Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
oh1lqp
profiilit
oh1lqp
oh1lqp
Vapaa kuvaus
Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---
Aloituksia
0
Kommenttia
61
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Kyllä ne joskus tuntuu tietävän aika paljonkin. Lanka on tavallisesti sen verran kapeakaistainen, että se viritetään CW-bandille ja radiossa on tuneri sitten fonelle. CW:n taitajia tarttis kunnioittaa hiukan enemmän. Se ei nimittäin kaikilta onnistu vaikka yrittäis opetellakkin. Tiedän tuon puolenmiljoonan merkin harjoituksen jälkeen. Ei meinaan onnistu vieläkään. Vaikka se pahvi onkin nykyisin helppo saada on siinä samat vastuut kuin silloin kun sen suoritus oli vaikempaa.
19.12.2008 00:26
Hyvistäkin magneeteista joskus tulee olumppiarenkaita kattoon vaikka magneetti olisikin hyvä. Itseltäni ei toistaiseksi omatekele tai kaupallinen ole lähtenyt ajoaikana irti kuin oksaan osumalla. Magneetijalan antennijohdot ovat tavallisesti sen verran ohuit, että kyllä ne oven tiivisteen välistä kivsti sisälle tulee. Joskus aikoinaan oli käytössä tehdastekoinen diplekseri LA-antenniin ja sillä ainakin FM-autoradio vaikutti toimivan hyvin. Yhtenä vaihtoehtona vois tuossa antenni ongelmassa laittaa varttiaaltoinen keppi vetokoukkuun killumaan. Tulis antennivahvistus hyödynnettyä hyvin.
04.12.2008 14:46
Pitääksen olla TTL tai CMOS. Miten olis tuommoinen kuin ULN2003 tai ULN2803. 3V input ohjauksella sais 300mA saturaatio virran.
09.11.2008 21:23
Itselläni ei kyseistä sarjaa ole ollut, mutta SILlin perussiipisarjoina se on hyvä valinta. Piirustukset sarjassa pitäisi olla selkeät ja sarjan sisältää jokin verran puolivalmiita osia. Ne puuttuvat vahvistukset ja muu pieni sälä on valmistettava balsalevystä. Lentämisen kannalta olisi opastus suotavaa esim. siipeen tehtävien haritusten suhteen. Otaselvää onko paikkakunnallasi herhoa tai harrtajaa joka voisi opastaa. Katso tuosta linkistä siinä on joitakin kerhoja.
http://www.ilmailuliitto.fi/fi/yhteystiedot/jasenkerhot/lennokit
Rakentamisen ja lennättämisen iloa. Muista ehdottomasti merkitä liidokkiin nimi, osoite ja ehkä puhelinnumero. Joskus ne on lentäneet uskomattoman kauas.
09.11.2008 20:40
Säätämistä on vielä jonkin verran. Se mitä videon pätkistä mulle jäi kuva vaikutais välityssuhdetta moottorin ja roottorin välillä vielä hiukan liian vähän. Roottorin pyörimisnopeutena pienikin lisäys lisää kantavuutta melkoisesti ja tuo voitaisin saavuttaa välitystä suurentamalla. Moottori tuntui lapojenkanssa pyörivän todennäköisesti suurimman vääntömomentin kohdalla ja suurin teho on siitä vielä jokin verran ylempänä. Tämä vain arvauksena äänen perusteella videoista. Onnea yrityksille.
04.11.2008 20:47
Niinpätietysti. Ittekin olen alunperin pielisenrannalta. Etelässä ollu jo liian kauan. Joensuussa esimerkiksi on ratioista kiinostuneita kerhoja joilla muutostöitä varten on ilimmeisesti prommari. Niistä vois alottoo ja jatkaa heijän avullaan.
01.11.2008 01:06
Piirilevyn joutuu todennäköisesti tekemään uuden. On helpompi selvittää vanhasta mitä on kytketty ulkomaailmaan ja koota uusilla samoin toimivilla piirellä uusi kytkentä. Ohjelma on luettavissa prommilta. Siihen voi joutua tekemään hieman salapoliisityötä, että löytää toimivan ohjelmointilaitteen. Joillain kerhoilla sellaisia on. hiukan kiinostaa missäpäin suomea asut. Ei paikkakunta vaan alue, että vois vähän edistää hommaa.
31.10.2008 19:57
Tuo otsikko ei sitten tarkoita naurua. Vähän vaikutta rakentaja jotenkin elämääsä työliintyneeltä. Niinkuin edellinenkin kirjoittaja totesi yrityksen onnistumisesta, voi se joskus lentää. Toistaiseksi vaikuttaa ettei laskelmat vielä ole aivan kohdallaan ja toivoisin lentomatkan olevan lähinnä nurkkaan. Piiloon. Helikopteri on lentävistä härpäkkeistä hankalin lennätettävä ilman apuelektroniikka ja niissä kaputit ovat arvokkaita.
