Anopin ajatukset

kååriin vaan

Kiva ollut katsella näitä haukkumisia netissä puolisoitten äideistä. Joskus vaistoaa että jollain on todella kurjaa mutta useimmat miniät purkavat epäkypsää kritiikkiä naisesta joka kerran synnytti heidän puolisonsa. Egoistisia juttuja ja aina on miniä UHRI he eivät näytä ymmärtävän miksi naukuvat vaan kirjoittavat kauhu juttuja ilkein sanoin anopeistaan. Panee ajattelemaan millaisia olioita he ovat. Ei olisi uskonut että niin paljon on ihmisillä huonoja anoppeja ja hirvittävän HYVIÄ miniöitä, ja kun ajattelee vähän eteenpäin niin ei mene kauaakaan kun näistä miniöistä tulee anoppeja, ja sitten tulee joku uusi miniä joka ei jaksa anoppinsa kanssa kertakaikkiaan, ja kirjoittelee nettiin mikä uhri hän on. No näinhän se on ollut kautta aikojen joten luulisi että kehitys olisi edistynyt paljon enemmän näissä suhteissa, mutta niin ei oli. Loputonta jauhamista riittää joka sukupolvelle, ja ilkeitä ihmisiä joka puolella. Mutta haluaisin vaan tietää milloin nuoresta viehättävädtä tytösta tulee ilkeitä anoppeja.

48

310

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 24

      silloin kun miniä munii käenmunan.

    • että näin

      Anoppi muuttuu ( vai muuttuuko sittenkään, - vaikka anoppi olisikin viehättävä ulospäin se ei pois sulje ajattelemattomuutta, loukkaavaa käytöstä ja puheita valitettavasti) siinä vaiheessa kun miniä ei toimikaan kuten anoppi tahtoo ts. miniä ei kykene kunniottamaan ja arvostamaan anoppiaan, eikä se jää anopilta huomaamatta, eikä myöskään muilta. Jos miniä ei anoppilassa juurikaan käy, jos ollenkaan, mitä tekee anoppi - keksii miniästä kaikenlaista-kuten esim. tuo nimim. 24 tai jotain muuta paikkansa pitämätöntä ts. mustamaalaa miniää eikä vahingossakaan erehdy etsimään itsestään vikoja.

    • Anoppi Walt

      Sulle "että näin"
      Voi olla että sellaisiakin anoppeja on olemassa jotka mustamaalaavat mutta minä en ole tavannut yhtäkään.Itse anoppina ollessa tässä olen huomannut että on monta asiaa jotka itse tekisin eri lailla kuin miniä, mutta en ole niin egoistinen että alkaisin sepustamaan niitä muille, totean vaan itsekseni että me olemme erinlaisia. Ja jos alkaisin mustamaalaamaan miniääni niin se olisi pojalleni hirveää, sillä kaikilla on eri tyyli elää ja miniän tyyli on yhtä hyvä kuin minunkin, sillä missään ei lue että miniän pitäisi tehdä asioita kuten anoppi sillä anoppi ei ole mikään "oikean tien viisaaja" Ja sitten jos joskus anoppi "möläyttelee" jotain joka ei passaa miniän makuun niin toivon mukaan miniäkin voisi olla vähän ymmärtäväinen eikä heti vetää johtopäätöksiä että nyt piruillaan, sillä itse olen joskus myös möläytellyt asioita jotka on tulkittu väärin ja se ei ole kivaa. Vaikka nuorelta miniältä ei voi odottaakkaan että hänen psykoogiset kykynsä riittäisvät ymmärtämään kaiken sen mitä anoppi jo on mennyt lävitse elämässään, mutta jos on jo alunperin sillä kannalla että kaikki mitä ei itse käsitä on piruilua niin silloin on huonot lähtökohdat. Itse rakastan miniääni kuin omia tyttäriänikin ja yritän ymmärtää että hän on vielä nuori ja oikuttelu on aina phjautunut epätietoisuuteen ta pelkoon että miniöistä ei tykätä. Kun ottaa ihmisen sellaisena kun hän on niin ei pitäisi olla mitään epäselvyyksiä. Joten minusta on hirvittävää kaikki kertomukset täällä netissä joissa anoppeja ja appeja haukutaan, ja ymmärrän että usei ihan suotta, sillä osein on juuri miniät jotka reagoivat anoppinsa tekemisiin ja olemisiin ja sanomisiin, ja heidän pitäisi ymmärtää että he eivät voi muuttaa toista ihmistä, joten lopettaisivat kirjoittelun ja parjaamisen netissä sillä en käsitä syitä miksi pitäisi haukkua appivanhempiaan yleisillä palstoilla, sillä he voisivat ihan hyvin tilata ajan psykoloogille ja resuneerata ongelmiansa siellä ja samalla saisivat ohjeita miten taklaisivat ongelmansa. Mutta ei, nämä kirjoittelevat netissä koko elämäkertansa ja kellään ei näytä oleven pienintäkään hiukkasta ymmärrystä muutakuin omaa itseään kohtaan, hakevatko he sääliä tällä lailla vai onko tosiaanki tarkoitus vaan mustamaalata puolison vanhempia. Lopettaisivat ajoissa sillä heidän tulisi ymmärtää että jonain kauniina päivänä tuleee heistäkin anoppeja ja kun he jo nyt näyttävät osviittaa haukkumisilla niin saavat itse saman kohtelun ihan varmasti. Annetaan ihmisten olla sellaisia kuin he ovat ja lopetus itse säälille ja joruamiselle.

      • Miniä minäkin

        "Mutta ei, nämä kirjoittelevat netissä koko elämäkertansa ja kellään ei näytä oleven pienintäkään hiukkasta ymmärrystä muutakuin omaa itseään kohtaan, hakevatko he sääliä tällä lailla vai onko tosiaanki tarkoitus vaan mustamaalata puolison vanhempia. Lopettaisivat ajoissa sillä heidän tulisi ymmärtää että jonain kauniina päivänä tuleee heistäkin anoppeja ja kun he jo nyt näyttävät osviittaa haukkumisilla niin saavat itse saman kohtelun ihan varmasti"

        Mitäs itse täällä kirjoittelet anoppina ja haukut miniöitä? Olet sen verran egoistinen että pitää korottaa omaa erinomaisuutta näihin miniöihin nähden :)

        Enpä usko että he hakevat kirjoituksillaan sääliä tai kirjoittavat tilanteistaan mustamaalatakseen ketään. Miksi haluat nähdä asiat niin negatiivisina?

        Uskon että tällaiset ajattelevat miniät ovat tulevaisuudessa juuri niitä anoppeja jotka muistavat kuinka ovat itse kärsineet ja osaavat välttää itsekeskeisten anoppiensa virheet ja tulevat olemaan itse aivan mahtavia anoppeja joskus omille tuleville miniöilleen.
        p.s sivuhuomautuksena; mitäs jos opettelisit yhdyssanat, ne nimittäin palastavat sinut jokaisesta viestistäsi kaiken muun ohella, vaikka kirjoitteletkin käyttäen eri nimimerkkejä.


    • että näin

      Sinulla on siis nuori ja oikutteleva miniä jota sinä kovasti tunnut ymmärtävän, sillä hänelle ei sinun mielestäsi ole voinut vielä kehittyä psykologista silmää jotta hän ymmärtäisi sinun möläytyksiäsi oikein.
      Möläyttää eli paljastaa vahingossa, sanoa harkitsemattomasti - se on loukkaavaa, huonoa ja lapsellista käytöstä toista kohtaan, eikä moista tarvitse kenenkään sietää ja ymmärtää pitemmän päälle vaikka se piirre kuinka kuuluisi anopin persoonaan.

      Miniä vastaanotetaan anoppilaan joko hyvin tai huonosti, tai hyvin huonosti kuten useimmille tänne kirjoittajille on käynyt. Suotakoon heille oikeus purkaa pahaa mieltään ja oloaan edes tänne ilman möläyttelijäanoppien ym. lupaa ja hyväksyntää.

