutta kyllä minä siitä ajelen niin suorassa kulmassa kuin suinkin kykenen - enkä tötöile kenenkään eteen.
- Anonyymi
Ainakaan toistaiseksi täällä ei ole saksalaisia viranomaisia valvomassa. Siksi voimme toistaiseksi myös toimia enemmän järkevällä kuin mahdollisella tavalla. Eli niin kauan kun VTS:lle ei tule ilmoitusta törttöilevästä veneestä, olemme turvassa käräjiltä.
Anonyymi kirjoitti:
Saksassa ovat tarkkoja noista. Miksi tuo oikeuteen meni? Sakkoja noista on saanut satamassa.
Olisiko syy ollut se, että vene ei ollut matkalla saksalaiseen satamaan vaan kohti Ruotsia tai Suomea ja saksalaiset virkamiehet eivät pitäneet perusteltuna käännyttää satamaan vaan tekivät vain pöytäkirjan ja ilmoittivat Suomeen? Joka tapauksessa se käsiteltiin Suomessa tuomioistuimessa.
Anonyymi kirjoitti:
Helsingin ja Tallinnan välissä olevan reittijakojärjestlmän kaistojen yli ajaa viistoon kesän aikan avarmasti tuhansia huviveneitä. Lisäksi ihan samalla lailla viistosti siitä ajavat yli päivittäiset Helsingin ja Tallinnan väliä ajavat autolautat. Se siitä kohtisuoraan ylittämisestä.
Silmät pitää pitää auki ja AIS päällä jos sellainen on, mutta muuten vain menoksi oma väistämisvelvollisuus muistaen. Ja ajetaanhan siitä yli Helsinki-Tallinna racessa eikä varmasti kisassa ruveta ajamaan kaistojen yli kohtisuoraan. "Niin suorassa kulmassa kuin mahdollista" on kovin lavea käsite. Toki jos tumpeloi jonkun laivan kanssa, niin noita pykäliä sitten kaivetaan oikeudessa. Mutta ei se liikenne niin vilkasta ole, ettei siitä ongelmitta yli pääsisi. Helsingin edusta on paljon ruuhkaisempi.Jos nyt oikein muistan, niin Helsingin ja Tallinnan välissä on "katko" reittijakojärjestelmässä, kai juuri sen poikittaisliikenteen vuoksi.
Muuten, siitä suorakulmaisuuden määritelmästä on joskus kinattu, ts. ovatko Colregsin englannin- ja suomenkielinen teksti sopusoinnussa vai ristiriidassa? Englanninkielinen sanoo, että "heading" pitää olla mahdollisimman suorakulmainen, suomenkielinen vaatii ylittämään mahdollisimman suorassa kulmassa. Kiistelyn perustana on se, että "heading" voi tarkoittaa sekä kulkusuuntaa että keulasuuntaa.- Anonyymi
10-14 kirjoitti:
Jos nyt oikein muistan, niin Helsingin ja Tallinnan välissä on "katko" reittijakojärjestelmässä, kai juuri sen poikittaisliikenteen vuoksi.
Muuten, siitä suorakulmaisuuden määritelmästä on joskus kinattu, ts. ovatko Colregsin englannin- ja suomenkielinen teksti sopusoinnussa vai ristiriidassa? Englanninkielinen sanoo, että "heading" pitää olla mahdollisimman suorakulmainen, suomenkielinen vaatii ylittämään mahdollisimman suorassa kulmassa. Kiistelyn perustana on se, että "heading" voi tarkoittaa sekä kulkusuuntaa että keulasuuntaa.Onko reitinjakojärjestelmää vain violetilla värjätty alue:https://webapp.navionics.com/#boating@9&key=e{ukJ{fxvC
Mikä sitten on noiden välissä olevien viivojen merkitys? Saksan Pohjanmeren rannikolla on yhtenäunen violetilla värjätty alue ja oppaissa kerrotaan selvästi, että veneiden on pysyttävä sen sisäpuolella (tai sitten mentävä kohtisuoraan läpi).
