Aforismi

Aforismi

*onko mariamania sinulle menetetty mahdollisuus tai mahdollinen menetys?*

Genio.Mente kirjoitti:

Aforismi

*onko mariamania sinulle menetetty mahdollisuus tai mahdollinen menetys?*

Minusta olisi täydellinen tilaisuus konkretisoida sanomaasi real-life kokemukseen suhteuttaen.

Onko Genio.Mente mariamanialle menetetty mahdollisuus tai mahdollinen menetys?

Tämä on erittäin relevanttia. Sinulla on tilaisuus edustaa todellista upeaa itseäsi.

Kukkomies kirjoitti:

Minusta olisi täydellinen tilaisuus konkretisoida sanomaasi real-life kokemukseen suhteuttaen.

Onko Genio.Mente mariamanialle menetetty mahdollisuus tai mahdollinen menetys?

Tämä on erittäin relevanttia. Sinulla on tilaisuus edustaa todellista upeaa itseäsi.

Lue lisää

Siihen ei genio osaa vastata. Tai oikeastaan osaa, mutta on erittäin haluton vastaamaan.

Eikä aloitus koskenut palstaa tai palstalaisia, vaan mahdollisuuksia, menetyksiä jne elämässä. Tosin mitä muuta olisi voinut odottaa palstalla elämäänsä elävältä...?

Genio.Mente kirjoitti:

Siihen ei genio osaa vastata. Tai oikeastaan osaa, mutta on erittäin haluton vastaamaan.

Eikä aloitus koskenut palstaa tai palstalaisia, vaan mahdollisuuksia, menetyksiä jne elämässä. Tosin mitä muuta olisi voinut odottaa palstalla elämäänsä elävältä...?

Lue lisää

Ja selvisipähän tässä nyt se yks palstan suurimmista sosiaalipornoilijoistakin, vaikka sitä ollut edes tässä hakemassa. Mutta hyvä tietää itselleni ja m a h d o l l i s e s t i myös muillekin.

Genio.Mente kirjoitti:

Ja selvisipähän tässä nyt se yks palstan suurimmista sosiaalipornoilijoistakin, vaikka sitä ollut edes tässä hakemassa. Mutta hyvä tietää itselleni ja m a h d o l l i s e s t i myös muillekin.

Lue lisää

Entä jos olenkin vaan yksinkertaisesti vittumainen ja olet antanut itse touhuillasi sen toteuttamiselle likimain rajattomat rakennuspalikat?

Kukkomies kirjoitti:

Entä jos olenkin vaan yksinkertaisesti vittumainen ja olet antanut itse touhuillasi sen toteuttamiselle likimain rajattomat rakennuspalikat?

kivaa olla vittumainen mies?

onko.. kirjoitti:

kivaa olla vittumainen mies?

Ei, mutta se on parempaa kuin olla näkymätön.

Kukkomies kirjoitti:

Ei, mutta se on parempaa kuin olla näkymätön.

tunnet siis itsesi näkymättömäksi, jos et vittuile. Mielenkiintoista.

oh, kirjoitti:

tunnet siis itsesi näkymättömäksi, jos et vittuile. Mielenkiintoista.

Jos se on mielenkiintoista niin miksi keskustelu päättyy sitten tähän?

Kukkomies kirjoitti:

Jos se on mielenkiintoista niin miksi keskustelu päättyy sitten tähän?

mitään keskusteltavaa enää ole. Asia on niin kuin on, ja olkoon niin.

ei tässä kirjoitti:

mitään keskusteltavaa enää ole. Asia on niin kuin on, ja olkoon niin.

Eihän se silloin ollut mielenkiintoista.

Kukkomies kirjoitti:

Entä jos olenkin vaan yksinkertaisesti vittumainen ja olet antanut itse touhuillasi sen toteuttamiselle likimain rajattomat rakennuspalikat?