31.10.2008 17:22
Jos se on akseliin väljä, silloin pitää tarkistaa vanhan ja uuden akselin välinen halkasia ero. Jos halkaisia ero on niin pieni ettei sitä saa työntömitalla selvitettyä ja ratas pyörii akselissa saa sen tiukaksi lukite liimalla. Niistä löytyy versio jonka lukitus kyky vastaa muutaman sadasosamillin puristusliitosta.
28.10.2008 21:22
Hämmikiä voi olla useassakin paikassa. Jos laite on seisonut jonkin aikaa kiteet joista puhelin saa oikean taajuuten voivat olla sammuneita. Puhelin näyttää toimivan normaalisti, mutta todellisuudessa se ei lähetä ja vastaan ota mitään. Puhelin tarttis saada mittarin perään toiminnan varmistamiseksi.
26.10.2008 10:28
Kanavanumeroilla ei ole mitään takuuta taajuudesta. On tietysti olemassa sopimuksia niinkuin TV-kanavat jotka oli numeroituja. PMR446 järjästelmässä on taajuudet numeroitu, mutta siinä on myös taajuuden kavaltava numero. Tuossa ohessa ficora sivu josta käyttötarkoituksen mukaan luvasta vapaita taajuuksia. Niille on myös olemassa aika tarkat speksit jotka laitteen on myös täytettävä.
http://www.ficora.fi/attachments/suomi_R_Y/5t1j0IZWV/Files/CurrentFile/Viestintavirasto15X2007M.pdf
24.10.2008 23:24
Missä yhteydessä törmäsit tuohon alaindeksiin? Sillä voi olla merkitystä jos se on esimerkiksi säätimen datalehdet.
24.10.2008 13:36
Ensimmäiseksi hidasta hiukan. Vastauksia varmaankin saat ajankuluessa parempiakin kuin minun. Aluksi ei kannata aloitaa "yleiskoneella" joka tekee mitävain ja kaiken, koska sellaista ei oikeastaan ole. Itse olen lennokki harrastaja ja aloituskoneeni valmistin kerholla rakennusstyroksita leikatulla siivellä. Pällystykseen käytin öljyyhtiön vanhaa julistetta. Rungon rakensin kahdesta mäntyrimasta johon peräsin valmistettiin balsa levystä. Radioita varten laatikko vanerista rimojen ja siiven väliin. Laskutelineet 3 tai 4mm pianolangasta. Muovinen polttoainesäiliö moottorin kiinnitysvanerin päälle kumilenkillä. Kerholla kyseinen "viritys" kulki nimellä STIG. Oli helppo lentää. Helppo korjata. Halpa rakentaa. Oppi lennättämisen perusteet eikä tyssännyt aloitus ajan ongelmiin.
23.10.2008 16:59
Anteeksi jos kirjoitin hiukan epäselvästi. Fairy:n sukusta ainetta tarkoitin nimenomaan sienenpesuun. Rasvat kun tahtovat palaa karstaksi luottimen kärkiin ja sienen pintaan. Joskus aivan uusissakin sienissä on jotakin aivan mystistä rasvaa joka alkaa heti "päivettymään" ensikosketuksesta kolvin kärjellä.
18.10.2008 01:17
Fairy on hyvä. Sitä tarvitaan äärettömän vähän pesun yhteydessä. Sienen käytössä paras tapa on viedä juotokseen sienkautta ja juotosesta suoraan pitimeen. Sulla on hyvä juotosasema. Siinä on WSP80 kolvi joten voi lähteä aluksi siitä, että säätää numerollisesti n. haluttu. Tina vois olla vaikka se 2% hopeaa sisältä kun se on sen hopean takia hiukan "ähäkänpää" käymään niiden juotettavien aineiden pinnan kimppuun. Tuolloin myös tinassa oleva fluksikin toimi paremmin. Lämmöt lyijylliselle on silloin aika lähellä jos kolvin seistessä lämpimä pitimessään 5min, pinta ei vielä rupea "kirjavoitumaan" mutta 10min jälkeen se on kirjava. Tuo edellinen ei sitten perustu millekkään laboratoorio tutkimukselle vaan vuosien havainnoille. Fluksia on irtotavarana ja itse suosin ruiskussa myytävää geeliä. 20ml tuubi aika arvokas, mutta on se riitoisaakin. Irto fluksia tarvitaan osien irroituksessa kun tinat joudutaan imemään tinaimusukalla tai tinaimurilla. Joskus läpijuotettavissa tökkää neulalla levyn toisella puolella olevaan johtimeen reiän juurelle jolloin siihen jää melkein haju fluksita. Tinasta tuleva fluksi ja kosketuksesta tullut fluksi putsaavat koko juotettavan reijän ja juotoksesta tulee kerralla täydellinen.