Tuon värjätyn alueen joutuu ylittämään lähinnä Porkkala-Tallinna tai Hiiunmaa-Örö välillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko reitinjakojärjestelmää vain violetilla värjätty alue:https://webapp.navionics.com/#boating@9&key=e{ukJ{fxvC
Mikä sitten on noiden välissä olevien viivojen merkitys? Saksan Pohjanmeren rannikolla on yhtenäunen violetilla värjätty alue ja oppaissa kerrotaan selvästi, että veneiden on pysyttävä sen sisäpuolella (tai sitten mentävä kohtisuoraan läpi).
Tuon värjätyn alueen joutuu ylittämään lähinnä Porkkala-Tallinna tai Hiiunmaa-Örö välillä.Linkki aukeaa minulla Bengalinlahdelle, että en voi siitä sanoa mitään, mutta merikartassa reittijakosysteemi toimii niin, että se violetti/punertava tms yhtenäisellä värillä merkitty alue on kaistojen välinen jakovyöhyke, jonne ei sovi mennä jammailemaan, ellei ole ylittämässä liikennekaistaa. (Siellä saa kuitenkin kalastaa.)
Ideana on siis se, että violetti alue erottaa toisistaan eri kulkusuunnat, silloin kun on katsottu tarpeeksi jättää isompi marginaali. Ylittäminen on siis täysin sallittua. - Anonyymi
10-14 kirjoitti:
Jos nyt oikein muistan, niin Helsingin ja Tallinnan välissä on "katko" reittijakojärjestelmässä, kai juuri sen poikittaisliikenteen vuoksi.
Muuten, siitä suorakulmaisuuden määritelmästä on joskus kinattu, ts. ovatko Colregsin englannin- ja suomenkielinen teksti sopusoinnussa vai ristiriidassa? Englanninkielinen sanoo, että "heading" pitää olla mahdollisimman suorakulmainen, suomenkielinen vaatii ylittämään mahdollisimman suorassa kulmassa. Kiistelyn perustana on se, että "heading" voi tarkoittaa sekä kulkusuuntaa että keulasuuntaa.Heading tarkoittaa aina keulansuuntaa, mitään tulkinnanvaraa sanan merkityksestä ei ole.
Kulkusuunta on englanniksi course.
Asiasta kiistelevät vain englanninkieltä osaamattomat, jotka eivät viitsi ottaa asioista selvää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linkki aukeaa minulla Bengalinlahdelle, että en voi siitä sanoa mitään, mutta merikartassa reittijakosysteemi toimii niin, että se violetti/punertava tms yhtenäisellä värillä merkitty alue on kaistojen välinen jakovyöhyke, jonne ei sovi mennä jammailemaan, ellei ole ylittämässä liikennekaistaa. (Siellä saa kuitenkin kalastaa.)
Ideana on siis se, että violetti alue erottaa toisistaan eri kulkusuunnat, silloin kun on katsottu tarpeeksi jättää isompi marginaali. Ylittäminen on siis täysin sallittua.Tämä typerä foorumi rikkoo linkit, kun osoite sisältää erikoismerkkejä. Copy-pastaamalla linkki toimii. Onko tuossa Tallinnan matalan kohdalla reittijako vai ei? Mikä niiden viivojen merkitys on?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko reitinjakojärjestelmää vain violetilla värjätty alue:https://webapp.navionics.com/#boating@9&key=e{ukJ{fxvC
Mikä sitten on noiden välissä olevien viivojen merkitys? Saksan Pohjanmeren rannikolla on yhtenäunen violetilla värjätty alue ja oppaissa kerrotaan selvästi, että veneiden on pysyttävä sen sisäpuolella (tai sitten mentävä kohtisuoraan läpi).
Tuon värjätyn alueen joutuu ylittämään lähinnä Porkkala-Tallinna tai Hiiunmaa-Örö välillä.Reittijakoalue on viivojen välissä. Violetilla värjätty on reittijakoa pitkin kulkevien no-go zonea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Reittijakoalue on viivojen välissä. Violetilla värjätty on reittijakoa pitkin kulkevien no-go zonea.
