Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
Oldie
profiilit
Oldie
Oldie
Vapaa kuvaus
Järjen ääni.
Aloituksia
5
Kommenttia
2205
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Se johtuu siitä, että täällä pyörii niin paljon yuggiksen, lolihentain ja kauhakurun tapaisia ihmisiä. Siis ihmisiä, joille on aivan sama, mitä paskaa suustaan - tai tässä tapauksessa näppäimistöltään - ulos päästää.
09.05.2016 15:49
Ei se ole vaikeaa muuta kuin silloin, kun siihen ei keskity ja antaa muiden houkutusten häiritä ja vetää sivuraiteelle.
Omista lukioajoista on se parisenkymmentä vuotta aikaa, joten moni asia on muuttunut - osaksi myös huonompaan suuntaan. En kuitenkaan olisi huolissani kuvailemallasi koulumenestyksellä siitä, että lukiossa menestyminen olisi sinulle ylivoimaista.
Itse lopetin yläasteen noin kasin keskiarvolla, lukion lopussa se oli lukuaineiden osalta tasan 9. Laaja fysiikka ja laaja matematiikka olivat molemmat kymppejä lukion päästötodistuksessa, vaikka en kyllä yläasteella muista olleeni mikään matikkanero.
Vaikeaa se ei minun mielestäni ollut, mutta töitä minä kyllä tein. Seurasin opetusta tunnilla. Tein aina läksyt, vaikka siihen saattoi joskus mennä neljäkin tuntia aikaa, kun esimerkiksi jäi jumiin johonkin fysiikantehtävään. Luin kokeisiin, mutta en kuitenkaan päntännyt älyttömästi. Enkä sitten kolmasluokkalaisenakaan bilettänyt tuoreen täysi-ikäisyyden tuomalla raivolla.
Vaikka numerosi vähän tippuisivatkin, niin mitä sitten. Liian alas ne eivät tule sinulla tippumaan, ellet sitten lyö touhua ihan läskiksi. Ja ei se sinun lukionkäynti liikuntaan ainakaan tyssää, olitpa millainen höyhensarjalainen tahansa. Edes ylioppilaan ei tarvitse olla täydellinen. :)
Ja muista sitten, että jos siinä opiskelussa sattuisi tulemaan ongelmia, niin puhu niistä ja hae niihin aktiivisesti ratkaisua. Uskalla pyytää tarvittaessa apua.
09.05.2016 15:38
No kun kasvaa - tai siis kasvatetaan - pumpulissa ja elää enemmän virtuaalitodellisuudessa, kuin oikeassa todellisuudessa niin viimeksi mainittu saattaa iskeä lujaa vastoin kasvoja.
Nykyään nyt nillitetään niin helposti lähes asiassa kuin asiassa.
08.05.2016 22:57
Eikä se muuten omaakaan uskottavuuttasi paranna, kun esiinnyt samaan aikaan 13-vuotiaana heteropoikana ja 14-vuotiaana homopoikana...
06.05.2016 10:01
Jutut vaan on kirjoittanut todennäköisesti joku teininä esiintyvä, kuin oikea teini... Esimerkiksi jos joku käyttää termiä "mun pikku pippeli", niin siitä kyllä haisee läpi joku nuorista bokseripojista fantasioiva vanha pervo.
06.05.2016 09:37
Kysy ihmeessä lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta. On kyse terveydestäsi, eikä sitä kannata jättää suomikaksnelosen varaan.
Näin maallikkona en osaa sanoa muuta, kuin että näyttää sen verran pahalta, että itse menisin kyllä lääkäriin, vaikka löydös olisikin ehkä "arassa paikassa".
06.05.2016 09:25
Kyllä, tarkoitin juuri sitä, mitä sanoin: en suosittele vakavia suhdejuttuja ennen kuin vasta täysi-ikäisinä.
Olet oikeassa siinä, että kypsymistä kyllä tapahtuu - tai ainakin voi tapahtua - ennen sitäkin. Onnistunut ja kestävä suhde vaatii kuitenkin muutakin. Se vaatii sen verran vakiintuneen elämäntilanteen, että eri paikkakunnille opiskelemaan lähtö ei revi paria erilleen. Se vaatii sen, että suhde kestää mahdollisen armeijaan menon ja sen tuomat pitkät ajat erillään. Lisäksi ilman tietynlaista taloudellista itsenäisyyttä parisuhde-elämä voi olla aikamoista kitkuttelua.