Sori kukkis. Sinun saamattomuutesi ei ole minun vika. Eikä minun saamiseni ole sinun ansiota. Ja sinun vittumaisuus johtuu aika pitkälti sinun saamattomuudestasi. Mies pärjää tässä yhteiskunnassa ilman duunia aivan loistavasti, mutta saamattomuus yhdistettynä työttömyyteen(voin ainostaan kuvitella kuin tarpeettomaksi siinä itsensä voi yksi mies itsensä tuntea) saa aikaan sinunkaltaisen katkeran palstapiipittäjän. Mikä on toisaalta ihan hyvä juttu, että piipität pelkästään palstalla etkä toteuta omia ajatuksia(mitkä jätät täällä kertomatta) palstan ulkopuolella...Onneksi niin...

Sorrut samaan kuin jotkut joskus yrittäessään loukata minua Timanttian nimimerkkiä käyttäen. Samanlaiseen typeryyteen uskoessaan voivan loukata minua sellaisella. Olen kertonut tämän ennenkin, että ennen kuin aloitatte sen, voisitte miettiä sitä että ketä te siinä lopulta loukkaatte? Minua tai niitä muita joita välineinä täällä käytätte?

Kävi vaan sekin mielessä, että kuin suppeasti sinäkin ajattelet. Näet menetettyjä mahdollisuuksia ja mahdollisia menetyksiä vaan palstalla ja palstalaisten välisissä suhteissa. Minulle tämä ajatus tuli mieleen tänään röökillä käydessään. Ne Norjan tapahtumat, Amy Winehouse ja monia muita juttuja mitä viikonloppuna on tapahtunut. Mietin niitä kaikkia röökiä imiessään ja päähän vaan pälkähti sellainen ajatus. Mutta sinulla on vaan mielessä Genion suhteet(kuinkas muutenkaan, kun itselläsi ne loistaa poissaololla). Ja mitä mieltä minun pitäisi sinusta olla...? Rehellisesti sanoen... Heh... En ole oikein mitään mieltä. Ainostaan sitä mieltä, että sä oot aika nolo.

Genio.Mente kirjoitti:

Sori kukkis. Sinun saamattomuutesi ei ole minun vika. Eikä minun saamiseni ole sinun ansiota. Ja sinun vittumaisuus johtuu aika pitkälti sinun saamattomuudestasi. Mies pärjää tässä yhteiskunnassa ilman duunia aivan loistavasti, mutta saamattomuus yhdistettynä työttömyyteen(voin ainostaan kuvitella kuin tarpeettomaksi siinä itsensä voi yksi mies itsensä tuntea) saa aikaan sinunkaltaisen katkeran palstapiipittäjän. Mikä on toisaalta ihan hyvä juttu, että piipität pelkästään palstalla etkä toteuta omia ajatuksia(mitkä jätät täällä kertomatta) palstan ulkopuolella...Onneksi niin...

Sorrut samaan kuin jotkut joskus yrittäessään loukata minua Timanttian nimimerkkiä käyttäen. Samanlaiseen typeryyteen uskoessaan voivan loukata minua sellaisella. Olen kertonut tämän ennenkin, että ennen kuin aloitatte sen, voisitte miettiä sitä että ketä te siinä lopulta loukkaatte? Minua tai niitä muita joita välineinä täällä käytätte?

Kävi vaan sekin mielessä, että kuin suppeasti sinäkin ajattelet. Näet menetettyjä mahdollisuuksia ja mahdollisia menetyksiä vaan palstalla ja palstalaisten välisissä suhteissa. Minulle tämä ajatus tuli mieleen tänään röökillä käydessään. Ne Norjan tapahtumat, Amy Winehouse ja monia muita juttuja mitä viikonloppuna on tapahtunut. Mietin niitä kaikkia röökiä imiessään ja päähän vaan pälkähti sellainen ajatus. Mutta sinulla on vaan mielessä Genion suhteet(kuinkas muutenkaan, kun itselläsi ne loistaa poissaololla). Ja mitä mieltä minun pitäisi sinusta olla...? Rehellisesti sanoen... Heh... En ole oikein mitään mieltä. Ainostaan sitä mieltä, että sä oot aika nolo.