Eli Tallinnan matalan kohdalla on reitinjakoalue ilman keskellä olevaa no-go -aluetta? Vai koko reitinjakoaluetta ei tuossa ole?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä typerä foorumi rikkoo linkit, kun osoite sisältää erikoismerkkejä. Copy-pastaamalla linkki toimii. Onko tuossa Tallinnan matalan kohdalla reittijako vai ei? Mikä niiden viivojen merkitys on?
Kartasta se selviää: Helsingin ja Tallinnan välissä on reittijakojärjestelmä ja liikennekaistat idästä päin tullessa alkaen noin longitudilta 25°10’E ja se katkeaa suurinpirtein Porkkalanselän leveydellä, 24°20’E.
Kaistat ovat myös siinä kohdassa, jossa on kolmio varoittamassa risteävästä liikenteestä. Kaistojen olemassaolon voi päätellä kulkusuuntaa osoittavista nuolista liikennekaistolla. Tuolla kohdalla ei vain ole välissä jakovyöhykettä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kartasta se selviää: Helsingin ja Tallinnan välissä on reittijakojärjestelmä ja liikennekaistat idästä päin tullessa alkaen noin longitudilta 25°10’E ja se katkeaa suurinpirtein Porkkalanselän leveydellä, 24°20’E.
Kaistat ovat myös siinä kohdassa, jossa on kolmio varoittamassa risteävästä liikenteestä. Kaistojen olemassaolon voi päätellä kulkusuuntaa osoittavista nuolista liikennekaistolla. Tuolla kohdalla ei vain ole välissä jakovyöhykettä.Navionicsissa kulkusuuntanuolta ei ole merkitty, mutta kaistajärjestelmän olemassa olo on kyllä mainittu. Information: IMO COLREG.2/Circ.6,1 June 2010,NEW AND AMENDED EXISTING TRAFFIC SEPARATION SCHEMES.
- Anonyymi
Korjataan vielä, että Helsingin ja Tallinnan kohdalla tuolla pätkällä, jossa ei ole jakovyöhykettä, kulkusuunnat ovat kaistoillakin vain suositeltuja (suuntaa osoittavat nuolet ovat katkoviivareunaisia). Suosikkiteokseni Merikarttamerkit INT1 Kartta 1, s. 57-58, kohta 26.1 antaa selitykseksi ”Suositeltu kulkusuunta reittijakojärjestelmäaluiden välissä”.
Tuosta voisi päätellä, että tuossa kohdassa alueen voi ylittää missä suunnassa mielii. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korjataan vielä, että Helsingin ja Tallinnan kohdalla tuolla pätkällä, jossa ei ole jakovyöhykettä, kulkusuunnat ovat kaistoillakin vain suositeltuja (suuntaa osoittavat nuolet ovat katkoviivareunaisia). Suosikkiteokseni Merikarttamerkit INT1 Kartta 1, s. 57-58, kohta 26.1 antaa selitykseksi ”Suositeltu kulkusuunta reittijakojärjestelmäaluiden välissä”.
Tuosta voisi päätellä, että tuossa kohdassa alueen voi ylittää missä suunnassa mielii.Tässä on erilaisia reittijakoalueita: http://www.charts.gc.ca/publications/chart1-carte1/sections/m-tracks/examples-eng.asp
Navionicsin kartassa ei ole Suomenlahdella nuolia. Suomalaisessa Suomenlahden yleiskartassa on nuolet Porkkalan ja Kalbodan TSS:n kohdalla, mutta Tallinan matalan pohjoispuoleisella pätkällä ei ole. Siinä on kuitenkin keskiviiva ja laatikko ympärillä.
Jos siis purjehtii Tallinnan matalan lähistöltä Tallinnaa kohti, ylittääkö reittijakojärjestelmän vai ei?
Kai nuo nyt pitäisi olla päivänselvästi merkittyjä, kun ne vaikuttavat kaikkien vesilläliikkujien sääntöihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on erilaisia reittijakoalueita: http://www.charts.gc.ca/publications/chart1-carte1/sections/m-tracks/examples-eng.asp
Navionicsin kartassa ei ole Suomenlahdella nuolia. Suomalaisessa Suomenlahden yleiskartassa on nuolet Porkkalan ja Kalbodan TSS:n kohdalla, mutta Tallinan matalan pohjoispuoleisella pätkällä ei ole. Siinä on kuitenkin keskiviiva ja laatikko ympärillä.