    • psyk;pr, mtlk

      Että näin
      Taas tuli väärin käsitys, minun miniäni ei ole oikutteleva mutta joskus saattaa olla niin että jokin tilanne elämässä tekee sen että vanhempi ja nuorempi käsittävät asian eri tavalla. Ja totta on että ymmärrän miniääni hyvinkin sillä pidän hänestä valtavasti. Ja ne möläytykset sitten , jokainen ihminen möläyttelee joskus jotain MYÖS MINIÄT ja se on todella loukkaavaa, mutta vanhempi ihminen yrittää aina ymmärtää toista ja varsinkin jos on itsellä saman ikäisiä tyttöjä.Joten möläyttämiset ovat jokapäiväistä joka puolella maailmaa, sillä jokainen joskus sanoo sellaista mikä voi loukata toista vaikka aikomuksena ei ole edes loukata niin usein se on tulkinta kysymys.Ja psykologiasta et kykene minun kanssani keskustelemaan edes joten jätän vastaamatta siihen huomautukseen. Ja olen vakaasti sitä mieltä että näitä netti "MÖLÄYTYKSIÄ" ei ole kiva lukea, sillä kukaan fksu ihminen ei kirjoittele sontaa oman puolisonsa vanhemmista vaan tekee asiat selväksi sen kanssa jonka kanssa on ongelmia, vai vielä purkaa pahaa mieltään, voi ih mikä möläys taas , kirjoittelu ei ole mitenkään sitä että he purkaisivat pahaa mieltään vaan ihan jotain muuta, siinä juuri asiantuntijalla on kyllä psykologista silmää vuosien työpanoksien jälkeen epäkypsien nuorten ihmisten kanssa joilla ei ole kasvatuksen tuomaa fiksua käytöstä, vaan istuvat netissä ja yrittävät jokainen lyödä kertomuksillaan toisensa, se kertoo paljon lukijalle minkä tyypin ihmisistä on kysymys, niin sitten alkaa kierros joka ei lopu koskaan, sillä kun nämä miniät tulevat anopeiksi niin sitten heillä on uudet haukuttavat-----miniät nimittäin

      • että näin

        Jaahas, vai niin. Huomioin sinua vielä tämän kerran ja verran:
        Lue huolella omat viestisi ja mieti sitten millaisen kuvan itsestäsi annat.
        Sinulla on omien sanojesi mukaan kelpo miniä, ja mitä sinä teet - käyt täällä haukkumassa muiden miniät.


      • HöpöHöpö!

        " kirjoittelu ei ole mitenkään sitä että he purkaisivat pahaa mieltään vaan ihan jotain muuta, siinä juuri asiantuntijalla on kyllä psykologista silmää vuosien työpanoksien jälkeen epäkypsien nuorten ihmisten kanssa joilla ei ole kasvatuksen tuomaa fiksua käytöstä, vaan istuvat netissä ja yrittävät jokainen lyödä kertomuksillaan toisensa, se kertoo paljon lukijalle minkä tyypin ihmisistä on kysymys, niin sitten alkaa kierros joka ei lopu koskaan, sillä kun nämä miniät tulevat anopeiksi niin sitten heillä on uudet haukuttavat"

        Hmmm...minkähänlainen miniä sinä olet ollut kun sinulla selvästikin on ongelma oman miniäsi kanssa ;) Puhut itse aivan läpiä päähäsi ja kirjoituksistasi paistaa totuus läpi, jota yrität omalta kohdaltasi kovasti peitellä. Älä viitsi.


    • ankeatäti

      Äitini syntyi 1919, avioitui isäni kanssa sodan aikoihin ja tuli miniäksi maalaistaloon. Vanhemmilleni syntyi koko joukko lapsia, joista minä olen toiseksi nuorin ja syntynyt 50-luvun loppupuolella.

      Jo lapsena vaistosin ja näin kireät välit äitini ja isäni vanhempien välillä. Äitini oli maailman kiltein ja joustavin ihminen, joka sopeutui ja luovi, mutta koville otti. Hän hiukan valotti niitä vaikeita aikoja meille tyttärille kun kasvoimme aikuisiksi.

      Kun tilanne oli vaikein ja tulehtunein hänellä ei ollut ketään, jolle kertoa. Omille sisaruksilleen ei voinut, sillä häntä oli kyllä varoitultu menemästä miniäksi. Kylän naisille ei voinut, sillä oman perheen ongelmia ei haluttu levittää koko kylän asiaksi.

      Ai että kun olisi ollut netti ja siellä kertomisen, purkamisen ja vertaistuen mahdollisuus. Tai uusien ja joskus viisaitten näkökulmien ja pointtien saaminen.

      Minä olen sekä että vaiheessa. Anopin kanssa on käyty kimurantit vaiheet läpi ja olen niistä täällä joskus kertonutkin. Nyt on aika seesteistä.

      Nuorillani on tyttö- ja poikakavereita, joten en ole anoppi mutta jonkinlainen harjoittelija. Hyväksyn tulokkaat sellaisina kuin he ovat. Kunnioitan lasteni valintoja. En odota enkä oleta. Toivon asiallisia välejä. Jos läheisiä välejä syntyy se on ekstraa bonusta.

      En tiedä miten nuoret minut kokevat. Voi olla, että jostakin hiertää ja minä en näe enkä ymmärrä. Joihinkin asioihin voi vaikuttaa ja silloin "kissa pöydälle" systeemi on paikallaan.

      Mutta voi olla tai voi tulla asioita, joista miniä- ja vävykokelaani tuntisivat tarvetta jutella vaikka keskustelupalstalla. isoja tai pieniä asioita.

      Sivusta ei voi tietää "mikä on raskasta mikä keveää". Mahtuuhan tänne kaikenlaisia kirjoituksia ja joistakin keskusteluista joku saa oikeasti apua.

      • että näin

        Kiitos kun jaoit ajatuksesi ja muistoja äidistäsi.
        Kirjoituksesi on selkeää, lempeää ja ristiriidatonta tekstiä kaiken kaikkiaan. Sinä ajattelet paljon ja monelta kantilta, ellet peräti kaikilta mahdollisilta. Onnellinen miniä hän, joka sinut anopikseen saa!


      • Itnäisesti lähellä

        Jo Kalevalassa miniän osa oli kehno, sillä hän joutui sopeutumaan anopin määräysvallan alle.
        Vanhastaan on tiedetty, että saman hellan viereen ei kahta emäntää saa sovitetuksi.

        Tarkoitan sitä, että liian läheinen elämä ei ole kenellekään hyväksi. Jokaisella on oikeus omaan kotiin ja omiin tapoihin. Toinen onnistuu paremmin taloudenpidossa kuin toinen, eikä se välttämättä ole ikäkysymys. Nuoret ovat nykyisin erittäin hyviä ruuanlaittajia, ja usein nyös miesväki.

        Ankeatäti sen on huomannut lapsuudessaan sukupolvien kuilun. Onnistuminen riippui siitä, kuinka hyvin toinen osasi niellä pahan mielensä ja alistua toisen määräysvaltaan. "Parempi laiha sopu kuin lihava riita".

        Vaikka toinen olisi AINA oikeassa, niin olisi mukava joskus tehdä itsenäisiä päätöksiä ja ehkä huomata erehtyneensäkin.
        Helpompihan sitten olisikin kuunnella sitä vanhempaa ja ehkä viisaampaa.
        Alituinen sopeutuminen stressaa.
        Perheet ovat yksiköitä, eikä juuri koskaan ole onneksi yhdistää kahtaa taloutta saman katon alle.

        Lastenkasvatuksessa esimerkiksi ei kahden eri ikäpolven mielipiteet suinkaan käy aina yksiin. Ja kokemuksesta tiedän, että isovanhempi on todella aivan ulkona lasten kouluasioista. Niistä ei meikäläiset todellakaan enää tiedä mitään.

        Joskus ajattelee näitä palstoja lukiessa, että annettuja neuvoja ei ole kokeiltu, eikä niitä edes kommentoida. Joskus miettii, että kirjoittajatkin tietäisivät ratkaisun pulmaansa, mutta valittavat kuitenkin mieluummin kuin tekisivät ongelmalleen jotain.


      • ankeatäti
        että näin kirjoitti:

        Kiitos kun jaoit ajatuksesi ja muistoja äidistäsi.
        Kirjoituksesi on selkeää, lempeää ja ristiriidatonta tekstiä kaiken kaikkiaan. Sinä ajattelet paljon ja monelta kantilta, ellet peräti kaikilta mahdollisilta. Onnellinen miniä hän, joka sinut anopikseen saa!

        Kiitos kommentista ja kehuista. Juttu on kuitenkin niin, että vaikka mietin asioita monelta kantilta ja yritän toimia oikein ja rakentavasti omassa anopinroolissani, silti voi olla niin, että olen ärsyttävä miniä- ja vävykandieni mielestä. Ja jos näin on, minusta olisi hyvä, että purkaisivat ja puisivat tuntojaan vaikka jossakin keskustelupalstalla.

        Äskeinen siis kommenttina aloittajalle, jonka mielestä on huono juttu, että täällä näitä asioita avataan ja kipuillaan.

        Yksi pointti on, että tänne useikin joku tekee aloituksen mielenkuohuissaan ja kieli voi olla karkeaa ja ilmaukset yliampuvia. En kannusta sellaiseen tyyliin, mutta voin ymmärtää sen.

        Omat vaikeimmat vuoteni anopin kanssa olivat n 15-20 vuotta sitten. Tämän kaltaisesta palstasta ja keskusteluista olisi ollut minulle suuri apu ja helpotus. Voin kuvitella, että jos olisin silloin kirjoittanut tämänkaltaiseen paikkaan, juttuni ja ärsytyskohteeni olisivat saattaneet vaikuttaa mitättömiltä.