Olen sen verran vanhempi jo, että olen elämäni aikana tavannut aika monta perhettä. Aniharva näistä pareista on alkanut seurustelemaan toistensa kanssa alle parikymppisinä. Tasan 2 paria on aloittanut alle täysi-ikäisinä ja päätynyt vakiintuneeseen perhe-elämään asti. Siitä voi laskea onnistumisprosentin.
Totta kai sitä voi leikkiä ja harjoitella suhdetta nuorenakin, mutta onko siinäkään oikeasti mitään järkeä, koska ne erot aiheuttavat vaan sydänsuruja...
Tiedän kyllä, että te nuoret ette ole ollenkaan samaa mieltä.:) Mutta trust me: aikuiseksi ehtii vähän myöhemminkin. Ja vakaa, turvallinen ja menestyvä parisuhde on nimen omaan aikuisten asia, enkä tässä tapauksessa tarkoita "aikuisuudella" pelkästään täysi-ikäisyyttä, tai edes sen lisänä olevaa henkistä kypsyyttä. Aikuisuus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että pystyy huolehtimaan omista ja osaltaan myös sen parisuhdekumppanin henkisistä, fyysisistä ja taloudellisista tarpeista itsenäisesti ja selviytymään samalla ehjänä elämän tuomista pettymyksistä. Niitä nimittäin tulee.
Vanha kalkkis on puhunut. :)
04.05.2016 22:08
Autettaisiinhan me, jos voitaisiin, mutta kukaan ei voi geenejäsi muuttaa.
On kuitenkin aivan satavarma, että vaikka asia nyt tuntuukin ihan kauhealta, niin sinulta ei jää tulevaisuudessa juuri mitään hommaa tekemättä. Sotilaslentäjäksi tarvitsisit vielä pari senttiä lisää, mutta muitakin raflaavia ja kovapalkkaisempiakin ammatteja on.
Minulla on jo sen verran vuosia takana, että voin sanoa kokemuksesta, että ei ihmistä muutoinkaan luokitella arkielämässä pituuden mukaan. Tai siis kyllä jotkut idiootit pintaliitäjät luokittelee, mutta joidenkin "manletiksi" haukkuvien mielipiteistä ei tarvitse muutenkaan välittää.
Parisuhdemarkkinoillakaan ei tarvitse olla huolissaan, koska niin pitkille, kuin pätkillekin löytyy tykkääjänsä.
Asia saattaa tietysti aiheuttaa vitsailua nyt kouluaikoina, mutta se on vaan muutama vuosi elämästäsi. Ei sitä tarvitse ottaa niin vakavasti.
Henkinen "koko" on paljon tärkeämpi, kuin fyysinen.
04.05.2016 14:49
Ei ole mitään ongelmaa, vaikka tuo mitta olisi stondiksessakin!
Sinun ruumiillinen kehityksesi on vielä kesken. Kehityksen nopeus, alkamisaika ja se järjestys, mitä asioita kroppa milloinkin rakentaa, ovat yksilöllisiä. Sinäkin kehityt omaa tahtiasi ja 13-vuotiaana kehosi on kaikkea muuta, kuin valmis.
Joten älä stressaa suotta, sanoivatpa ihmiset sulle mitä.tahansa. :)
03.05.2016 10:34
En suosittele mitään vakavia suhdejuttuja ennen kuin vasta täysi-ikäisenä, mutta olisi kyllä aika sydämetontä katkaista välit täysin ilman mitään selityksiä.
Kerro hänelle rehellisesti tilanteestasi. Joko hän on se todellinen ystävä joka tukee ja auttaa tai sitten hän säikähtää ja katkoo itse ne välit sinun puolestasi.
Muista nukkua yöt vaikka sängyssä väkisin maaten, sillä yöt valveilla netissä ovat masennuksen parasta aikaa.
01.05.2016 15:26
Nelosluokkalaisen näkökulma asioihin poikkeaa yleensä aika paljon kuudesluokkalaisen näkökulmasta. Vähän niin kuin teidän lasten näkökulma meidän aikuisten näkökulmasta.