Jos siis purjehtii Tallinnan matalan lähistöltä Tallinnaa kohti, ylittääkö reittijakojärjestelmän vai ei?
Kai nuo nyt pitäisi olla päivänselvästi merkittyjä, kun ne vaikuttavat kaikkien vesilläliikkujien sääntöihin.Navionics kertoo eri alueista seuraavaa:
Violetti alue "Traffic Separation Zone"
Violetin vieressä oleva kaista "part of a traffic separation zone lane"
Violetin tai kaistan jatkeena oleva alue Tallinan matalan pohjoispuolella "part of a recommended route"
Tuon perusteella siis TSS on vain niissä kohdissa, joissa on violetti alue ja Tallinnaan mennessä ei yleensä ylitä TSS:ää. Anonyymi kirjoitti:
Heading tarkoittaa aina keulansuuntaa, mitään tulkinnanvaraa sanan merkityksestä ei ole.
Kulkusuunta on englanniksi course.
Asiasta kiistelevät vain englanninkieltä osaamattomat, jotka eivät viitsi ottaa asioista selvää.Esimerkiksi joidenkin (ehkä kaikkien) plottereiden AIS-näytöt puhuvat headingista (HDG) kulkusuuntaa tarkoittaen. Ja jos vähän guuglailet, huomaat kyllä, että headingille esitetään monissa englanninkielisissäkin lähteissä molemmat merkitykset, sekä keulasuunta että kulkusuunta. Useimmat navigointisanastoon tarkemmin erikoistuneet lähteet kyllä tekevät eron.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on erilaisia reittijakoalueita: http://www.charts.gc.ca/publications/chart1-carte1/sections/m-tracks/examples-eng.asp
Navionicsin kartassa ei ole Suomenlahdella nuolia. Suomalaisessa Suomenlahden yleiskartassa on nuolet Porkkalan ja Kalbodan TSS:n kohdalla, mutta Tallinan matalan pohjoispuoleisella pätkällä ei ole. Siinä on kuitenkin keskiviiva ja laatikko ympärillä.
Jos siis purjehtii Tallinnan matalan lähistöltä Tallinnaa kohti, ylittääkö reittijakojärjestelmän vai ei?
Kai nuo nyt pitäisi olla päivänselvästi merkittyjä, kun ne vaikuttavat kaikkien vesilläliikkujien sääntöihin.Niin, on siinä painetussa merikartassa niitä suositeltuja suuntia osoittavat katkoviivareunaiset nuolet myös Tallinnan matalan kohdalla. Alue ei kuitenkaan ole reittijakojärjestelmäaluetta.
Näin on merkitty ainakin läntisen Suomenlahden yleiskarttaan 1:250 000. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, on siinä painetussa merikartassa niitä suositeltuja suuntia osoittavat katkoviivareunaiset nuolet myös Tallinnan matalan kohdalla. Alue ei kuitenkaan ole reittijakojärjestelmäaluetta.
Näin on merkitty ainakin läntisen Suomenlahden yleiskarttaan 1:250 000.Ei ole minun läntisen Suomenlahden yleiskartassa noita katkoviivanuolia ko. kohdassa. Kartta on vajaat 10 vuotta sitten ostettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole minun läntisen Suomenlahden yleiskartassa noita katkoviivanuolia ko. kohdassa. Kartta on vajaat 10 vuotta sitten ostettu.
Tuo kartta, jossa ei ole ko. kohdassa katkoviivanuolia (Tallinaan mevevillä väylillä niitä on) on vuodelta 2007. Nykyinen versio on 2015 ja ainakin 2012 on myös olemassa.
Tuossa 2007 kartassa on katkoviivalaatikko kahden TSS:n välissä ja varoitus risteävästä liikenteestä ko. kohdalla. - Anonyymi
Vielä näistä Navionicsin nuolisysteemeistä: nuolia ei ole merkitty varsinaistenkaan reittijako-osuuksien kohdalla kuin muutamaan paikkaan. Suursaaren länsipuolelle, ja seuraava löytyy vasta Bornholmin kohdalta.
