- No annatko muille ihmisille mahdollisuuden ymmärtää sinua, vai alatko aina vittuilemaan heille avun hakemisesta, vaikka heillä ei ole siihen mitään tarvetta ja he yrittävät auttaa sinua?
Varmasti sinun asemassasi oleminen auttaisi ymmärtämään sinua, mutta eihän kukaan muu voi olla sinun asemassasi, kuin sinä itse. Joku voi olla samantapaisessa tilanteessa, mutta ei hänkään ole sinun asemassasi, eikä hän tiedä, miltä sinusta tuntuu tai mikä ratkaisu ongelmiisi toimisi parhaiten. Jokainen tilanne on yksilöllinen.
Ja joku toinen samassa tilanteessa oleva 14-vuotias ei pysty ongelmiasi ratkomaan. Eivät ongelmat vähene, jos ne laittaa samaan koriin ja murehtii niitä yhdessä.
Usko tai älä, minäkin olen ollut nuori. Minäkin olen asunut ongelmaperheessä. Minäkin olen aikanaan ajatellut, että aikuiset on ihan lapsellisia ja tyhmiä. Ja nyt aikuisena minäkin olen facepalmannut sille, millainen tietämätön jääräpää aikoinaan välillä olin. Tästä syystä en oleta, että sinäkään osaisit olla silloista minua fiksumpi. Toivoisin sitä kyllä, koska se olisi nimenomaan sinun parhaaksesi. - Harva ongelma poistuu pakenemalla. Tässä tapauksessa saisit niitä ongelmia vaan roppakaupalla lisää.
Toisaalta minä ymmärrän haluasi kokeilla sitä selviytymistä ja yksinoloa. Ymmärrän, että haluat saada elämääsi merkitystä. Keinosi on kuitenkin vielä tässä vaiheessa väärä.
Alaikäisenä elämäsi merkitys on olla lapsi tai nuori, joka käy koulunsa mahdollisimman hyvin ja joka joutuu sietämään ärsyttäviä vanhempia. On ihan normaalia, että vanhemmat käyvät teinin hermoille. Sekin on ihan normaalia, että teini käy vanhempien hermoille.
Jos nyt palataan vielä tuohon metsästämiseen, niin miten ajattelit metsästää? Ilman asetta se on vieläkin vaikeampaa. Ja jos nyt saalista saisitkin, niin mitäpä sitten, kun se pupu tai joku muu elukka retkottaa vielä lämpimänä raatona edesäsi? Ei sitä sellaisena voi pataan panna. Osaatko käsitellä saaliin ja laittaa sen jälkeen siitä ruokaa?
Vaikka saisitkin kalaa ja riistaa tarpeeksi, niin viimeistään keripukki tai muut vitamiinien ja hivenaineiden puutostilat sinut kaataisi. 20 kilometrin kauppareissu puolestaan vaatisi koko päivän ja paljon energiaa. Jos et ole tottunut kävelemään, niin olisit ihan rikki jo ensimmäisen reissun jälkeen. 40 kilometriä ei ole mikään pikku juttu. Ja mitenkäs talvella? Aurataanko miten lähelle edes tietä?
Myös lämmitys vaatii paljon työtä. Kamina tarvitsee kuivia puita ja mökin rakenteesta riippuen niitä saattaa mennä paljon tai erittäin paljon.
Jos siellä ei ole sähköä, niin miten lataat puhelimesi? Tarvitset sitä viimeistään silloin, kun soitat sitä kyytiä pois sieltä. Syrjäseuduilla matkapuhelinverkon kentät ovat usein heikot ja sen takia akku hyytyy paljon nopeammin.
Jos haluat kokeilla sitä selviytymistä, niin mitäpä jos hankkisit jonkun asiaan liittyvän harrastuksen? Liity vaikka partioon. Myös metsästysseuroissa tarvittaisiin uutta nuorta väkeä.
Minkä ikäinen muuten olet? - No pakkohan se on valitettavasti antaa olla, kun et muutakaan mahdollisuutta anna.