        Asiat ovat kuitenkin yleensä isompia ja vaikeampia ja takana on yleensä jo vuosia jatkunut vino tilanne. Lopullisen pinnan palamisen ja purkautumisen voi laukaista hyvinkin mitättömän tuntuinen juttu. Joka sinänsä ja yksinään tapahtuessaan voitaisiin sivuuttaa olankohautuksella, mutta kaiken kertyneen ongelmakasan päälle viskattuna voikin laittaa miniän parkaisemaan.


    • Järki hoi @ p.s.y.k

      Niin voihan se olla niinkin että netissä saa purkautua mutta silloin pitää saada anopinkin ottaa osaa keskusteluun sillä ei kai se nyt ole vaan miniän oikeus saada heittää likaa toisesta ja se jota parjataan ehkä on ihan tietämätön että hän on aiheuttanut sellaista "kauheaa pahaa" miniälleen. Joten olisi ehkä parempi ottaa yhteys asiantuntijaan ja käydä terapiassa jos nyt niin huonosti voi että on tarve saada kertoa. Muta pitää muistaa että anoppikin on vaan ihminen joka ei ehkä aina heti ymmärrä että miniällä on ongelmia hänen vuoksensa, sillä kun tullaan erinlaisista kodeista niin tulkitaan asiat erill lailla, se mikä anopille on ihan päivän selvää saa miniän raivostumaan ja päin vastoin. Ja sitten kun vielä puskee vihaansa täällä netissä niin voi saada hyvinkin vääränlaisia vastauksia jotka eivät auta tippaakaan. Minua vaan ihmetyttää kun toiset oikein vihaavat anoppejaan ja se on pakko huutaa maailmalle. Ammati auttajan opastuksella ehkä voisi saada parempia neuvoja kun mitä netissä. Sillä netissä takertuvat ne samanlaiset yhteen ja usein aihe eskaleeraa ihan muualle kuin oli aikomus. Eiköhän se olisi parasta yrittää rakentaa sopua sensijaan että huutaa netissä, kun ne ei se loppujen lopuksi auta ketään, sillä netti ei ole mikään mielenterveystoimisto, hyvin harvalla on asiallinen suhtautuminen näihin kirjoituksiin ja silloin on vaara että ne kylmät välit kylmenevät entisestään. Ja on myös niinkin että miniä muuttaa ajatuksiaan kymmenen vuoden sisällä ja ihmettelee itsekkin jälkeen päin mikä sai hänet kirjoittamaan. Esim Anoppi tulee kylään ilmoittamatta, voi iisä miten suuri ongelma, kun maailmassa on nähdään nälkää, on sotia, teroristit riehuu, ja yhdeltä menee anopin vuoksi hermot. Joten kun ihmiset olisivat hieman enemmänsuvaitsevaisia eivätkä aina pistäisi omaa itseään jalustalle ensinmmäisenä niin näitä kirjoituksia ei olisi edes. Ja aina on hyvä ottaa asiat puheeksi juuri sen kanssa kenen vuoksi katsoo saavansa ongelmia, sen sijaan että juoruaa nimettömänä netissä ja sortaa toisia.

    • Ajan muuttuminen

      Tässä anoppi/ miniä asiasta on tehty kärpäsestä, härkänen. Ei kannattaisi ottaa aina hernettä nenään joka sanasta ja spekuloida niitä niin tarkasti.

      Tulemme eri aikakausilta ja siksi ajatuksemme saattavat erota tai eriyhteiskuntaluokista ja ainakin erilaisista perheistä. Joten on suuri vaar sanottu ymmärtää väärinkin, useimmiten kumpikaan ei halua toistaan kiusoitella.
      Itselläni on ihan kiva miniä, hän on kulttuurikodista ja kaupungista, itse olen maalistalon tytär, ajalta jolloin vielä talon koolla oli merkitystä siitä, keiden kanssa oltiin ja keskusteltiin.

      Olemme tulleet ihan hyvin juttuun, tiedän hänen ajattelvan joistakin asioista eritavoin, mutta näinhän täytyykin olla. Pystymme näkemyksistämme oikein hyvin keskustelemaan ja voimme auraa yhdessä. Pitää ymmärtää, että ennen oli ennen, mutta saahan siitä kertoa. Mielestäni aina olisi hyvä seuraavan sukupolven tietää aikaisemmin olleista tavoista ja toimista.

      Annetaan miniän elää tavallaan. Minä saan kutsuja hyvin usein pojan perheeseen, hoitelen lapsia tarvittaessa oikein mielelläni ja annan nuoren parin joskus mennä yhdessä tuulettumaan. Toivon näin voivani auttaa heidä ja saan pitää oienokaiset luonani. toivoisin näin olevan kaikkien kanssa.

    • jgygjy

      Onhan täälä karmeitakin tarinoita, mutta jos ihmiset olisivat ihan kaikkien kohdalla yhtä herkkänahkaisia kuin anoppinsa kohdalla niin ei tulisi kyllä yhtään mistään mitään. Kaikki tulkitaan pahimman mahdollisen kaavan mukaan ja kaikki on päin peetä. Eikö yhtään voi antaa mennä toisesta sisään ja toisesta ulos, ja yrittää ajatella että ehkä käsitti vähän väärin itse tai ajatella että toisella oli huono päivä tai sammakko pääsi suusta.... Ette te kavereitakaan ettekä työkavereita noin tarkkaan tulkitse ja pahimman vaihtoehdon mukaan vai kuinka? Ja ihan miniä täällä kirjoittelee, "joukonpetturi"....

      • Väärä pointti

        Jos anoppini puhuisi työkavereilleen samalla tavalla kuin minulle, olisi hän saanut jo aikoja sitten potkut. Ei työkavereille huudeta kurkku suorana, heti kun astuu ovesta sisälle. Työkavereiden ulkonäköä, syömistä, perhettä jne. ei myöskään ole tapana haukkua ja kommentoida jatkuvasti. Toki en työpaikalla reagoisi samalla tavalla, mutta minulle maksetaankin työssä olemisesta ja voin aivan vapaasti vaihtaa työpaikkaa. Anoppin näkemisestä ei makseta palkkaa ja anoppia on aika vaikea vaihtaa ilman, että vaihtaa myös rakastamansa puolison.

        Täällä osa tarinoista voi olla liioteltuja ja osa miniöistä voi olla yliherkkiä mutta me muut emme voi sitä tietää, ilman että olisimme itse nähneet tilanteen. Voimme siis vain antaa neuvoja ja keskustella siitä, miten konfliktin voisi selvittää. Yliherkäksi haukkuminen ei mielestäni kuulu asialliseen keskusteluun.


      • Itsenäisesti lähellä
        Väärä pointti kirjoitti:

        Jos anoppini puhuisi työkavereilleen samalla tavalla kuin minulle, olisi hän saanut jo aikoja sitten potkut. Ei työkavereille huudeta kurkku suorana, heti kun astuu ovesta sisälle. Työkavereiden ulkonäköä, syömistä, perhettä jne. ei myöskään ole tapana haukkua ja kommentoida jatkuvasti. Toki en työpaikalla reagoisi samalla tavalla, mutta minulle maksetaankin työssä olemisesta ja voin aivan vapaasti vaihtaa työpaikkaa. Anoppin näkemisestä ei makseta palkkaa ja anoppia on aika vaikea vaihtaa ilman, että vaihtaa myös rakastamansa puolison.

        Täällä osa tarinoista voi olla liioteltuja ja osa miniöistä voi olla yliherkkiä mutta me muut emme voi sitä tietää, ilman että olisimme itse nähneet tilanteen. Voimme siis vain antaa neuvoja ja keskustella siitä, miten konfliktin voisi selvittää. Yliherkäksi haukkuminen ei mielestäni kuulu asialliseen keskusteluun.

        "Väärä pointti" ei ymmärtäisi, jos työkaveri alkaisi huutaa heti kun toinen astuu sisään ovesta.
        Huutaja saisi potkut, jos käyttäytyisi näin jatkuvasti.
        Olen sitä mieltä, että aiheeton huutaja ansaitsee potkut myös sukulaisuusuhteissa.

        Jokaisella ihmisellä on omanarvontunto. Jos sitä loukataan syyttä suotta, niin on oikeus lähteä siitä suhteesta.

        Jokainen miettii omalta kohdaltaan, missä kulkee raja. Kun se on ylitetty, on vedettävä johtopäätökset.
        Aikuiset ihmiset eivät huuda toiselle päin silmiä. Sen voi ilmoittaa huutajalle, on tämä siten miten vanha anoppi (tai miniä) tahansa.
        Eri asia, jos vanha ihminen on dementoitunut. Se usein aiheuttaa aiheetonta raivostumista ja huutamista, koska henkilö on menettänyt todellisuudentajunsa ja on peloissaan ja ahdistunut. - Mutta oletan, että palstan ihmiset kirjoittavat terveistä sukulaisitaan.

        Silmiöntä kohtelua ei kenenkään pidä sietää, ei aviopuolisoltaan ei vanhemmiltaan, ei appivanhemmiltaan, ei keneltäkään. Raja kulkee siinä. Jos puoliso pitää äitinsä käytöstä "normaalina", on syytä pelätä, että rakastettu puoliso iän mukana muuttuu äitinsä kaltaiseksi. Sekin on otettava huomioon.