Lue lisää

Niin, onko se "ajatusten toteuttaminen" sitä että matkustetaan kaikin puolin viehättävän ja hyvän naisen luokse kännissä ja vittuilaan sille sen elämäntavasta niin että koko homma kusee kertakaikkisen lopullisesti ja tavalla joka johtaa dazu-mallin jälkipyykkiin.

Tuoko on "aikaansaamisen" tarkoitus? Ihankstosi?

Joo. Pahin pelkoni onkin se että olen tasoisesi toimija.

Juuri siksi en koskaan teekään mitään - varmuuden vuoksi - Parempi sekä mulle että muille.


....

Ja mitä suhteiden määrään tulee, niin mun mielestä mun yli yhden käden sormet ja alle kahden käden sormet on liikaa. Mielummin soisin että suhteita on joko 1 hyvä tai 0 huonoa ja se riittää minusta vallan hyvin itselleni. Koska niitä kuitenkin on ollut noinkin paljon niin mitä siitä voi todeta kuin että ompa tullut aikaansaatua paljon paskaa ilman todellista onnistumista.

Kukkomies kirjoitti:

Niin, onko se "ajatusten toteuttaminen" sitä että matkustetaan kaikin puolin viehättävän ja hyvän naisen luokse kännissä ja vittuilaan sille sen elämäntavasta niin että koko homma kusee kertakaikkisen lopullisesti ja tavalla joka johtaa dazu-mallin jälkipyykkiin.

Tuoko on "aikaansaamisen" tarkoitus? Ihankstosi?

Joo. Pahin pelkoni onkin se että olen tasoisesi toimija.

Juuri siksi en koskaan teekään mitään - varmuuden vuoksi - Parempi sekä mulle että muille.


....

Ja mitä suhteiden määrään tulee, niin mun mielestä mun yli yhden käden sormet ja alle kahden käden sormet on liikaa. Mielummin soisin että suhteita on joko 1 hyvä tai 0 huonoa ja se riittää minusta vallan hyvin itselleni. Koska niitä kuitenkin on ollut noinkin paljon niin mitä siitä voi todeta kuin että ompa tullut aikaansaatua paljon paskaa ilman todellista onnistumista.

Lue lisää

älä vertaa itseäsi muihin, se ei vie koskaan perille. Löydä itsesi sieltä jostain sisältäsi ja toimi, niin kuin sinä toimit. Sinun se elämäsi on, sinä siitä määräät.

Kukkomies kirjoitti:

Niin, onko se "ajatusten toteuttaminen" sitä että matkustetaan kaikin puolin viehättävän ja hyvän naisen luokse kännissä ja vittuilaan sille sen elämäntavasta niin että koko homma kusee kertakaikkisen lopullisesti ja tavalla joka johtaa dazu-mallin jälkipyykkiin.

Tuoko on "aikaansaamisen" tarkoitus? Ihankstosi?

Joo. Pahin pelkoni onkin se että olen tasoisesi toimija.

Juuri siksi en koskaan teekään mitään - varmuuden vuoksi - Parempi sekä mulle että muille.


....

Ja mitä suhteiden määrään tulee, niin mun mielestä mun yli yhden käden sormet ja alle kahden käden sormet on liikaa. Mielummin soisin että suhteita on joko 1 hyvä tai 0 huonoa ja se riittää minusta vallan hyvin itselleni. Koska niitä kuitenkin on ollut noinkin paljon niin mitä siitä voi todeta kuin että ompa tullut aikaansaatua paljon paskaa ilman todellista onnistumista.

Lue lisää

"Niin, onko se "ajatusten toteuttaminen" sitä että matkustetaan kaikin puolin viehättävän ja hyvän naisen luokse kännissä ja vittuilaan sille sen elämäntavasta niin että koko homma kusee kertakaikkisen lopullisesti ja tavalla joka johtaa dazu-mallin jälkipyykkiin."