On kuitenkin hieman kypsymätöntä häipyä itse aloittamastaan keskustelusta sen takia, että joku sanoo asioita, joita et halua kuulla. Toisaalta sinä olet vielä se murrosikäinen teini, joten pieni tuittupäisyys kuuluu asiaan.
Harva ongelma ratkeaa sillä, että sitä juoksee karkuun. Toivottavasti tilanteesi paranee edes jotenkin. Jos muutat mielesi, niin palaa asiaan.
Kaikesta paskasta huolimatta hyvää jatkoa sinulle. - Et selvästikään ole ikinä kokeillut metsästämistä... Tai ainakaan sitä, millaista on hankkia koko elanto metsästämällä ja kalastamalla.
Se on kovaa elämää tuollainen. Nostan hattua, jos selviät siitä.
Mutta miksi haluat karata? Mitä pakenet? - Eri ihmiset tykkä erilaisista asioista. Onko sillä loppujen lopuksi yhtään mitään väliä, että millaisella nimellä varustettuun lokeroon sinä satut kuulumaan.
Ei myöskään ole mitenkään tavatonta, että nuori tykkää itseään huomattavasti vanhemmista tyypeistä. Ei siinä ole mitään väärää, ei ihminen voi itse valita, että mistä tykkää. - Anteeksi, mutta missä yhteydessä ymmärsit minun pitävän sinua tyhmänä? Se ei ollut missään nimessä tarkoitus, en todellakaan pidä sinua tyhmänä.
Olet kuitenkin vasta 14 ja vaikka oletkin nähnyt ja kokenut vaikka kuinka paljon paskaa, niin elämänkokemuksesi on vielä aika pieni. Se ei tee sinusta tyhmää eikä tietämätöntä, mutta se saattaa vaikuttaa siihen, että et vielä osaa tehdä niitä parhaita valintoja elämäsi suhteen.
Minä puolestani olen nähnyt elämää jo aika kauan. Minä en ole sinun elämäsi asiantuntija, mutta yleistä elämänkokemusta minulla on sinua enemmän. Toivon, että pystyt antamaan sille edes jonkinlaisen arvon.
En kuitenkaan tarkoita, että olisin jotenkin sinua parempi, arvokkaampi tai edes viisaampi. Luultavasti olet useassa asiassa paljon minua parempi, jo ihan pelkän nuoruutesikin takia.
Se, että sinulla on aikaisempia huonoja kokemuksia avun hakemisesta ei tarkoita automaattisesti sitä, että se epäonnistuisi myös jatkossa. Ei ihmisten väliset kemiat aina kohtaa, vaikka toinen olisi kuinka koulutettu ammattilainen.
Olen ollut tuollainen tukihenkilö ja minunkin ensimmäinen "tukisuhteeni" epäonnistui, koska tuettava henkilö tilikin toisiin ajatuksiin tukihenkilön tarpeestaan. Toinen kerta kuitenkin toimi ja jatkui vuosia ja vaikka virallinen tukihenkilöhomma on oikeastaan jo päättynyt, niin olemme edelleenkin ystäviä.
Sanoit, että et halua apua ja varsinkaan täältä netin kautta. Toisaalta ensimmäisessä viestissäsi sanot, että sinulla ei ole koulussa - ja ilmeisesti ei oikein muuallakaan luotettavaa ihmistä, jolle puhua asioista ja ilmeisesti kärsit siitä. Kysyit, myös, että mitä sinun pitäisi tehdä. Sen vuoksi ymmärsin, että olisit kaivannut jonkinlaista apua.
Kukaan ei voi auttaa sinua vastoin sinun tahtoasi. Ole siis kiltti ja anna auttajille mahdollisuus. Sinua vartenhan se apu olisi. Sinun hyväksesi minäkin koetan tässä puhua.
Asioilla on tapana järjestyä ennemmin tai myöhemmin. Se kuitenkin vaatii sen, että niille antaa mahdollisuuden järjestyä.
