Mietittekö te näitä tasojuttuja ja vastaantulijoiden seksielämää tuolla oikeassa elämässä, siis kaupassa, lenkillä, töissä, koulussa, bussissa ja muuten vain tien päällä?
Minä käyn täällä silloin tällöin lueskelemassa, mutta kun lopetan lukemisen, palstan meno unohtuu kokonaan. Vastaantulijat ovat ihmisiä, joiden kanssa toimitaan tilanteen mukaan, eikä mietitä yhtään heidän sukupuolikumppaniensa määrää tai analysoida heidän kuviteltua markkina-arvoaan. Eikä nätistäkään tytöstä tai pojasta tule mieleen jonkun toisen karvaiset pakarat, kuten joillakin täkäläisillä näköjään ihan pakkomielteisyyksiin asti.
Miten on? Onko rajaa, ja jos on, missä se menee?
Minä käyn täällä silloin tällöin lueskelemassa, mutta kun lopetan lukemisen, palstan meno unohtuu kokonaan. Vastaantulijat ovat ihmisiä, joiden kanssa toimitaan tilanteen mukaan, eikä mietitä yhtään heidän sukupuolikumppaniensa määrää tai analysoida heidän kuviteltua markkina-arvoaan. Eikä nätistäkään tytöstä tai pojasta tule mieleen jonkun toisen karvaiset pakarat, kuten joillakin täkäläisillä näköjään ihan pakkomielteisyyksiin asti.
Miten on? Onko rajaa, ja jos on, missä se menee?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä mä mietin aina tavatessani toisen ihmisen tätä tasoasiaa, koska musta tuntuu että suurin osa ihmisistä pitää mua jotenkin aliolentona. Naiset ainakin on varsin kokeneita seksijutuissa jo nuorella iällä, ja naiset halveksii kokematonta miestä koska kokematonta miestä pidetään säälittävänä luuserina. Tiedän sisimmässäni että jokainen vastaantuleva nainen on potentiaalinen huora ja pilkkaaja, enkä halua antaa heille tilaisuutta päästä tallomaan minua henkisesti.
En mieti.
Hulluksihan siinä tulis! :D
Tää palsta on niin irrallaan tosielämästä ja realiteeteista, että ei tulis mieleenkään näitä mietiskellä jossain livenä kun ihmisiä tapaa.
No mut, mä kuulunkin siihen ns. järkiporukkaan täällä. Eli en lut-kittele tai jauha tasoteorioista, en ees usko niihin.
En tosiaankaan mieti näitä juttuja vapaa-ajallani. Muutamille ystäville olen kertonut käyväni lukemassa ja kirjoittamassa silloin tällöin eräällä sinkku-palstalla. Osalle olen myös kertonut palstan puheenaiheista. Kerron myös satunnaisia hauskoja juttuja heille, kuten mm. sen, että joku oli määritellyt minut eräässä keskusteluketjussa "wannabe Mette-Maaritiksi". Saimme hyvät naurut tästä hauskasta sanailusta...
Olen huomannut miettiväni, mutta enemmän käänteisesti. Aina kun näen tavallisen mutta onnellisen näköisen pariskunnan, ajattelen innoissani, että olisivatpa muutpalstalaiset nyt näkemässä.
En mieti yhtään kun joku tulee vastaan. Mietin vain sen mukaan onko joku kiinnostava vai ei, huomattavan usein vastaus on kielteinen. Harvoin tapaan ylipäänsä sen oloista naista, joka on mielestäni kiinnostava.
Katselin viime yönä keskinkertaista vuokraleffaa jossa lihava mies jutteli hoikalle sinkkunaiselle ja nainen ennusti miehen aikeet jo kilometrin etukäteen ja sanoi että mies on mukava mies ja että hän ei harrasta mukavia miehiä. Ajattelin että ATM sai pakit.
Tottakai mietin, markkina-arvoteoriaa siis. Ja lutkia kanssa.