Ehkä sinun pitäisi kysyä tästä tapauksesta toiselta osapuolelta, jos haluat tietää mistä siinä kaikessa oli kyse. Ehkä hän luottaa sinun niin paljon, että kertoo sinulle rehellisesti kaiken tapahtuneen alusta loppuun. Ainahan voit kysyä häneltä, jotta saisit uteliaisuuden tyydytettyä. Minä voisin, halutessani niin, tyydyttää sinun uteliaisuutesi, mutta miksi ihmeessä tekisin niin? En näe ainuttakaan hyvää syytä siihen. Se on melkein sama, kun tyydyttäisin vaikkapa dazun uteliaisuuden asiasta privana. Niin paljon luotan sinuun...

Ja nopeasti se kai unohtuu, että kuka sen vittuilun omilla ilta- ja yönuotioilla aloitti. Mutjoo... Mieli näkee aina juuri sen, minkä mieli haluaa nähdä...

"Ja mitä suhteiden määrään tulee, niin mun mielestä mun yli yhden käden sormet ja alle kahden käden sormet on liikaa. Mielummin soisin että suhteita on joko 1 hyvä tai 0 huonoa ja se riittää minusta vallan hyvin itselleni. Koska niitä kuitenkin on ollut noinkin paljon niin mitä siitä voi todeta kuin että ompa tullut aikaansaatua paljon ilman todellista onnistumista."

Onko sulla ollut edes yhtä hyvää suhdetta? Jotenkin rohkenen epäillä sitä, mutta saatanpa minä olla taas kerran(niin kuin aina) väärässäkin...Minä voin sanoa, että mulla on ollut enemmän hyviä kuin huonoja. Oikeasti huonoksi voisin sanoa vaan yhden(tuotan taas pettymyksen. ei ollut taaskaan palstalainen...).

Kukkomies kirjoitti:

Niin, onko se "ajatusten toteuttaminen" sitä että matkustetaan kaikin puolin viehättävän ja hyvän naisen luokse kännissä ja vittuilaan sille sen elämäntavasta niin että koko homma kusee kertakaikkisen lopullisesti ja tavalla joka johtaa dazu-mallin jälkipyykkiin.

Tuoko on "aikaansaamisen" tarkoitus? Ihankstosi?

Joo. Pahin pelkoni onkin se että olen tasoisesi toimija.

Juuri siksi en koskaan teekään mitään - varmuuden vuoksi - Parempi sekä mulle että muille.


....

Ja mitä suhteiden määrään tulee, niin mun mielestä mun yli yhden käden sormet ja alle kahden käden sormet on liikaa. Mielummin soisin että suhteita on joko 1 hyvä tai 0 huonoa ja se riittää minusta vallan hyvin itselleni. Koska niitä kuitenkin on ollut noinkin paljon niin mitä siitä voi todeta kuin että ompa tullut aikaansaatua paljon paskaa ilman todellista onnistumista.

Lue lisää

"This is the Way for men who want to learn my strategy:
Do not think dishonestly.
The Way is in training.
Become acquainted with every art.
Know the Ways of all professions.
Distinguish between gain and loss in worldly matters.
Develop intuitive judgment and understanding for everything.
Perceive those things which cannot be seen.
Pay attention even to trifles.
Do nothing which is of no use."

-Miyamoto Musashi-

Siinä olisi sulle, kukkis, vähän ohjeita ja tekemistä loppuelämäksesi, näin niinku ensalkuun, jostain 1600-luvun Japanista.

Menettää voi vasta silloin kun uskoo omistavansa jotain, mitä ei omista. Ensiksi tavoitellaan jotain, päästään tavoitteeseenb, sen jälkeen uskotaan omistavansa jotain, mutta... Mutta miten siinä sitten ennemmin tai myöhemmin tulee käymään...?