      • jgygjy
        Väärä pointti kirjoitti:

        Jos anoppini puhuisi työkavereilleen samalla tavalla kuin minulle, olisi hän saanut jo aikoja sitten potkut. Ei työkavereille huudeta kurkku suorana, heti kun astuu ovesta sisälle. Työkavereiden ulkonäköä, syömistä, perhettä jne. ei myöskään ole tapana haukkua ja kommentoida jatkuvasti. Toki en työpaikalla reagoisi samalla tavalla, mutta minulle maksetaankin työssä olemisesta ja voin aivan vapaasti vaihtaa työpaikkaa. Anoppin näkemisestä ei makseta palkkaa ja anoppia on aika vaikea vaihtaa ilman, että vaihtaa myös rakastamansa puolison.

        Täällä osa tarinoista voi olla liioteltuja ja osa miniöistä voi olla yliherkkiä mutta me muut emme voi sitä tietää, ilman että olisimme itse nähneet tilanteen. Voimme siis vain antaa neuvoja ja keskustella siitä, miten konfliktin voisi selvittää. Yliherkäksi haukkuminen ei mielestäni kuulu asialliseen keskusteluun.

        Totta, pointtisi oli todellakin väärä ainakin vastauksena minun kirjoitukseeni. Mielestäni rajasin jo heti alussa karmeat ihmiset pois, ainakin sellainen oli yritykseni mutta ilmeisesti meni pieleen?

        Totta, emme voi tietää. Joten yhtä turvallista on olettaa että miniä vetää hätäisiä johtopäätöksiä jostain sivuseikoista, eikä aina niinpäin että anopilla on pahat mielessä. Siitä olen samaa mieltä että voimme keskustella ja antaa neuvoja tilanteen selvittämiseen mutta turhan usein neuvot tuntuvat olevan melkoisen jyrkkiä jopa aika mitättömän kuuloisissakin asioissa?

        Toki usein merkkaa sekin MITEN sanotaan kuin MITÄ sanotaan ja sitä voi olla vähän vaikea kuvailla kirjoittamalla. Mutta siinä kohtaa kun aletaan tulkita voidaankin mennä helposti ja kirkkaasti metsään. Minulla on ystäviä jotka jännittävät anoppia jo valmiiksi vaikkeivät koko ihmistä edes kunnolla tunne ja päässä pyörii vain paniikinomaisesti asiat mitä poikakaveri on ko. ihmisestä kysyttäessä sanonut. Jos edes lähtötilanteessa ei osata tutustua kuin ihminen ihmiseen niin ei kai mikään ihme jos vaikeuksia tulee, tai tulkitaan tulevan?


      • Väärä pointti
        jgygjy kirjoitti:

        Totta, pointtisi oli todellakin väärä ainakin vastauksena minun kirjoitukseeni. Mielestäni rajasin jo heti alussa karmeat ihmiset pois, ainakin sellainen oli yritykseni mutta ilmeisesti meni pieleen?

        Totta, emme voi tietää. Joten yhtä turvallista on olettaa että miniä vetää hätäisiä johtopäätöksiä jostain sivuseikoista, eikä aina niinpäin että anopilla on pahat mielessä. Siitä olen samaa mieltä että voimme keskustella ja antaa neuvoja tilanteen selvittämiseen mutta turhan usein neuvot tuntuvat olevan melkoisen jyrkkiä jopa aika mitättömän kuuloisissakin asioissa?

        Toki usein merkkaa sekin MITEN sanotaan kuin MITÄ sanotaan ja sitä voi olla vähän vaikea kuvailla kirjoittamalla. Mutta siinä kohtaa kun aletaan tulkita voidaankin mennä helposti ja kirkkaasti metsään. Minulla on ystäviä jotka jännittävät anoppia jo valmiiksi vaikkeivät koko ihmistä edes kunnolla tunne ja päässä pyörii vain paniikinomaisesti asiat mitä poikakaveri on ko. ihmisestä kysyttäessä sanonut. Jos edes lähtötilanteessa ei osata tutustua kuin ihminen ihmiseen niin ei kai mikään ihme jos vaikeuksia tulee, tai tulkitaan tulevan?

        Kuka päättää mikä on karmeata ja mikä ei? Toisille jotkut asiat ovat karmeita ja joillekkin toiset. Siksi mielestäni ei ole syytä arvostella ketään yliherkäksi, varsinkaan kun emme itse ole nähneet tilannetta.

        P.S. Nimimerkki ei liittynyt vastaukseeni tai kirjoitukseesi


      • Itsenäisesti lähellä
        Väärä pointti kirjoitti:

        Kuka päättää mikä on karmeata ja mikä ei? Toisille jotkut asiat ovat karmeita ja joillekkin toiset. Siksi mielestäni ei ole syytä arvostella ketään yliherkäksi, varsinkaan kun emme itse ole nähneet tilannetta.

        P.S. Nimimerkki ei liittynyt vastaukseeni tai kirjoitukseesi

        Minusta silmille huutaminen heti kun tullaan ovesta on karmeata.
        Ei sitä tarvitse sietää.
        Itse kääntyisin siitä paikasta sen viimeisen kerran.

        Olkoon vaan, vaikka anopilla - tai on huutaja kuka tahansa - olisi syytäkin suuttumiseen, niin aikuinen ja jonkinlaisen kotikasvatuksen saanut ihminen ei huuda kurkku suorana. Siinä ei ole yliherkkyydestä kysymys, jos katkaisee välit.

        On sitten eri asia, mitä alkup. kirjoittaja tarkoittaa "huutamisella". Kiivas puhe ei välttämätä ole huutamista.
        Oletan kuitenkin, että huutaminen ylittää 60 desibeliä, mikä on raja monissa ääntä tuottavissa tapahtumissa.


    • anppi vaan 10?

      Ihanaa että vihdoin tulee asiallisiakin kirjoituksia, ja phdintaa miksi asiat on vinossa miniöitten ja anoppien välillä.
      Silloin on keskustelu netissä mukavaa.
      Minun miniäni on myös ihana ihminen ja parempaa ei ole. Mutta tietysti hänellä on monesta asiasta erinlaisia mielipiteitä mitä minulla, ja kuten joku sanoi niin pitää ollakkin.
      Esin uskonto ja politiikka on asioita joita vältämme sillä niissä piilee vaara että tulisi sanaharkkaa. Minua ei häiritse hänen ominaisuutensa ja omistani en kerro. Hän on ihana äiti lapsilleen ja paljon taitavampi mitä minä olin silloin kun omat lapseni olivat pieniä. Ja heidän lapsensa ovat hyvin kasvatettuja ja miniän lempeä tyyli on ihan rauhoittava muillekkin läsnäolijoille.
      Olen siis tyytyväinen miniääni, myös vävyt ovat ahkeria miehiä ja hyviä isiä lapsilleen siis isiä jotka ovat läsnä.
      Joten toivon vaan sydämmestäni että kaikilla heillä menee hyvin elämässä.

    • kusse rr

      Meillä anopeilla on aina alussa väärä luulo, me luullaan että mekin kuulutaan perheeseen ja saadaan olla sellaisia kun olemme aina olleet, silloin miniä aikoinakin. Mutta sitten yhtä äkkiä vaan saa huomata että perhe koostuu usein miniästä, omasta pojasra ja miniän vanhemmista, ja totta kai se ottaa aikaa tajuta ettei enää saakkaan olla poikansa kanssa sinut, kuten ennen, ja että joka sana minkä sanot punnitaan tarkoin ja siitä etsitään jotain negatiivistä aina. Joten sinun anoppisi joka huutaa kurkku suorana on kai elänyt sillai koko elämänsä ja ei näe siinä mitään kummallista. Ja hänen mielestään hänkin voi kommentoida oman poikansa perheessä jotain asioita, kun ei ressu ole ymmärtänyt että hänet on pudotettu jo aikoja sitten pois perhe listalta. Naurettavia mielestäni nämä miniät jotka aina ovat kaivamassa likaa joka asiasta, sen sijaan että puhuisivat asiansa läpi sen kanssa jonka kanssa on työlästä. Siinä on niin falski kaiku, kun mustamaalaa ihmistä joka ei edes tiedä olevansa tapeetilla ja tälläinen mustamaalaus ei kuulu tapoihin ainakaan minun piireissäni, jossa yritetään että kaikilla olisi hyvä olla ja hyväksytään erinlaisuudet, myös otetaan asiat puheeksi asianomaisen kanssa jos joku asia ei tunnu hyvältä. Mutta meitä on niin monta tyyppiä tässä maailmassa ja kaikki eivät ole saaneet perintönä empatiaa toista ihmistä kohtaan.

      • Väärä pointti

        Hyvä tietää, että jos on käyttäytynyt huonosti koko elämänsä, on sitä oikeus jatkaa, kun miniä tulee perheeseen.