Toistan vielä varmuuden vuoksi, että en edelleenkään pidä sinua tyhmänä. Olen pahoillani, jos pahoitin mielesi. - Ne tukihenkilöt, joista puhuin, ei tee sitä työkseen. Ne on vapaaehtoisia.
Minäkin olen konkurssin tehneen alkoholisti-isän yh-perheestä, mutta en minä oikeaa kunnon köyhyyttä ole silti joutunut kokemaan. Siksi en voi sanoa, että tiedän, miltä sinusta tuntuu. Osaan vaan sanoa, että tiedän - ja näen - että sinusta tuntuu pahalta.
Olet oikeassa siinä, että sinulla on kiistaton oikeus tehdä äitisi uhkailusta lastensuojelu- ja jopa rikosasia. Aina ei kuitenkaan kannata tehdä kaikkea sitä, johon on oikeus, koska lopputulos voi olla huonompi.
Ei sivutieltä kolmion takaa tulevan rekankaan eteen kannata ajaa omaan etuajo-oikeuteen luottaen, eikä suojatielle kannata astua, jos auto lähestyy kovaa vauhtia. Molempiin olisi oikeus, mutta siitä kiinni pitäminen voisi olla kohtalokasta. Vanhan sanonnan mukaan "viisaampi väistää".
Sinun ja äitisi välisiin skismoihin saattaisi olla apua käynnistä perheneuvolassa, jossa ulkopuolinen ja puolueeton ihminen voisi ottaa osaa tilanteen sovitteluun.
Valitettavasti minun keinoni auttaa sinua ovat melko rajalliset, mutta tuleeko sinulle itsellesi mieleen, että mitä voisin hyväksesi tehdä? - Eihän äitisi menettely asiallista ole, mutta puheidesi perusteella teillä on välillä kovia aikoja ja äitisi pinna on sen vuoksi varmaan kireällä.
Olet vaikeassa iässä, kun murrosikä painaa päälle ja tunteet heittelee senkin takia. Jos itse tiedostat, että ne riidat alkaa aina sinusta, niin koeta purra hammasta, hengittää syvään ja ajatella, että jos maltat mielesi, niin vältytte riidalta.
Sosiaalitoimi ja erilaiset vapaaehtoisjärjestöt järjestävät monilla paikkakunnilla tukihenkilötoimintaa nuorille, jotka sellaista tuntevat tarvitsevansa. Kiinnostaisiko sellainen sinua, jotta pääsisit purkamaan tuntojasi muuallakin, kuin täällä netissä?
Vaikka olisitkin itse yhteydessä lastensuojeluun, niin ei sinua tuollaisen asian takia vielä huostaanotettaisi ja lastenkotiin laitettaisi. Jos joskus niin kuitenkin kävisi, niin myös sijaisperheessä asuminen on yksi mahdollinen lopputulos. Laitoksiin päätyvät yleensä ne, jotka eivät pärjää sijaisperheessä ja ovat ns. vaikeahoitoisia.
Kun kuulostaa, että teillä on rahasta välillä tiukkaa, niin mihin juuri sinä tarvitsisit rahaa tällä hetkellä? - Jokainen kasvaa omaan tahtiinsa, niin henkisesti, kuin fyysisestikin.
Itse kehityin fyysisesti melko aikaisin, mutta toisaalta saatoin vielä 15-vuotiaana leikkiä sotaukoilla hiekkalaatikolla. Yksin en sitä kehdannut tehdä, mutta monta vuotta nuorempien serkkujen läsnäolo antoi siihen hyvän tekosyyn ja muistan nauttineeni touhusta toden teolla. Olin siis melko lapsenmielinen vielä pitkälle teini-ikään.
Pilkkaajille voi sanoa, että et sinä itse ole pituuttasi valinnut. Heiltä voi myös kysyä, että miten sinun pituutesi heidän elämäänsä haittaa.