Genio.Mente kirjoitti:

Menettää voi vasta silloin kun uskoo omistavansa jotain, mitä ei omista. Ensiksi tavoitellaan jotain, päästään tavoitteeseenb, sen jälkeen uskotaan omistavansa jotain, mutta... Mutta miten siinä sitten ennemmin tai myöhemmin tulee käymään...?

Lue lisää

voiko sun mielestä sitten ihan oikeasti omistaa jotain?

no, kirjoitti:

voiko sun mielestä sitten ihan oikeasti omistaa jotain?

Itsensä voi omistaa. Edellyttää tietenkin sitä, että tietää mitä se "itse" on.

Siinäpä hyvä kysymys. On niin helppoa laukoa niitä "totuuksia", mutta käytäntö näyttää aina jotain muuta...

Materiaa voi omistaa, ihminen taas voi itse omistautua jollekin. Olla toisen oma omasta halustaan. Siinä taas ei ole mitään vinksahtanutta, jos jollekin omistautuu. :-)

Ei ole. Menetetyt mahdollisuudet kaivelevat mieltä paljon kauemmin kuin mahdolliset menetykset.

Genio.Mente kirjoitti:

Ei ole. Menetetyt mahdollisuudet kaivelevat mieltä paljon kauemmin kuin mahdolliset menetykset.

Ei pidä jäädä roikkumaan...

tinka_tiger kirjoitti:

Ei pidä jäädä roikkumaan...

Roikkumaan? Ajatteletko sinäkin pelkkiä suhteita menetetyillä mahdollisuuksilla ja mahdollisilla menetyksillä?

Genio.Mente kirjoitti:

Roikkumaan? Ajatteletko sinäkin pelkkiä suhteita menetetyillä mahdollisuuksilla ja mahdollisilla menetyksillä?

Pst! Mitä omistautuneempi, sen korkeammalta mahdollisesti putoaa...

Genio.Mente kirjoitti:

Pst! Mitä omistautuneempi, sen korkeammalta mahdollisesti putoaa...

Noni, nyt pääsi vastaamaan oikeaan kohtaan, mut ei kirjaantumaan vielkään. Eli joo, ei sitä putoamista kannata pelkää. Eikä etukäteen murehtia. Tottahan se on, et korkealta on pidempi matka...

tikru.. kirjoitti:

Noni, nyt pääsi vastaamaan oikeaan kohtaan, mut ei kirjaantumaan vielkään. Eli joo, ei sitä putoamista kannata pelkää. Eikä etukäteen murehtia. Tottahan se on, et korkealta on pidempi matka...

Lue lisää

Mutta kannattaako tieten tahtoen lähteä putoamaan? Eikö olisi parempi tietää kuinka korkealle ne omat siivet kantavat?

Genio.Mente kirjoitti:

Mutta kannattaako tieten tahtoen lähteä putoamaan? Eikö olisi parempi tietää kuinka korkealle ne omat siivet kantavat?

Ei voi tietää jos ei kokeile, mihin ne kantaa.

tikru.. kirjoitti:

Ei voi tietää jos ei kokeile, mihin ne kantaa.

Omistautumalla jollekin? Mutta mistä silloin tiedät, että omia siipiäs kokeilet etkä lainasiivillä lennä...?

Genio.Mente kirjoitti:

Omistautumalla jollekin? Mutta mistä silloin tiedät, että omia siipiäs kokeilet etkä lainasiivillä lennä...?

Mulle omistautuminen on sisäsyntyistä, ei vaadi ponnisteluja, kun tunteet herää. Omilla siivillä se on mentävä, kun ei kehtaa muiltakaan lainailla. Sano joutsen.

Niin, miksiköhän elämä tuntuu hyvältä? Nokun osaa kääntää ns. tappiotkin eduksi. Kaikki ei osaa. :-)

Minä olen henkilökohtaisesti jokseenkin sitä mieltä, että jos ei ole kokenut menetyksiä, niin jotain oleellista on elämässä jäänyt kokematta...