        Jos piireissäsi hyväksytään erilaisuudet, niin miksei myös "yliherkkyyttä" voida hyväksyä.

        Herkkyys on luonteenpiirre, huono käytös ei ole.


      • kauas pois5
        Väärä pointti kirjoitti:

        Hyvä tietää, että jos on käyttäytynyt huonosti koko elämänsä, on sitä oikeus jatkaa, kun miniä tulee perheeseen.

        Jos piireissäsi hyväksytään erilaisuudet, niin miksei myös "yliherkkyyttä" voida hyväksyä.

        Herkkyys on luonteenpiirre, huono käytös ei ole.

        Lellitty miniä on aina herkkä kritiikille ja vääntelee asiat niinkuin itselle sopii, onko se säälin hakemista, herkkyydestä ei voi puhua kun lukee heidän viha kirjoituksiaan netistä


    • ööööööööö---o

      Väärä pointti
      Jos on käyttäytynyt huonosti------------hän ehkä ei edes tiedä että käyttäytyy huonosti se saattaa olla miniän tulkinta. Minun anopillani oli kova ääni ja karkea huumori ja ymmärsin hänen tyylinsä heti ensitapaamisella. Ja minun ystäväni sanoivat että voi miten se huutaa aina. Minun anoppini oli aito ihminen ja minun puolestani hän sai olla sitä, tajusin heti ensi näkemällä että hänellä oli hyvä sydän, vaikka ihmiset haukkuivatkin häntä suun soitosta, kas kun yksinkertaiset ihmiset hyväksyvät vaan sen tyylin mikä heillä on itsellään, kaikki muu on väärää.. Joten varmaan on paljonkin tälläisiä tapauksia, että miniät vetävät vääriä johtopäätöksiä, ja anoppikaan ei voi itseänsä muuttaa eikä tarvitsekkaan. Ja sitten voi olla kiva kuunnellakkin mitä anoppi sanoo ja jos ei nyt satu ymmärtämään niin voihan häneltä kysyä.Minä en ainakaan muuttaisi omaa luonnettani miniän heikkohermoisuuden vuoksi.

      • saaks kysyä

        @ööööööööö---o

        Minulle kävi näin: menimme vihille ilman isoa häslinkiä, yhtenä syynä se, että mieheni ja minä puhumme eri kieliä. Olisin siis todennäköisesti saanut toimia tulkkina koko tärkeän päiväni ajan eikä paljon huvittanut ajatus.

        Anoppi suivaantui siitä aivan hirvittävästi ja sanoi mennessämme vierailulle hänen luokseen yhdessä mieheni veljen perheen kanssa selkäni takana mutta toki niin kovaan ääneen, että varmasti kuulisimme, että minä en sitten ole tarpeeksi hyvä vaimo ja hän on äärettömän pettynyt. Tapaamiskerta oli numero kolme (3). Että antoipa todella mahdollisuuden tutustua molemmin puolin. Nielin sen kuitenkin.

        Jossain välissä jouduin yksin hänen kanssaan niin rouva ehätti selittämään, että jos meille ero tulee (olimme olleet naimissa noin 6 kk), niin ei vika ainakaan sitten ole muussa kuin minussa. Kiitos tiedosta, nielin senkin.

        Pikkuveetuilua jokaisen vähäisenkin tilanteen tullen - että olipa kuitenkin hyvä, kun sentään apen pojanpoika ehti löytää itselleen tytön, ennen kuin appi kuoli ja hän vielä ehti nähdä tytön. (ei siitä vakituista tullut, minä taas avioiduin pojan kanssa ja olen vieläkin samassa liitossa, mutta se ei ilmeisestikään ollut minkään arvoista...) Tai että kun hankimme sormukset, joihin oli käytetty kultaa oman maan kaivoksesta ja ne olivat hieman muotoillut, niin anoppi suureen ääneen seurassa huomauttamaan, että kyllä ne vaan ainoat oikeat vihkisormukset ovat niitä vanhanaikaisia sileitä (huom pojanpoika oli vähän aikaa kihloissa ja heillä oli sellaiset perinteiset sormukset). Tällaista siis jatkuvasti, joka ikisen tilanteen hän käytti tarkkaan hyväkseen piikitelläkseen minua ja meidän liittoamme. Tarjosi aivan sopimattomia, aivan liian isoja ja rääsyisiäkin vanhoja vaatteita minulle, yritti ihan pakolla panna minut kokeilemaan, vaikka niistä heti näki, etteivät yhtään sopineet.

        Kaikenlaista tuollaista, iso iso kasa. En edes halua muistella.

        Voisitko valistaa minua: olenko liian herkkä, kun pahoitin mieleni tuosta jatkuvasta mollaamisesta? Siihen ei edes voi valmistautua mitenkään, koska anoppi (ja varmaan muut samankaltaiset) aina keksivät uusia. Ei minulla tällaisia vaikeuksia ole muiden ihmisten kanssa!

        Sitä sitten nielee kaiken niin kauan kuin jaksaa, koska eihän viitsi riitelemäänkään ruveta. Lopetin sitten kumminkin käynnit anoppilassa, koska en saanut niistä muuta kuin pahan mielen ja mitähän hän mahtoi saada - nauttiko ehkä, kun huomasi piikkinsä osuvan? En käsitä, miksi joku harjoittaa toisen piikittelemistä ikään kuin jonain sporttina tai taiteenlajina.

        Miksi?

        Kaikilla paikallaolijoilla oli aina kiusaantunut olo, mitä tuollaisiinkin sitten vastaa, kun anoppi ihan avoimestikin päin silmiä piikittelee?


      • maja daniella
        saaks kysyä kirjoitti:

        @ööööööööö---o

        Minulle kävi näin: menimme vihille ilman isoa häslinkiä, yhtenä syynä se, että mieheni ja minä puhumme eri kieliä. Olisin siis todennäköisesti saanut toimia tulkkina koko tärkeän päiväni ajan eikä paljon huvittanut ajatus.

        Anoppi suivaantui siitä aivan hirvittävästi ja sanoi mennessämme vierailulle hänen luokseen yhdessä mieheni veljen perheen kanssa selkäni takana mutta toki niin kovaan ääneen, että varmasti kuulisimme, että minä en sitten ole tarpeeksi hyvä vaimo ja hän on äärettömän pettynyt. Tapaamiskerta oli numero kolme (3). Että antoipa todella mahdollisuuden tutustua molemmin puolin. Nielin sen kuitenkin.

        Jossain välissä jouduin yksin hänen kanssaan niin rouva ehätti selittämään, että jos meille ero tulee (olimme olleet naimissa noin 6 kk), niin ei vika ainakaan sitten ole muussa kuin minussa. Kiitos tiedosta, nielin senkin.

        Pikkuveetuilua jokaisen vähäisenkin tilanteen tullen - että olipa kuitenkin hyvä, kun sentään apen pojanpoika ehti löytää itselleen tytön, ennen kuin appi kuoli ja hän vielä ehti nähdä tytön. (ei siitä vakituista tullut, minä taas avioiduin pojan kanssa ja olen vieläkin samassa liitossa, mutta se ei ilmeisestikään ollut minkään arvoista...) Tai että kun hankimme sormukset, joihin oli käytetty kultaa oman maan kaivoksesta ja ne olivat hieman muotoillut, niin anoppi suureen ääneen seurassa huomauttamaan, että kyllä ne vaan ainoat oikeat vihkisormukset ovat niitä vanhanaikaisia sileitä (huom pojanpoika oli vähän aikaa kihloissa ja heillä oli sellaiset perinteiset sormukset). Tällaista siis jatkuvasti, joka ikisen tilanteen hän käytti tarkkaan hyväkseen piikitelläkseen minua ja meidän liittoamme. Tarjosi aivan sopimattomia, aivan liian isoja ja rääsyisiäkin vanhoja vaatteita minulle, yritti ihan pakolla panna minut kokeilemaan, vaikka niistä heti näki, etteivät yhtään sopineet.

        Kaikenlaista tuollaista, iso iso kasa. En edes halua muistella.

        Voisitko valistaa minua: olenko liian herkkä, kun pahoitin mieleni tuosta jatkuvasta mollaamisesta? Siihen ei edes voi valmistautua mitenkään, koska anoppi (ja varmaan muut samankaltaiset) aina keksivät uusia. Ei minulla tällaisia vaikeuksia ole muiden ihmisten kanssa!

        Sitä sitten nielee kaiken niin kauan kuin jaksaa, koska eihän viitsi riitelemäänkään ruveta. Lopetin sitten kumminkin käynnit anoppilassa, koska en saanut niistä muuta kuin pahan mielen ja mitähän hän mahtoi saada - nauttiko ehkä, kun huomasi piikkinsä osuvan? En käsitä, miksi joku harjoittaa toisen piikittelemistä ikään kuin jonain sporttina tai taiteenlajina.

        Miksi?

        Kaikilla paikallaolijoilla oli aina kiusaantunut olo, mitä tuollaisiinkin sitten vastaa, kun anoppi ihan avoimestikin päin silmiä piikittelee?