En usko, että ne neloset on enää kahden vuoden päästä samaa mieltä. :)
30.04.2016 20:57
Ensiksikin: kukaan EI voi häntä sinulta varastaa, koska hän EI ole sinun omaisuuttasi, eikä hän muutoinkaan kuulu sinulle. Hän ei kuuluisi sinulle edes siinä tapauksessa, että olisit uskaltanut kertoa tunteistasi hänelle. Ihminen ei koskaan voi sanan varsinaisessa merkityksessä olla toisen "oma".
Olen pahoillani siiitä, mitä nyt joudun sanomaan. On erittäin harvinaista - siis erittäin ERITTÄIN harvinaista - että sinun iässäsi aloitettu parisuhde kestäisi aikuisiälle saakka. Todennäköisesti se ei selviä edes yläasteen läpi. Nuorten elämät vaan muuttuvat niin hurjaa tahtia ja elämäntilanteet vaihtelee. Persoonallisuudetkin ovat vielä muutosten kourissa. Koulujen vaihtuminen, muutot opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ym. nuoren arkeen liittyvät asiat kasaavat lisää haasteita, eikä toivoa siitä vakaasta parisuhteesta juurikaan ole.
Todennäköisesti tästä tytöstä tulee se nuoruuden ihastus, jota aikuisena muistelet itseksesi hymyillen. Todennäköisesti hänestä ei kuitenkaan tule elämänkumppaniasi.
Toki aina on mahdollisuus, vaikka se olisi häviävän pienikin. Se edellyttää kuitenkin sitä, että uskallat kertoa niistä tunteistasi jossain vaiheessa. Älä kuitenkaan hajoa palasiksi, jos tyttö ei tunnekaan samoin tai suhde myöhemmin päättyy.
Jos lähestyt häntä, niin se tulee tehdä sillä asenteella, että haluat viettää loppuelämäsi hänen kanssaan. Oletko todellakin valmis tuollaiseen jo nyt?
Joka tapauksessa onnea ja menestystä.
29.04.2016 23:24
Unohda suhteet ja pysyttele tyttöjen kanssa vaan kavereina voielä monta vuotta. Säästät itsesi monelta sydänsurulta.
Sinun iässä aloitettu "suhde" ei kestä. Parisuhteen tavoite pitäisi olla se, että loppujen lopuksi muutetaan yhteen ja jaetaan elämä toisen kanssa, eli perustetaan perhe. Jos tavoite ei ole tuo, niin se on vaan jotain "säätöö" tai suhteen leikkimistä tai kuvittelua.
Ihastuminen on normaalia ja ihan okei, mutta sen kanssa kannattaa olla realisti. Käytännön mahdollisuus siihen, että pysyisitte yhdessä edes yläluokille saakka, on käytännössä NOLLA. Se on vielä pienempi, jos ajatellaan, että olisitte yhdessä vielä esimerkiksi kotoa pois muuttaessanne.
27.04.2016 02:30
No koeta katsoa mahdollisimman tarkasti ja vaikka hidastettuna, että mitä ja miten ne tekee, ja tehdä sitten perässä. En tiedä onko sellaisia temppuja edes mahdollista selittää järkevästi, jos ei pysty samalla näyttämään jonkinlaisia esimerkkejä.
Tai löytyisikö netin kautta jokuharrastajaporukka tms. joka voisi auttaa enemmän.
Minä en pysty oikein auttamaan enemmän, koska se itse asia on minulle täysin vieras, enkä todellakaan osaa tehdä mitään temppuja.
27.04.2016 02:16
Kyllä sinä ihan hyvältä kuulostat.
Ei se massa tosiaankaan ole aina se, jonka mukana kannattaisi mennä.
25.04.2016 22:39
Olet. Mm. "se" on jo isompi kuin minulla.
25.04.2016 22:35
Sellainen tuli mieleen, että YouTube on monessa asiassa aika hyvä opetusvideoiden lähde. Kunhan vaan edes vähän katsoo, että ketä uskoo ja ketä ei. :)
25.04.2016 22:32
Ei taida olla muuta lääkettä, kuin sitkeä ja ahkera harjoittelu.
24.04.2016 00:25
Jotkut ikäisesi jakelevat mainoksia ja lehtiä. Rankkaa duunia, mutta kai silläkin jotain tienaa.
23.04.2016 00:00
Älä toivo liikoja. Lääketieteen ammattilainenkaan tuskin pystyy vaivaasi näkemättä muuta kuin arvailemaan. Mutta onnea yritykseen.
22.04.2016 23:55
95 / 111