Genio.Mente kirjoitti:

Minä olen henkilökohtaisesti jokseenkin sitä mieltä, että jos ei ole kokenut menetyksiä, niin jotain oleellista on elämässä jäänyt kokematta...

Joo, mutta menetyksistä ei pidä lannistua. Tarpeeksi on murehtinut menetyksiä, ei enää anna niiden painaa ja lopettaa mitään. Ei jää roikkumaan vaan siihen mitä on menettänyt. Ja murehtimaan voivoi. Elämänhalu ajaa eteenpäin. :-)

Menetyksen voi kääntää voitoksikin. Joku ovi pysyy kiinni tai sulkeutuu, joku ovi samalla aukeaa. Pitää vaan katsoa ja nähdä mitä edessä on. Liian moni tulee menetysten jälkeen sokeiksi kaikille mahdollisuuksilleen. Onko menetys oikeastaan jälkeenpäin edes menetys, jos se avasi jotain elämisen ja kokemisen arvoista? Toisen suunnan yhden suunnan kadotessa?

On monia eri polkuja joista valita. Osa poluista on ansoitettu ja palauttaa lakuun, mutta alussa on hyvä miettiä mitä siltä polulta tuli oppineeksi ja oivaltaneeksi. Miltä ne ansat jatkossa näyttää. Ja jos taaskin menee ansaan ja palaa alkuun, sitkeesti vaan lähtee uudelle reissulle.

Sitähän se elämä on.

Väitän et syy miks olen ite selvinnyt monista elämän kolhuista ja jaksan jatkaa hymyssä suin matkaa. Vaikka itkettykin on, on syy siinä että olen oppinut kääntämään kolhut voitoiksi ja vahvistumaan niistä. Katsomaan seuraava mahdollisuutta ja kohtaaman sen. Lannistuminen on vaihtoehto, mutta ei edesauta mitään.

Voi sitä tietysti heittää aina kurapassiin rähmälleen ja parkua siinäkin loputtomasti, mutta aika paljon jää elämää elämättä sillain. Näkemättä elämässä valonhetkiä ja värejä. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö mikään satuta tai tunnu pahalta. Tuntuu, mutta siitä jaksaa nousta kun on oppinut nousemaan. Tietää mistä ottaa tukevan otteen ylös päästäkseen. Eikä jatka vajoamista. Se on ihan puhtaasti oivaltamista ja elämänasennetta ja sen muokkaamista, jotta jaksaa kun tuntuu et elämä kolhii torpeidona.

Ei oikein ole juuta suoja konstia, kun muokata ittensä sellaseksi et kestää.

tinka_tiger kirjoitti:

Joo, mutta menetyksistä ei pidä lannistua. Tarpeeksi on murehtinut menetyksiä, ei enää anna niiden painaa ja lopettaa mitään. Ei jää roikkumaan vaan siihen mitä on menettänyt. Ja murehtimaan voivoi. Elämänhalu ajaa eteenpäin. :-)

Menetyksen voi kääntää voitoksikin. Joku ovi pysyy kiinni tai sulkeutuu, joku ovi samalla aukeaa. Pitää vaan katsoa ja nähdä mitä edessä on. Liian moni tulee menetysten jälkeen sokeiksi kaikille mahdollisuuksilleen. Onko menetys oikeastaan jälkeenpäin edes menetys, jos se avasi jotain elämisen ja kokemisen arvoista? Toisen suunnan yhden suunnan kadotessa?

On monia eri polkuja joista valita. Osa poluista on ansoitettu ja palauttaa lakuun, mutta alussa on hyvä miettiä mitä siltä polulta tuli oppineeksi ja oivaltaneeksi. Miltä ne ansat jatkossa näyttää. Ja jos taaskin menee ansaan ja palaa alkuun, sitkeesti vaan lähtee uudelle reissulle.