        Saaks kysyä,-----olipa sinulla huono tuuri kun kemiat eivät sopineet, Toivotaan että miehesi rakkaus sinuun himmentää huonot muistot.


    • Väärä pointti

      Kova ääni ja karkea "huumori" eivät edelleenkään ole osa luonnetta, vaan osa käytöstä. Mielestäni käytöstä voi muuttaa mutta luonnetta ei.

      Mutta saat olla eri mieltä asioista mutta minun ei tarvitse hyväksyä sinun mielipidettäsi ja sinun ei tarvitse hyväksyä minun. Näistä asioistahan niitä ongelmia ja riitoja syntyy. Jos olisimme toisillemme anoppi ja miniä (miten päin tahansa), aivan varmasti välillemme syntyisi riita, koska olemme asioista niin eri mieltä. Sinun mielestäsi kaikki käytös tulee vaan hyväksyä, koska on oikeus olla ns., "oma itsensä" ja minun mielestäni tulee käyttäytyä hyvin riippumatta siitä, miten on käyttäytynyt aikaisemmin. Onko minun vai sinun mielipide oikea? Kukaan ei voi sitä sanoa mutta molemmilla on yhtälailla oikeus mielipiteeseensä ja oikeus elää mielipiteidensä mukaan.

      Ja aivan varmasti on tapauksia, joissa anoppikin (toki myös miniä voi) vetää vääriä johtopäätöksiä. Näistä kirjoituksista ei tietenkään voi sitä tietää mutta johtopäätökset voivat myös olla täysin oikeita.

      P.S. Nimimerkillä ei ole edelleenkään mitään yhteyttä omiin tai muiden kirjoituksiin.

      • xxxzz<3&&&

        Tosiaan jos me olisimme anoppi ja miniä niin sinä olisit riidoissa minun kanssani, mutta minä en sinun kanssasi. Silla minä hyväksyn erinlaisuudet, ja koitan ymmärtää myös miniöitä jotka pauhaavat, sehän kuuluu erääseen vaiheeseen, mutta jos minä olen käyttäytynyt yhdellä tavalla koko elämäni ajan niin ei kai minun tarvitse miniän vuoksi muuttaa itseäni, sillä én usko tippaakaan että joku anoppi olisi niin ilkeä poikansa vaimolle kun näillä palstoilla käy ilmi. Olen tehnyt työtä ihmisten kanssa koko elämäni ja en ole koskaan riitaantunut kenenkään kanssa. Viisaammilta otan opikseni ja niiltä jotka rakastavat väärin tulkitsemisia en jaksa edes noteerata, sekin on eräänlainen luonne vika. Olen myös työskennellyt anoppi/miniäsuhteen kanssa työni kautta ja täytyy sanoa vaikka pidän tästä ko miniästä hirveästi niin hän tulkitsee anoppinsa ihan väärin. Haukkuu anoppiaan nuukaksi, ja kun kysyin miksi hän loukkaa toista niin hän vastasi että hän voi sanoa anopilleen miten vaan kun tietää että anoppi ymmärtää kuitenkin. Monet kerrat on tämäkin anoppi saanut nieleskellä, miniän tuulettaessa ajatusmaailmaansa. Monta muuta tapausta olen myös saanut nähdä ja koskaan ei ole ollut niin että anoppi on se ilkeä, vaan usein niin että miniällä on jotku ihme säännöt päässään mitä tulee anoppiin, ja miten anopin pitäisi olla että olisi OIKEA anoppi. Joten en jaksa jatkaa tätä keskustelua enää, sillä tuntuu että eräillä on yksi suunta ja se on hänelle oikea. Minun puolestani saa riittää täällä kirjoittelu, kirjoitelkoot ne jotka eivät osaa ottaa asiaansa tapeetille sen kanssa kenen kanssa on ongelma.


    • Väärä pointti

      Siis omasta mielestäsi et riitelisi mutta minun mielestäni riitelyä on myös se, että jatkaa sellaista käytöstä, jonka tietää loukkaavan toista ihmistä.

      Kerroit tarinan ilkeästä miniästä mutta et usko, että ilkeitä anoppeja on?

      Jos et hyväksy anoppien mustamaalausta, voisit kyllä itse lopettaa miniöiden mustamaalaamisen. Kerroit äsken tarinan ilkestä miniästä, tietääkö hän olevansa tapetilla?

      Omasta puolestani voin sanoa, että olen kyllä ottanut ongelmani anoppini kanssa ihan henkilökohtaisesti hänen kanssaan puheeksi.

      Mutta, kuten aikaisemminkin jo sanoin, olemme asioista niin eri mieltä, että tätä keskustelua on aivan turha enää jatkaa.

      • jgygjy

        Se kova ääni ja karkea huumori voi olla jo nuoruudessa opittu suojamekanismi sen hyvän sydämen suojaksi. Kyllä sitä vaan voi olla hieman vaikea noin vain muuttaa. Tunnen yhden vähän tämäntapaisen ihmisen ja eihän hänestä kaikki ole tietenkään pitäneet niinkuin ei kenestäkään, mutta sitten taas on varmasti kirjaimellisesti satoja jotka ovat tykänneet kovastikin jo ensitapaamisesta ja ystävä- ja tuttavapiiri on laaja. Isohkolta tuntuisi vaatimus että tällaisen ihmisen pitäisi miettiä koko olemisensa uusiksi yhden ihmisen vuoksi. Istua nurkassa hiljaa kusi sukassa kun ei tiedä mitä saa tehdä ja mitenpäin pitäisi olla vaikka omassa kodissaan ja usean vuorokauden ajan jos pojan perhe vaikka tulee kauempaa viikonlopuksi kyläilemään, noin niinkuin esimerkkinä. Tämmöinen tuli vaan mieleen....


    • Emo-tional

      "Omasta puolestani voin sanoa, että olen kyllä ottanut ongelmani anoppini kanssa ihan henkilökohtaisesti hänen kanssaan puheeksi."

      Miten kävi? Saitteko puhuttua kaikki hiertävät asiat halki?

      Itse en saanut kuin sen asian selvitettyä mikä oli saanut minut vihdoin viimein avaamaan suuni. Keskustelun aikana minulle selvisi muitakin ikäviä paikkansa pitämättömiä asioita joita anoppini oli luulotellut minusta. Anoppini lupasi jatkaa myöhemmin keskustelua mutta pojalleen hän kertoi ettei aio sitä tehdä.

    • seger points

      Mielestäni kuvaus oli realistinen jonka hän kirjoitti, eikä sanonut että miniä oli ilkeä, vaan oli turvallinen anopin kanssa ja uskalsi sanoa mikä painaa sillä "anoppi ymmärtää" joten näin ne asiat käännellään myös anoppi miniä suhteissa, kukaan ei sanonut tätä miniää ilkeäksi. Joten asiatpitäisi ottaa sellaisina kuin ne ovat.Mutta ilmeisesti tällä anopilla oli kärsivällisyyttä miniäänsä nähden ja ymmärsi hnen kiukun purkauksensa, koska hän oli vanhempi ja yritti ymmärtää, siis ilkeydestä ei tosiaankaan hän puhunut, sinä joka niin kirjoitit, miten vanha oikeastaan olet, tuntuu vähän että et ole ollut tekemisissä ihmisien kanssa tarpeeksi kun sekoitat asioiden riitelyn , jolla ei ole mitään tekemistä ihmisten riitelyn kanssa. Ja heti kun joku sanoo jotain asia tasolla niin jo olet huutamassa henkilö tasolla. Sinun tyylisi ottaa pois näiltä sivuilta oikeat keskustelut, kun et ole ressukka ymmärtänyt edes mitä tuo edellinen tarkoitti. Ei sinun kanssasi voi pitää asiallista keskustelua kun et ymmärrä edes yksinkertaista pointsia joita toiset viestittävät. Ole ominesi ja jatka tuolla tyylillä niin sinusta varmasti tulee kerran se anoppi jota parjaat. Asialliset keskustelut olisivat mukavampia se kun tuollaiset lapselliset inttämiset.

      • Väärä pointti

        Olen vain eri mieltä asioista kuin minulle vastaava kirjoittaja. Näen asiat eri tavalla kuin sinä. Minusta voi riidellä monella eri tavalla mutta te saatte olla aivan vapaasti eri mieltä ja olla sitä mieltä, että olen väärässä ja sekoittanut kaikki asiat. Kysessä oli oma henkilökohtainen mielipiteeni.

        "Monta muuta tapausta olen myös saanut nähdä ja koskaan ei ole ollut niin että anoppi on se ilkeä vaan usein niin että miniällä on jotku ihme säännöt päässään mitä tulee anoppiin, ja miten anopin pitäisi olla että olisi OIKEA anoppi."

        SIellä se "ilkeä" lukee, eli en sentään keksinyt sitä itse päästäni. On kyllä totta, että hän ei suoraan sanonut juuri tarinan kyseisen miniän olevan ilkeä, mutta viittaa kyllä siihen vahvasti.