Kun niitä nyt merikarttaan painettuna on, niin arvelen samoja suuntia noudatettavan muuallakin. Se ja sama sinänsä, västämissäännöt ovat voimassa kaistoista huolimatta. Mutta mitä vähemmän tankkerit toisiaan vastakkaisin suunnin kohtaavat, sen parempi. Siihen nähden on kyllä silkkaa kverulointia heristellä kulmamitan kanssa, missä kulmassa purjealus väylän ylittää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä näistä Navionicsin nuolisysteemeistä: nuolia ei ole merkitty varsinaistenkaan reittijako-osuuksien kohdalla kuin muutamaan paikkaan. Suursaaren länsipuolelle, ja seuraava löytyy vasta Bornholmin kohdalta.
Kun niitä nyt merikarttaan painettuna on, niin arvelen samoja suuntia noudatettavan muuallakin. Se ja sama sinänsä, västämissäännöt ovat voimassa kaistoista huolimatta. Mutta mitä vähemmän tankkerit toisiaan vastakkaisin suunnin kohtaavat, sen parempi. Siihen nähden on kyllä silkkaa kverulointia heristellä kulmamitan kanssa, missä kulmassa purjealus väylän ylittää.Reittijakojärjestelmän kohdalla väistämissäännöt ovat aivan erilaiset kuin muualla. On tuolla siis merkitystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Reittijakojärjestelmän kohdalla väistämissäännöt ovat aivan erilaiset kuin muualla. On tuolla siis merkitystä.
Eivät ole: lue säännön ensimmäinen kappale.
Anonyymi kirjoitti:
Eivät ole: lue säännön ensimmäinen kappale.
Se on vähän semantiikkaa. Väistämissäännöt ovat sinänsä samat kuin muuallakin, mutta sinne reittijakoalueelle menemistä ja siellä liikkumista ylipäätään on rajoitettu. Toisin sanoen reittijako ei anna tankkerille oikeutta vetää säälittä yli, mutta sille tankkerin väistämälle voi sitten tulla sakot.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eivät ole: lue säännön ensimmäinen kappale.
Mikä ensimmäinen kappale?
10 i ja j muuttavat radikaalisti ko. alusten välisiä sääntöjä. Jos laiva liikkuu reittijakojärjestelmän kaistan suuntaisesti, ei purjeveneellä tai alle 20 m moottoriveneellä saa edes joutua väistämistilanteeseen sen kanssa. Jos kohdalla ei ole reitinjakojärjestelmää, pitää laivan väistää purjevenettä sekä oikealta tulevaa moottorivenettä.
Jos vene ensin rikkoo sääntöä 10 i tai j, laivan pitää noudattaa muita sääntöjä. Vähän sama juttu kuin "kulkuoikeutetun" on väistettävä, jos väistämisvelvollinen ei sitä tee. - Anonyymi
10-14 kirjoitti:
Se on vähän semantiikkaa. Väistämissäännöt ovat sinänsä samat kuin muuallakin, mutta sinne reittijakoalueelle menemistä ja siellä liikkumista ylipäätään on rajoitettu. Toisin sanoen reittijako ei anna tankkerille oikeutta vetää säälittä yli, mutta sille tankkerin väistämälle voi sitten tulla sakot.
No, esimerkiksi Bowditch selittää, että millään aluksella ei ole reittijakojärjestelmässä erityisoikeuksia, ja että väistämissäännöt ovat aina voimassa.
Pointti nyt on kuitenkin se, että kaistojen tarkoituksena on vähentää suurten alusten kohtaamisonnettomuuksia, ja tässä tehtävässä systeemi on ollut menestyksekäs.
Järjestelmän tarkoitus ei ole tehdä Suomenlahden ylittämistä purjein mahdottomaksi. Purjealuksen tulee pysyä poissa jaloista, siis olemaan estämättä, ja ylittää reittijakojärjestelmä niin suorassa kulmassa kuin mahdollista. (IMO:n mukaan tämän säännön tarkoitus on pitää ylitys mahdollisimman lyhytkestoisena. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ensimmäinen kappale?
