oon surullinen kun olet mulle vieläkin vihainen, en ees ymmärrä miks?
Tein väärin, mut oliko se niin suuri virhe, ettei sitä voi antaa
anteeksi?
Tottaki oli väärin olla vastaamatta viesteihisi ja olla lähes kokonaan
ottamatta sinuun yhteyttä aika pitkään silloin (suututtiinkin molemmat).
Menihän siinä vähän pitkään ja huonoa oli se etten minä ehtinyt ottaa sitä yhteyttä sinuun ..vaan sinä soitit.
Tunnetuin seurauksin ja väärinkäsityksin :(
Onko väärin olla ikävä ja kaivata näin pitkään?
Miksi kielsit sen viestisi minkä minulle lähetit, onko ihmisen heikkous sinusta väärin, pitääkö olla kova tässä elämässä että pärjää?
En usko et oot oikeesti tuota mieltä.
Tein väärin, mut oliko se niin suuri virhe, ettei sitä voi antaa
anteeksi?
Tottaki oli väärin olla vastaamatta viesteihisi ja olla lähes kokonaan
ottamatta sinuun yhteyttä aika pitkään silloin (suututtiinkin molemmat).
Menihän siinä vähän pitkään ja huonoa oli se etten minä ehtinyt ottaa sitä yhteyttä sinuun ..vaan sinä soitit.
Tunnetuin seurauksin ja väärinkäsityksin :(
Onko väärin olla ikävä ja kaivata näin pitkään?
Miksi kielsit sen viestisi minkä minulle lähetit, onko ihmisen heikkous sinusta väärin, pitääkö olla kova tässä elämässä että pärjää?
En usko et oot oikeesti tuota mieltä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Tuo riippuu että kenellekköhän tuon viestin osoitat?
Noilla infoilla saa jokaisen ihmisen niin miehen kuin naisen kaipaamaan 31-vuotiasta ihmistä. Mitenkä tuommoista voi ymmärtää tai anteeksi antaa?
Ehkäpä olisi parempi laittaa tekstiviestiä jos on numero tai heittää sähköpostia tai vaikkapa fb viesti menemään ja selvittää asiat oikeessa elämässä.
Se on niin vaikeeta kun ei saa tunteitaan sanoiksi, siis sellaisiksi kun haluaisi, ilman et niistä saa erilaisen käsityksen kun on tarkoitus.
Kirjotettu on ..ja ihan liikaa.
Varsinkin kun ei ymmärrä itsekään miksi silloin kun olisi kaikkein eniten tarvinnut
toisen tukea, käänsi hänelle selkänsä, pelkoa kai?
Mitäpä jos laittaisit tälle ihmiselle viestiä että haluaisit jutella kasvotusten?
Kirjoittelu ei ole välttämättä kaikkein viisainta kun siinä voi syntyä väärinkäsityksiä.
Kaikilla ihmisillä on niitä hetkiä joilloinka käytäytyy tyhmästi ja pelkoja & traumoja löytyy jos tätä elämää on oikeasti nähnyt...ehkäpä joskus vähän liikaakin.
Niinpä, se tapaamisemme silloin ei ollut molemminpuolin yhdessä sovittu.
"Kaikilla ihmisillä on niitä hetkiä joilloinka käytäytyy tyhmästi ja pelkoja & traumoja löytyy jos tätä elämää on oikeasti nähnyt...ehkäpä joskus vähän liikaakin."
No ainakin omalla kohdallani näin.
Miksi et sovi sitten yhteistä molemmille sopivaa aikaa? Sovitte semmoisen ajan että kummallakaan ei ole kiirettä mihinkään.
En tiiä? Oon ajatellu jos alkaisi juoda, ihmissuhdeasiat on helpompi selvittää kai pienissä ja varmasti saan hänen sympatiatkin paremmin puolelleni.
Olis pitäny alottaa jo aikoja sitten, luulen että meidän eroakaan ei olis tullu ollenkaan jos ei olis ollu sitä talolainaa minkä vuoksi jouduin paniikkiiin ja pelkäsin vararikkoa.
Jouoppona olisin kehdannu pyytää häneltä rahaa ja muutenkin puhunut asiat niin kun ne oli!
hän ei varmaan tunne itseään samanveroiseksi rinnallasi, kun et ole kertonut miten asiat ovat?
Rehellinen kannattaa ain olla mut onhan toi aika ymärrettävää toisaalta.
Vaikeitahan ne rahaaasiat on ottaa puheeksi, ilman et toinen ei sa vääreääkäsitystä ja ajattele toisen yrittävän hyötyä ajattelit kai säästää häntä?
Nyt taas sellanen heikko hetki elämässä, eikä tätä kaikkea ymmärrä.. ja kaipaisi sen yhden ihmisen tukea
ja turvaa ja jonka kanssa on niin hyvä ja rauhallinen olla ja keskustella.
Lähetin sulle viestin tuolta yhtä kautta ..en tiiä saitko ja mitä siitä ajattelet, näillä fiiliksillä..
Ollaan aika samanlaisia kuitenkin..
Entisten rakkauksien perään aivan turhaa haikailla........etenkin jos he ovat elämänkumppaninsa ja onnensa löytäneet......!
Saattaa olla, mutta aloittajan kirjoituksesta saa kyllä käsityksen ettei sitä onnea ole löytynyt tai ei ainakaan kovin varmaa elämänkumppania?
Rakkauden perään haikailu taas riippuu rakkauden kohteesta ja miten vakavaa rakkaus on ollut? Kumppaneitahan aina löytyy..
