Kysyisin ikäerosta..

10 vuotta ja alle on ihan normaalia kummin päin vaan. Aikuisilla, yli 18 vuotta. No, ainakin suojaikä pitää olla ylittänyt (16) ei mitään lapsisuhteita siis nyt tarkoiteta.
Tiedän pareja vaikka ja kuinka. 7-10 vuotta ja kumminkin päin, että mies on vanhempi tai nuorempi, toimii, ihan tavalllisia suhteita. Se siis ei ole edes mikään ikäero.

10-15 vuotta, jeppis, aika tavallista. Ei enää ihan yhtä tavallista, mutta tiedän niitäkin pareja useampia. Toimii paremmin ja on yleisempää jos mies on vanhempi, mutta poikkeuksia on. Ei sitten hieman vanhemmilla haittaa, jos lapsi & perheenperustamisasiat ovat samanmieliset, eli siis siinä kohtaa alkaa tulla hieman kysymysmerkkejä. Vanhemman täytyy tietty hieman nähdä yleensä enemmän vaivaa pysyäkseen kunnossa ;)

15-20 vuotta. Alkaa jo olla vähemmistössä ja vanhemman täytyy todella nähdä vaivaa, sillä ikäero alkaa helposti näkyä ja tuntua. Lisäksi nuoremman täytyy olla varma asiastaan. Tässä kohtaa ongelmia alkaa muutamassa vuodessa tulla hyvinkin, mutta ei ihan mahdotonta kuitenkaan. En enää olisi niin varma asiasta, lyhyeen suhteeseen nyt voi ottaa "kenet vaan" ja panna vaikka puliukkoa jos siltä tuntuu, sillä ei sen kestävyydellä tai aitoudella ole väliä, enkä todellakaan halua tästäkään esittää mitään pysyviä mustavalkomielipiteitä. Jokaiselle on omansa ja itsepähän elämäänsä elää, mutta en vaan anna kovin kestävää ennustetta.

20-25 vuotta. Harvinaista. Mies lähes aina vanhempi. Kestää jos kestää. Mutta tässä ollaan sitten jo siinä tilanteessa väistämättä missä toinen on 70-75-vuotias eli ei pelkkä seniori vaan jo vanhus ja toinen noin 50-vuotias. Tää on tietty jokaisen valinta, mutta se voipi olla aikalailla... No, aikuisia silti, jokainen saa valita itse. Mutta se ei vaikuta pahalta kun on 30 ja 55, mutta jo 10 vuodessa saattaa vaikuttaa. Jokaisella on tietty eri asiatkin mitä elämältään hakee, joillain kunto pysyy, seksiä on ja kaikki toimii 80-vuotiaiksi, ja jotkut ei nuorenakaan halua ihmeellisyyksiä tai nuoruuden mitään jne. ei voi tietää! Tässä kohtaa pitäisi molempien olla selkeästi aikuisia, ei mitään parikymppisiä kumpikaan. Vaan ihan molempien kokeneita.

Yli 25 vuotta ikäeroa... En suosittele siitäkään huolimatta että tunnen parin, jolla se toimi. Pidän heitä harvinaisena poikkeuksena.
Mutta en tuomitse. Jokainen aikuinen, ja etenkin kun aletaan olla 25-30-vuotiaita, saa ihan itse valita, kantaa vastuunsa, olla kenen kanssa haluaa eikä se muille kuulu. En pidä ikäeroa suhteiden suurimpana ongelmana, enkä ala kailottamaan negatiivisuuksia ja tuomioita kaikesta mitä en itse ymmärrä. Jokainen saa yrittää jos sydän niin sanoo eikä lakia rikota!

Teidän kohdallanne kysymys on, haluaako mies vielä lapsia. Sinä et niitä voi antaa, vaikka sinua miten luultaisiin 40-vuotiaaksi, eli ehkä voitte adoptoida, jos nuori mies perheen haluaa. Se on teidän suurin kompastuskivenne, ja muistakaa molemmat, että kaikki miehet eivät enää saa 40-vuotiana valita, eli se on suurta harhaa, että mies saa lapsia yli 40-vuotiaanakin: ne saa ketkä saa, suurin osa ei enää siinä iässä löydä naista siihen hommaan!
Joten mikäli se asia on ok, niin ei tuossa pitäisi ihan suurinta ikäeroriskiä olla.

Kiitos ihanasta vastauksesta, minulla lapset jo kohta maailmalla.
Ja miehellä yksi täysiikäinen ja 9v poika, ei halua enään lapsia.
Jotenkin vaan arveluttaa ikäero..mutta ikähän on vain numeroita..

Aivan,ihminen on nykyyän laskuopillisesti numero tilastoissa mutta ei todellisessa elämässä. Mitä täällä itkette ja kysytte ikäerosta jos se on teille vain pelkkiä numeroita. Huhuhuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuu urpot ja selmat