10 i ja j muuttavat radikaalisti ko. alusten välisiä sääntöjä. Jos laiva liikkuu reittijakojärjestelmän kaistan suuntaisesti, ei purjeveneellä tai alle 20 m moottoriveneellä saa edes joutua väistämistilanteeseen sen kanssa. Jos kohdalla ei ole reitinjakojärjestelmää, pitää laivan väistää purjevenettä sekä oikealta tulevaa moottorivenettä.
Jos vene ensin rikkoo sääntöä 10 i tai j, laivan pitää noudattaa muita sääntöjä. Vähän sama juttu kuin "kulkuoikeutetun" on väistettävä, jos väistämisvelvollinen ei sitä tee.Ensimmäinen kappale on se, mikä on säännössä ensimmäisenä. 10. säännön kohta a) siis. ”... does not relieve any vessel of her obligation under any other rule”.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensimmäinen kappale on se, mikä on säännössä ensimmäisenä. 10. säännön kohta a) siis. ”... does not relieve any vessel of her obligation under any other rule”.
Selvä siis säännön 10 ensimmäinen kappale, johon olisi ollut hyvä viitata 10 a:lla. Kyllä muutkin säännöt ovat voimassa, mutta kyllähän tuo sääntö 10 voimassaolo merkittävästi muuttaa varsinkin huviveneen sallittua käyttäytymistä kun reittijakokaistalla on liikennettä.
Anonyymi kirjoitti:
No, esimerkiksi Bowditch selittää, että millään aluksella ei ole reittijakojärjestelmässä erityisoikeuksia, ja että väistämissäännöt ovat aina voimassa.
Pointti nyt on kuitenkin se, että kaistojen tarkoituksena on vähentää suurten alusten kohtaamisonnettomuuksia, ja tässä tehtävässä systeemi on ollut menestyksekäs.
Järjestelmän tarkoitus ei ole tehdä Suomenlahden ylittämistä purjein mahdottomaksi. Purjealuksen tulee pysyä poissa jaloista, siis olemaan estämättä, ja ylittää reittijakojärjestelmä niin suorassa kulmassa kuin mahdollista. (IMO:n mukaan tämän säännön tarkoitus on pitää ylitys mahdollisimman lyhytkestoisena.Kyllähän "Bowditch" sinänsä on tavallaan oikeassa. Reittijako ei vapauta sitä tankkeria väistämisvelvollisuudesta eli jos se jättää väistämättä vaikka voisi, niin rangaistus voi tulla. Reittijaon tarkoitus on juuri se, minkä kerrot, mutta isojen kauppalaivojen ja huviveneiden väliseen tilanteeseen se vaikuttaa niin, että huviveneilijän todennäköisyys saada sakot samasta tilanteesta, josta ne lätkäistään myös toisena osapuolena olleen kauppalaivan kipparille, ovat isommat kuin reittijaon ulkopuolella. Ja toisaalta se huviveneilijä voi saada sakot, vaikka mitään varsinaista vaaratilannetta ei edes syntyisi ja hän olisi ollut väistettävän asemassa.
Eli ei nyt sekoiteta kahta erillistä asiaa toisiinsa, siis väistämissääntöjä ja reittijaon huviveneille asettamia rajoituksia.Anonyymi kirjoitti:
Tässä on erilaisia reittijakoalueita: http://www.charts.gc.ca/publications/chart1-carte1/sections/m-tracks/examples-eng.asp
Navionicsin kartassa ei ole Suomenlahdella nuolia. Suomalaisessa Suomenlahden yleiskartassa on nuolet Porkkalan ja Kalbodan TSS:n kohdalla, mutta Tallinan matalan pohjoispuoleisella pätkällä ei ole. Siinä on kuitenkin keskiviiva ja laatikko ympärillä.
Jos siis purjehtii Tallinnan matalan lähistöltä Tallinnaa kohti, ylittääkö reittijakojärjestelmän vai ei?
Kai nuo nyt pitäisi olla päivänselvästi merkittyjä, kun ne vaikuttavat kaikkien vesilläliikkujien sääntöihin.Tarkistin tuon karttasarjan osana olevasta Suomenlahden yleiskartasta ja siellä on tosiaan merkitty Helsinki-Tallinna -välin osalta kulkusuuntanuolet vain suosituksina, kun idempänä ja lännempänä ne ovat pakottavia.