Sinäkin kasvat vielä. Sekä henkisesti, että fyysisesti. Joskus pitää vaan jaksaa odottaa. - No käy siellä uudestaan ja jos homma ei toimi, niin koeta päästä jonkun toisen henkilön vastaanotolle. Henkilökemiat ei aina kohtaa ja se on vain inhimillistä.
- Oletko ajatellut, että sinun oma mielipiteesi ei välttämättä ole yhtä perusteltu ja tosiasioihin perustuva, kuin terveydenhuollon ammattilaisen tilannearvio?
Aina voi toki yrittää pyrkiä hankkimaan toiselta ammattilaiselta toisen arvion. - 15-vuotiaana sinun ei vielä tarvitse - eikä edes kannata - sitoutua mihinkään suhteentapaiseen.
- No jossain vaiheessa tunnuit suhtautuvan vähän vähättelevästi tilanteeseesi. Minusta tuo terkkarille valehteleminen on melko hälyttävä merkki.
Ei sinua osata auttaa, jos et luota niihin auttajiin ja ole heille rehellinen. - No niinhän tuota näytit älähtävän.
- Foorumilaisten kasvupyrähdysten aikatauluilla ei ole sinun kannaltasi mitään merkitystä. Jokainen kun kasvaa omaan tahtiinsa.
Ainoa asia, mistä voit saada jotain osviittaa,on sukulaistesi kasvuaikataulu. Esimerkiksi se, missä tahdissa isäsi on kasvanut.
Murrosikäsi aikataulu kertoo myös jotain. Jos kehosi on vielä kokonaisuudessaan fyysisesti vähemmän kehittynyt, niin on melko todennäköistä, että pituuskasvu jatkuu vielä.
Jos taas murrosikä on jo ohi ja keho muilta osin jo kehittynyt, niin pituuskasvukin on luultavasti jo saavuttanut huippunsa.
Usko tai älä, mutta 170cm on aivan hyvä mitta, eikä sinulta jää pituutesi puolesta mitään saavuttamatta. Todennäköisesti kasvat kuitenkin joka tapauksessa vielä ainakin vähäsen.
Mitä parisuhdejuttuihin tulee, niin toiset tykkää pitkistä, mutta monet tykkää lyhyistä. Suurimmalle osalle asialla ei ole sen suurempaa väliä. - 12-vuotias on oikeasti vielä aivan lapsi. Arvostan sitä, että kuulostat itse ymmärtävän sen. Ne arvostelemasi takki auki - porukat eivät sitä varmaan myönnä, mutta toisaalta se on aivan luonnollinen asia. Nuorilla on varmaan kautta aikojen ollut tarve näytellä kovaa tyyppiä.
Olen äärimmäisen pahoillani siitä, että joudut kärsimään järkevän käytöksesi takia. Koeta tsempata, koska sinä toimit oikein. - No vain aika näyttää, miten asiat etenee. Pyörä on kuitenkin nyt pyörimässä, kun olet sen psykologin asiakkaana.
- Miten minusta tuntuu, että tässä ei nyt ole koko totuus....
Syy ja seuraus ei nyt oikein kohtaa. Onko asiasta olemassa jonkun puolueettoman tahon näkemys, eikä pelkkä väitettyä vääryyttä kärsineen teinin kertomus?
Joka tapauksessa anonyymi nettifooruni on väärä paikka setviä asiaa. Kantele opettajan esimiehelle taikka valvovalle viranomaiselle. - No ehkäpä lääkärit ovat sitten vääriä auttamaan. Jos omatoiminen normaalisti syöminen ei onnistu, niin olisiko ravitsemusterapeutista sitten apua.
- Miten musta tuntuu, että ei tässä mistään vertaistuen hakemisesta ole kysymys... Haluat kenties kuulla itseäsi kiihottavia noloja tarinoita?
Kerrotun kaltainen tapaus ei ole mikään big deal. Se veli tumputtaa itsekin ja tietää, ettäpikkuvelikin varmasti tumputtaa. Onnettomuuksia sattuu. Elämä jatkuu.