17.10.2008 02:16
Lyijyllisten tinojen flukseista en ihan tarkkaa tiedä, mutta lyijyttömissä on todettu juotoksen jälkeen fluksin suojaavan juotosta ja piirilevyä joten sitä ei pestäpois ellei käyttöturvatiedotteessa sitä erikseen suositella. Kolvin lämpötila on sitten hiukan kinkkisempi. Itselläni on pintaliitos hommiin 25W:n tunnetun merkin termostaattikolvi "viirari" näytöllä. Kärkilämpötila saisi olla käyttämilläni kärjillä 310-340 astetta lyijyllisellä. Ne on säädetty oikealla kärkilämpömittarilla kohdalleen ja viisari osoittaa 400 astetta. Edellinen koskee sitä minun käyttämää juotosasematyyppiä. Juotos kykyyn vaikuttaa pitkälti miten hyvin huollat kolvejasi, pidät sienen puhtaana, käytät fluksia ja lämpötila on kohdallaan. Liian pienikin lämpö on pahasta sillä silloin vaatii pitkän lämmityksen ja juotos ei kumminkaan ole täydellinen. Harjoittelemalla ja tekemällä oppi. Niin minäkin.
16.10.2008 23:38
Sen verran tuore tapaus tuo autosi. Omalla kohdallani bensiini käyttöisistä tällä hetkellä toinen jossa on kärjetön sytys. Oli ostettaessa viallinen ja kiukutteli ajoittain. Merkkiosa n.530€ harakiriosa n.30€. Arvaa kumman ostin? Vian paikallistamiseksi oli lainassa jakaja jossa oli kärjellinen sytys. Sillä se vikakin paikallistui. Oire hämmingistä hankala. Viittasi sytys kuin bensapuoleen. Ei kestänyt kaasun painamista ja välillä pientäkaasua. Joskus kuumalta koneelta piti odottaa ennenkuin käynnistyi. Sellasia kivoja oireita. Kerro ihmeessä mistä kiikasti ja kuinka arvokkaat vaihtoehdot.
16.10.2008 16:42
Kyllä kyllä, mutta jos rekisteröityminen on ainut tapa sivuilla esiintyvien rakaenne kuvien ja mahdollisesti siellä olevien piirustusten lukemiseen, elämä menee hankalaksi. Ise olen rekisteröitynyt seitsemällä eri sivulla josta neljä liityy nyt ajankohtaiseen työnhakemiseen.
16.10.2008 12:45
Tota noin. Fluken kohdalla siinä päällä lukee tester joten se ei ole mittari. Testeri ilmoittaa jotakin tuloksia LCD-näytöllä, mutta ilmaisuun indikaattorina voisi olla myös summeri tai LED-rivi. Käynnistys ongelmista ensimmäisenä auton ikä. Tarkoitan tuolla sytys- ja polttoainejärjästelmän tyyppiä. Pelpästään toisen preikkaaminen riittää isoihinkin ongelmiin, mutta usein hämmikiä vähän molemmissa. Kuluneisuudesta johtuvia käynnistys ongelmia ei yleensä ole ja ne ilmenevät lähinnä lämpimänä käynnistettäessä. Tise tarkistan ongelmatilanteessa helpoimmasta: kipinä, bensansaanti (ellei se mittarin mukaan jo ole loppu), tulppien kunto. Usean tuhannen ajettu tulppa kertoo kokemuksen kautta kohtalaisesti moottori kunnosta.
16.10.2008 12:11
"Miten tutkassa vastaanotin erotetaan lähtevän pulssin aikana - samassa kulkuaaltoputkessa molemmat signaalit - niin lähtevä kuin kohteesta tuleva HEIKKO signaali?"
Kyllä siihen lääkkeitä löytyy. Ensinnäkin ne eivät esiinny yhtä aikaa. Siis lähetys ja vastaanotto. Pulssin teho on aika runsas. Siinä magnetroni huutaa kipeetä lyhyen ajan. kokonaisteho jatkuvana kohtuullinen. Antennissa erottelun takia aallonpituuteen nähden vahvistusta ihan riittävästi, joka vaikuttaa molempiin tilanteisiin. Erotusta saadaan lisäksi polarisaatiosta. Heiastuma kohteesta voi sisältää kääntynyttä polarisaatiota. Vastaanotettaessa voidaan lisäksi käyttää mekaanista kidettä jolla sähköisesti ohjattuna voidaan viivästää antennin vastaanottamaa pulssia pitemmäksi kuin se oli alkuperäisenä jolloin erottelutarkkuus ja putkelle piirto tulee paremmaksi. Sitten kun käytössä on suurtaajutena yksi "tarkka" taajuus saadaan vastaanottimen ja lähettimet erotettua hyvin toisistaan kiertoelimillä. Siinä nyt joitakin.
73 de .....
15.10.2008 02:09
3 / 4