(Suomalaisen karttasarjan merkkien selityksissä ei muuten ole noita avattu, mutta virolaisessa on.)- Anonyymi
10-14 kirjoitti:
Tarkistin tuon karttasarjan osana olevasta Suomenlahden yleiskartasta ja siellä on tosiaan merkitty Helsinki-Tallinna -välin osalta kulkusuuntanuolet vain suosituksina, kun idempänä ja lännempänä ne ovat pakottavia.
(Suomalaisen karttasarjan merkkien selityksissä ei muuten ole noita avattu, mutta virolaisessa on.)Karttamerkkien selitykset on siinä erillisessä kirjassa, ”Merikarttamerkit”, s. 57.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Karttamerkkien selitykset on siinä erillisessä kirjassa, ”Merikarttamerkit”, s. 57.
On, mutta miten monen luulet vaivautuneen sitä hankkimaan?
Anonyymi kirjoitti:
On, mutta miten monen luulet vaivautuneen sitä hankkimaan?
Sorry, tuo äskeinen kysymys ko. kirjan hankkimisesta oli siis minun, tuli epähuomiossa klikattua tuota anonymiteetti-ruutua.
- Anonyymi
10-14 kirjoitti:
Sorry, tuo äskeinen kysymys ko. kirjan hankkimisesta oli siis minun, tuli epähuomiossa klikattua tuota anonymiteetti-ruutua.
Näköjään palstan ylimmäinen sääntöfriikki ei siis ainakaan ole vaivautunut eikä siksi osaa lukea kartasta sääntöjen kannalta merkittäviä asioita.
Anonyymi kirjoitti:
Näköjään palstan ylimmäinen sääntöfriikki ei siis ainakaan ole vaivautunut eikä siksi osaa lukea kartasta sääntöjen kannalta merkittäviä asioita.
Jos siihen lehmänlantaläjään, joka sinulla on aivojen paikalla, mahtuisi edes hituinen lukutaitoa, olisit oivaltanut, että minä tunnen nämäkin karttamerkit. Mutta kuten ketjussa on käynyt ilmi, kaikille ei ole noiden merkintöjen tarkoitus täysin selvä. Siksi mainitsin sen, että niitä ei ole suomalaisessa karttasarjassa selostettu, vaikka virolaisessa onkin. Ehkä suomalaisen karttasarjan julkaisija on ajatellut, että koska noita ei ole missään Suomen aluevesillä voimassa, ei tarvitse huviveneilijöille tarkoitettuun karttasarjaan niitä selvittää.
- Anonyymi
Ei saisi tehdä oletuksia mutta teen kuitenkin. Arvelen että kyseessä aikuinen naispuolinen gasti. Itselläni lapset tykkäävät kryssistä. Tyttö laskee sisällä liukumäkeä pentterin ja karttapöydän väliä. Napinaa häneltä tulee jos ajetaan koneella. Silloin alkaa kuulumaan että koska me vendataan. Förstiä varten asensin oviaukon sisäpuolelle klaffituolin. Siinä hän voi istuskella paikoillaan eikä tarvitse vendoista välittää. Toki siinä on mukava itsekin käydä kylmällä ilmalla lämmittelemässä.
R33BlueEyes- Anonyymi
Oli yhteinen ilo, navaka luovi. Penskat lasketteli luikumäkeä ja kippari etsi suurimpia aaltoja
S/Y Rotunainen
- Anonyymi
Motivointi keinoista en tiedä. Täältä pohjanperukoilta, kun lähdetään etelään on usein vastatuuli ja avomeri. Useinkin sitä tuulta kuin myös aaltoa riittää. Silloin kryssikin on yhtä vähintään mukavaa kuin moottorointi. kryssillä melko kevyt tuuli riittää.
Toisin voi olla kevyessä myötäsessä, jolloin spinnusta huolimatta pitää osin turvautua konevoimaan.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 545269
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233417Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281552Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1901430- 761056
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24978Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49887Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259826Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35778Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.71769