        Voi olla, että olen ollut keskusteluissa liian aggressiivinen. Näyttäisitkö minulle viesteistäni ne kohdat, joissa olen mennyt liiaksi henkilötasolle ja parjauspuolelle?

        jgygjy:lle
        Mielestäni on myös aika iso vaatimus pyytää miniää kestämään rankka huumori, jos hän ei ole siihen tottunut. EIkös olisi helpointa, että aluksi oltaisiin aika varovaisia huumorin ja äänen kanssa ja sitten vähitellen, kun on tutustunut toiseen, alkaisin vähitellen käyttää sitä normaalia huumoria? Näin miniä (miniän toki pitää itsekin pysyä rauhallisena prosessissa, eikä hermostua pienistä) saa vähitellen totutella rankempaan huumoriin ja anoppi oppii tuntemaan miniänsä ja ehkä huomaa mistä asioista voi vitsailla ja mistä ei. Tavoite on kuitenkin rakentaa hyvä suhde, jossa molemmilla on hyvä olla.

        Emo-tionalille:
        Saimme jossain määrin sovittua asiamme anopin kanssa. Pahimman kommentoinnin hän on jättänyt pois. Toki suhteemme on edelleen jäykkä ja jäinen mutta riitojakaan ei ole ollut.


    • Auttaisko?

      Aloittaja kirjoittaa samalla tavalla kuin tuossa toisessa ketjussa ankarasti yhtä miniää kohtaan hyökkäilevä kirjoittaja useilla eri nimimerkeillä. Tekopyhää kertakaikkiaan. Ei saisi kirjoittaa suhteista anoppeihin netissä (minkä kaikki tekevät anonyymeina) mutta itse kirjoittaa omasta miniästään. Herättää ihmetystä se että jos näkee vaivaa puuttua tällaiseen asiaan ja haukkua kaikkia muita miniöitä kuin omaansa joka on maailman ihanin (muka) niin mikä mahtaa olla ap:n motiivi aloittaa ko keskustelu. Hänen todelliset intressinsä on purkaa pahaa oloaan siitä että on anoppina omasta mielestään tätynyt kokea täällä kirjoittelut itseään kohtaan jonkin asteiseisena vääryytenä. Jos aloittaja et voi pysyä totuudessa ja kirjoittaa todenmukaisesti ja pitää valehdella että ymmärrät oikuttelevaa miniää joka on paljon parempi kuin sinä, niin mitäs jos antaisit olla. Ei kukaan ole niin tyhmä että uskoo sepustuksiasi. Eikä kukaan jaksa niihin enää vastaillakaan.Mönkään meni. Mitäs jos menisit peilin eteen ja katsoisit totuutta silmiin?

      • 4EVER--love

        Aloittajalla on oma tyylinsä ja ymmärtää jopa sinunkin tarvettasi päteä, mutta älä silti sekoita asioita ja ihmisiä toisiinsa.


    • Hero 100 %

      Vielä kerran sinulle " auttaisiko" Ymmärrän että sinunlaisellasi ihmisellä on vaikeuksia yhden jos toisenkin kanssa, sinähän jankutat koko ajan . Olet tyyppi joka on ottanut tavakseen saada aina viimeisen sanan joka asiassa ja joka keskustelussa on sinun pikku mielipiteesi omasta mielestäsi se maailman tärkein. Mitä tulee rakastettuun miniään niin , jos sinä et ymmärrä että sitä on ihmisiäkin jotka ovat tyytyväisiä miniäänsä niin se on sinun ongelmasi, jota ei itse ole koskaan kokenut ei voi myöskään ymmärtää. Ja haukut vento vieraita ihmisiä valehtelijoiksi, tiedätkö että meikäläinen on ihan pärjännyt totuukslla koko elämänsä, sillä kasvatus on ollut se missä on painostettu juuri sitä että pitää olla rehellinen, eikä olla kateellinen, eikä myöskään mustamaalata toisia ihmisiä. Mutta luullakseni tulet ihan eri olosuhteista mitä minä joten voin ymmärtää sinun reagointisi. Joten toivon että tämä keskustelu anopeista ja miniöistä loppuu sillä se ei auta ketään muutakun sitä joka hakee sääliä itselleen ja tiedoittaa sen netissä koko maailman luettavaksi. Joten kirjoitappas nyt oikein kirpevä repliikki tämä jälkeen että saat sen viimeisen sanan ,ehkä se auttaa hieman ongelmissasi. Olethan olevinasi se joka omistaa SEN OIKEAN mielipiteen asioista. Hyvää jatkoa sinulle ja muista juoda nestettä kuumina kesäpäivinä ettei tule nestevajausta, se kun sekoittaa aivojen toiminnan.

      • Mitä hullua?

        Tämähän on suorastaan huvittavaa! Sinulla riittää ymmärrystä ja et koskaan riitele kenenkään kanssa joiden kanssa olet eri mieltä. Noh, hyvin näytät ottaneesi nokkiisi mitä viestisi sisältöön tulee ;) Sinä olet niin hyvin kasvatettu, joku joka on eri mieltä, on sitten huonosti kasvatettu jne...kuulehan, älä edes aloita näitä keskusteluita kun ajatuksesi ovat kertakaikkiaan vailla minkäänlaista järkeenkäypää logiikkaa. Et riitele, mutta olet vain näyttävästi eri mieltä ja tuot sen näyttävästi myös julki. Voihan sen niinkin muotoilla, mutta tavallisen Suomen kansalaisen järjellä varustettuna ja maalaisjärkeä käyttäen: Tuo on juuri riitelyä mitä sinä harrastat. Et vain halua nähdä totuutta itsessäsi senkään suhteen. Lue edellinen viestisi uudelleen ja tule sitten kommentoimaan oliko siinä riitaisaa sävyä havaittavissa :))))))))))))))))) Sääliksi käy miniääsi.Tai miniöitäsi.


    • Joopa joo

      Vain narsistisen ajatusmaailman omaava voi ajatella: Minä en riitele, sanon vain oman mielipiteeni, voin puhua alentavaan sävyyn, piikitellä sanoillani ja ylistää itseäni erinomaisena anoppina jolla on untuvikko miniä jolla ei ole psykologista silmää elämän totuuksille, mutta minä ymmärrän häntä enkä riitele, tuon vain näyttävästi esille oman eriävän mielipiteeni :)

      Hullujen huoneella on monenlaista porukkaa

      • ex gratcia

        Oletko ehkä kauankin olut potilaana kun tuot esiin asuinpaikkasi ihmiset . Mikä muuten on hullujenhuone ? onko se niinkuin tarkoitettu ihmisille jotka ovat sairaita, jotka tarvitsevat lepoa ja lääkitystä sairauteen joka on verrattavissa ihan mihin muuhun sairauteen tahansa. Sellaisilla asioilla ei ei enää nykyaikana pitäisi olla noin rumia ilmaisuja. Nykyaikana on kehitys mennyt jo eteenpäin niin että ainakin melkein kaikki ymmärtävät ettei hullujen huoneita ole olemassa, vaan hoitopaikkoja sairaille ihmisille.
        Ihminen joka ei riitaannu toisten kanssa on mielestäni normaali. Ja usein "untuvikot" ovat nuoria ihmisiä joilla ei ole elämän kokemusta ja silloin on itsetsänsä selvää että se vanhempi yrittää ymmärtää häntä. Se jolla itsellä on omia lapsia ymmärtää. Ää viitsi koko ajan heitellä ihmeellisen katkeria huutojasi ilmaan, yritä lukea tarkemmin niin ehkä saat hieman ymmärrystä toistenkin ihmisten mielipiteisiin. Ja älä ivaa sellaisia jotka tietävät enemmän asioita kuin sinä. Sinun ongelmasi on itsekkyys ja huono itsetunto , ja usein ihmisillä joilla ei ole ollut hyviä lähtökohtia on tarve heittäytyä poikkiteloin ihmisten tielle vaikka ei ole käsittänyt toisten tarkoitusta.
        Sait kolme ihmistä päättämään että nämä sivut eivät ole tarkoitettu niille joilla on asiat hyvin. Tulipa vaan tutustuttua kirjallisuuden jaloon näytökseen.


    • Heehheheheee!

      Hero 100: Mitä tulet tänne huutelemaan ja suutut kun kanssasi ei ollakaan samaa mieltä. Olet selkeästi poikkeavasti ajatteleva meihin muihin verrattuna ja ymmärtääkseni täällä on useampia keskustelijoita kuin kaksi. Sinä täällä suhteessa eniten äänessä olet ollut joten viimeisen sanan tarve on sinulla. Kirjoituksestasi kuvastaa se, että jos ei ole sinun kanssasi samaa mieltä, eriävää mielipidettä ei saisi tuoda julki vaan heti leimaat ihmiseksi jolla on tarve sanoa viimeinen sana. Miksi itse sitten kommentoit ja vastaile muille jotka eivät todellakaan ole kanssasi samaa mieltä? Oletpa perin kummallinen persoona. Muistelepa millainen suhde sinulla oli nuorena omaan anoppiisi?