Sitähän se elämä on.

Väitän et syy miks olen ite selvinnyt monista elämän kolhuista ja jaksan jatkaa hymyssä suin matkaa. Vaikka itkettykin on, on syy siinä että olen oppinut kääntämään kolhut voitoiksi ja vahvistumaan niistä. Katsomaan seuraava mahdollisuutta ja kohtaaman sen. Lannistuminen on vaihtoehto, mutta ei edesauta mitään.

Voi sitä tietysti heittää aina kurapassiin rähmälleen ja parkua siinäkin loputtomasti, mutta aika paljon jää elämää elämättä sillain. Näkemättä elämässä valonhetkiä ja värejä. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö mikään satuta tai tunnu pahalta. Tuntuu, mutta siitä jaksaa nousta kun on oppinut nousemaan. Tietää mistä ottaa tukevan otteen ylös päästäkseen. Eikä jatka vajoamista. Se on ihan puhtaasti oivaltamista ja elämänasennetta ja sen muokkaamista, jotta jaksaa kun tuntuu et elämä kolhii torpeidona.

Ei oikein ole juuta suoja konstia, kun muokata ittensä sellaseksi et kestää.

Lue lisää

Oho taas ne kirjotusvirheet kukoistaa olemassaolollaan. :-D Ehkäpä tuosta saa tavatuksi.

tinka_tiger kirjoitti:

Joo, mutta menetyksistä ei pidä lannistua. Tarpeeksi on murehtinut menetyksiä, ei enää anna niiden painaa ja lopettaa mitään. Ei jää roikkumaan vaan siihen mitä on menettänyt. Ja murehtimaan voivoi. Elämänhalu ajaa eteenpäin. :-)

Menetyksen voi kääntää voitoksikin. Joku ovi pysyy kiinni tai sulkeutuu, joku ovi samalla aukeaa. Pitää vaan katsoa ja nähdä mitä edessä on. Liian moni tulee menetysten jälkeen sokeiksi kaikille mahdollisuuksilleen. Onko menetys oikeastaan jälkeenpäin edes menetys, jos se avasi jotain elämisen ja kokemisen arvoista? Toisen suunnan yhden suunnan kadotessa?

On monia eri polkuja joista valita. Osa poluista on ansoitettu ja palauttaa lakuun, mutta alussa on hyvä miettiä mitä siltä polulta tuli oppineeksi ja oivaltaneeksi. Miltä ne ansat jatkossa näyttää. Ja jos taaskin menee ansaan ja palaa alkuun, sitkeesti vaan lähtee uudelle reissulle.

Sitähän se elämä on.

Väitän et syy miks olen ite selvinnyt monista elämän kolhuista ja jaksan jatkaa hymyssä suin matkaa. Vaikka itkettykin on, on syy siinä että olen oppinut kääntämään kolhut voitoiksi ja vahvistumaan niistä. Katsomaan seuraava mahdollisuutta ja kohtaaman sen. Lannistuminen on vaihtoehto, mutta ei edesauta mitään.

Voi sitä tietysti heittää aina kurapassiin rähmälleen ja parkua siinäkin loputtomasti, mutta aika paljon jää elämää elämättä sillain. Näkemättä elämässä valonhetkiä ja värejä. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö mikään satuta tai tunnu pahalta. Tuntuu, mutta siitä jaksaa nousta kun on oppinut nousemaan. Tietää mistä ottaa tukevan otteen ylös päästäkseen. Eikä jatka vajoamista. Se on ihan puhtaasti oivaltamista ja elämänasennetta ja sen muokkaamista, jotta jaksaa kun tuntuu et elämä kolhii torpeidona.

Ei oikein ole juuta suoja konstia, kun muokata ittensä sellaseksi et kestää.

Lue lisää

Tarpeeksi on murehtinut menetyksiä, ei enää anna niiden painaa ja lopettaa mitään, minkä on tarpeen jatkua ja jatkaa olemassaoloaan.