    • ankeatäti

      Minä tyhmä

      Kyllä keskusteluketjuja on vaikea seurata nykyään. Yksi syy on tietenkin oivallisen puurakenteen katoaminen. Se oli hyvä tapa esittää kommentit: tiesi heti kuka kenellekin vastaa ja minkä olet lukenut ja mitä ei. Hyvään ketjuun syntyi ehkä uusia haaroja ja alakeskusteluja ja oli helppo pysyä selvillä jutusta.

      Toisin on nyt. Pieni sisennys ja nuoli joissakin tapauksissa kertoo, että tämä vastaa nyt tälle. Kokonaisuus ei kuitenkaan hahmotu toivotulla tavalla.

      Itseäni hämää myös monien nimimerkkien käyttö samassa ketjussa. Siis että samalla henkilöllä on useita nikkejä. Minä en pysy enää ollenkaan selvillä kuka on kuka - toiset näyttävät tajuavan, sillä sanailu alkaa olla joskus tiivistä.

      Tämä nyt meni ohi aiheen, mutta kun alkoi niin harmittaa. Kiinnostava aihe ja kiintoisa ketju, mutta kun en ole enää kartalla ollenkaan.

      Kommentti vielä varsinaiseen aiheeseen. Tässäkin ketjussa on useasti mainittu anopin tai miniän ilkeys. Toki ilkeyttäkin voi olla, mutta luulen, että huonoissa väleissä useimmiten on kuitenkin kyse jostakin muusta.

      Olen ollut pahoissakin ongelmissa oman anoppini kanssa, mutta en pidä häntä ilkeänä. Hän tahtoo ja tarkoittaa hyvää, mutta keinot vaan on niin mahdottomia, että selkkaukset ovat olleet väistämättömiä. Mutta en usko, etytä hän tahtoo pahaa tai on tarkoittanut ilkeillä. Hän ei tee näitä juttuja ilkeyttään vaan aivan muista syistä.

    • Angelica K

      " minä tyhmä" sinulla on järkevä ja realistinen tapa kohdata asioita, se on miellyttävää.

      Tuosta Nikeistä, ei välttämättä ole pakko olla samalta ihmiseltä vaikka tulee samasta koneesta, esim meitä on kymmenen "tyttöä" ihan ikiomassa kesä koneessa kun olemme kaikki samassa paikassa lomalla

      . Monet jotka ovat leirillä käyttävät samaa konetta. Venekeskuksessa samoin, joten monta kertaa saa se syytön syyt kaikkien kirjoittamisesta.Ja ei edes aina auta se että on ikioma nikki.
      Olen samaa mieltä että huonoissa väleissä on usein jotain muuta kyseessä kuin ilkeys. Oma anoppi suhteeni oli ihan kiva ja ne mokat mitä tuli oli usein omaa lapsellisuuttani olinhan vasta 18 vuotias kun menin avioliittoon, onneksi anoppi oli ymmärtäväinen.
      Samoin nyt kun itse olen anoppi niin ihan tavallinen kiva suhde miniään, joka on mahtavan mukava ihminen. Ja hyvän koulutuksen omaava nuori nainen.

      Ja sitten tämä netti keskustelu,----- joka keskustelussa on oma sävynsä, moni lopettaa koko netti keskustelun vaan siksi että useat jotka ovat täällä ottavat ihan päivän selvänä että kaikkien pitäisi olla samanlaisia, erinlaiset ihmiset pistellään heti niin että heiltä menee halu keskusteluun vaikka ammatikseen keskusteleekin pääasiassa erinlaisten ihmisten kanssa. Mutta kun on netissä niin ei halua harjoittaa ammattiaan ja silloin haluaisi puhua ihan omia mielipiteitä, varoen vakaasti ettei loukkaa keskustelun kohdetta joka välttämättä ei edes tiedä että juuri hänestä on puhe.
      Mutta usein juuri tämän aiheen mielipiteiden vaihto on alhaista tasoa, joka ärsyttää siinä mielessä että minun mielestäni ei koskaan keskustella kenestäkään ihmisestä jos ei hän saa olla mukana ja sanoa omaa mielipidettään.Sitä ei halua kukaan tietääkseni. Mutta joskus kuitenkin kiva kurkistaa mitä ihmiset kirjoittavat, mutta saattaa mennä toisinaan vuosikin että tänne piipahtaa.Oli kuitenkin kiva lukea vaihteeksi asiallinen kirjoitus. Kiitos

    • Hyvä ihme sentään!

      No annatpa sinä ihmeen paljon energiaa tälle jos se kerran ei itseäsi kosketa millään tavalla. Taisit jo aloittaa uuden aloitusketjun, etkö voisi jo lopettaa. Itse halusit lopettaa tämän keskustelun, mutta et ilmeisesti pidä sanojasi vaan jatkat ja aloitat vielä uuden keskusteluketjun samasta aiheesta. Kaikki näyttävät olevan kyllästyneitä sinuun ja itsesi korostamiseen ja oman erinomaisuutesi esille tuomiseen.

    • sivusta katsoja

      Lopeta ihmisten loukkaaminen , täällä ei kukaan ole kyllästynyt muihin kun sinuun ja ilkeisiin kommentteihisi ihmisille joista et tiedä mitään.
      Kai se oli tarkoitus saada aikaan keskustelu anopeista ja apeista eikä kirjoittajien piikittelyä. Lue kaikki viestit ihan rauhassa ja ajattele, niin ymmärrät että kirjoittajat ovat henkilöitä joilla on omia mielipiteitä.
      Eihän nämä henkilöt ole tehneet muuta kun kertoneet miten kukin on kokenut asiat.
      Ja siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa kellään.
      Mutta jos nyt olet "nimimerkin" varjolla onnistunut saamaan täältä muutamia pois niin se ei ole suomi24 n tarkoitus, vaan keskustelu.

    • ????????????????????

      Puhut näköjään itsesi puolesta monikossa kun olet käyttänyt useita nimimerkkejä. Huoh! Olet tehnyt kantasi aivan selväksi, muut ovat eri mieltä sinun kanssasi eivätkä yhdy mielipiteisiisi, mutta jankkaat niitä aina vain uudelleen ja uudelleen etkä halua nähdä nuoremman sukupolven näkemystä miltään saralta.
      Aloitit kirjoituksesi niin mahdottoman ymmärtäväisenä ja mukavana anoppina joka ei koskaan riitele kenenkään kanssa. Ei tarvinnut kuin vähän pinnan päältä raaputtaa, johan paljastui todellinen luonteesi. Omat kirjoituksesi ovat äärimmäien hyökkääviä, ilkeämielisiä ja riidanhalusia. Sinun kanssasi on mahdotonta harjoittaa toimintaa nimeltä keskustelu.

    • offline 4 ever

      Lue angelica k kirjoitus, Mielenkiintoista nähdä miten ihminen vuodattaa omaa katkeruuttaan keskiyöllä toisten niskoille ja alkaa syyttämään ihmisiä jopa toisten kirjoituksista. Vapisuttaako vasuria niin kovaa ettet saa nukutuksi.
      Meitä on 12 naista iltaa viettämässä ja olemme seuranneet sinun seikkailuasi ja miten olet muuttanut ihmisten mielipiteet. Jos joku on kirjoittanut samalla tyylillä niin eiköhän jo tämä vispilöitsiä ole päällä kun yleinen syyttäjä. Nauruahan tässä meillä on riittänyt , ja myöskin ihmettelyä kun syyttelet ihmisiä suuttumisesta vaikka kukaan ei ole millään lailla ollut suutuksissa kehenkään. Ja juuri se että leikit selvänäkijää on ollut parasta koko illan, No me jätetään nämä sinun markkinasi sinulle ja tehdään aiheesta juttu. Aloittajalla oli hyvä aihe ikävä kyllä sinä pistit sen pilalle. Nyt me unohdetaan sinun herjauksesi ja jätetään ne omaan arvoonsa. Joten etsi joku toinen aihe sillä luulemme ettei kukaan halua jatkaa tällä asia tyylillä.

    • Lääkitys kohdallaan?

      Ymmärrätköhän yhtään miten typerältä tuo vastauksesi edes kuulosti? Hih! Varmaan joo siellä on 10 "tyttöä" jotka seuraavat anoppikeskustelua ja vuorotellen kirjoittavat samalla tyylillä, identtisten kirjoitusvirheiden kera yhtäsoittoa, yhdellä koneella ja vastailevat yhdelle ihmiselle??? Hahahahaaahaahaaaaa...ja vielä...luepa Suomen laista miten herjaus määritellään ennen kuin alat väittämään taas jotakin sellaista missä ei ole päätä eikä häntää. Toki ymmärrän, on olemassa sellaisia jotka kärsivät monipersoonallisuushäiriöstä...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      275
      17546
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      24
      5645
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      121
      2631
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      17
      2135
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1788
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1040
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      970
    8. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      933
    9. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      931
    Aihe