Ei kai sit kovi vakavaa ku ei pikkuvirhettä anteeks saa, tai mistäs mä tiiän mut
jos ihan pikkujuttu ni mikseei?
Ainahan sitä rakastuu voi mut rakastuuko väärään vai siihen oikeeseen.siinä problem.
En minä ainakaan haikaile exien perään.
Kunhan pidetään vähän hauskaa ja piristetään näin omia suhteitamme.
Kumpikin löytäneet elämänkumppaninsa, mutta tulee se arki vastaan kummallakin. Kiitos vaan sinulle ex viimeisestä... :)
Mä en ainakaan halua pettävää elämänkumppania.
Näin se aika usein menee jos on itse virheetön ihminen ja se oma ylpeys on tärkeämpi kun onnellisuus.
"Elämänkumppania" voi aina välillä vaihtaa.
Hän sanoi, että koskaan ei voi sanoa ei koskaan.
Jatkoin, että entäpä jos nyt olen hiljaa ja olet vaikka mennyt vielä naimisiin kun seuraavan kerran otan yhteyttä?
Hän sanoi, entä sitten ei kai sen tarvitse merkitä mitään lopullista?
Tuota ihmettelin ja ajattelin että ehkä hän ei ole ihan tosissaan, mun mielestä avioliitto ja kihlauskin on lupaus jostakin ja pitkän harkinnan tulos.
Eikös jos rakastaa ja tuollainen "uhka" on olemassa, tee kaikkensa?
Sinulle "näin se menee" joo ehkä turha haikailla jos se uusi elämänkumppani on alkoholisti josta ei irti pääse, mua säälittää kun rakas ja lahjakas ihminen tuhlaa elämänsä :(
Tässä tapauksessa ne "elämänkumppanit" ja se "onni" ovat olleet aika lyhytaikaisia.
Ei vaan ymmärrä miksi ihminen on täysin vietävissä kun pässi narussa??
Ootko ihan varma asiasta, kun vieläkin täällä kirjoittelet?
Minä siinä tapauksessa häipyisin välittömästi näiltä palstoilta.
Uskollisuus on yksi syy miksi kaipaan edelleen häntä.
Ei se ny kovin uskolliselta vaikuta se sinu kaipaamas henkilö, mikäli ny oikee käsitin niin lisäks vaan pelokas ja hädän hetkellä sinuun ja keneen tahansa tarrautuva mieleltään järkkynyt ihminen.
Ja mies olen.
Niinpä, kaipauksen syitä:
-rakkaus
-"lapsellisuus"
-uskollisuus
-elämän arvot
-sama harrastus
-kotieläimet
-seksi taivaallista
-kauneus:
silmät, nenä, suu, hiukset, niska, varpaat ..vartalo ..kokonaisuus!
Mulla tää ihminen kolahti vaan niin lujaa..
Siitä ainakin on hyvä mieli, että itse en ole ollut se ilkeä osapuoli tässä.
Olen vain kuunnellut sydämeni ääntä ja toivonut sitä samaa häneltä.
Aikaa on kulunu joo, oon yrittäny et huomaisit, muistaisit?
Silloin puhuttiin, et "mieluumin sitten yksin jos ei sitä oikeaa löydy" ..mä oikeesti ajattelin niin sen "Eromme" aikanakin, olit mielessäni.
En tiedä enää.. ehkä se oli sinulta vain "sanahelinää" ..yleistä mitä suhteessa jutellaan?
Mä oon vaan niin "kokematon", oikeestaan vaan se yli 20 vuoden avioliitto ja kivat lapset, olit eka oikea suhde sen jälkeen!
On pakko sanoo, että oon kyllä tosi surullinen ja vähän pettynytkin..
Mä oon paljon ajatellu asiaa ja miettinyt mikä voisi olla syynä, ettei vaan tuu enää mitään, välimatkat, luottamus jne. en keksi mitään oikeen, koska toimihan se ennenkin ja luottamuspulaa ei ollut.
Rakkautta oli, enkä usko senkään loppuneen hänelläkään.
Nyt oon aatellu, et onkohan vika siinä et en käytä alkoa ja häntä se häiritsee?
Voiko tuollainen olla syynä ja vaikuttaa asiaan?? ..kaikkea sitä tulee mietittyä?
Josspa se haluuaa baarikaverin rankan työviikon päätteekksi?
No enpä usko, hänellä on paljon parempi harrastus ja hän on siinä hyvä ..parempi kun itse tietääkään!
Onhan se kamalaa olla vihattu, sen jälkeen kun on ollu rakastettu.
On niinkun olis vaan jostain katkaisijasta käännetty vipu asentoon 0!
No ei oo väärin kaivata ja niin kuin joku jo kirjoitti, niin kun oppiielämään myös yksin ja on hyvä itsetunto ei tarvitse tuntea, että roikkuu tai on jotenkin epätoivoinen, eikä tuntea itseään "kakkosvaihtoehdoksi", "kynnysmatoksi" jne.
Tuntee puhdasta rakkautta ja nöyrtyy rakkauden edessä!
Juurio näin, toi yksin eläminen opettaa paljon enemmän kun lukemattomat epä onnistuneet suhteet.
Kun tunnet itsesi osaat olla sellainen kun olet, silloin olet mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen ihminen myös muiden mielestä.
Sinulla on varmasti ominaisuuksia, harrastuksia, luonteen peruspiirteitä joilla erotut ja joita kehittämällä teet itsestäsi persoonan.
Kaikkea ei tarvitse kokea itse (niitä epämiellyttäviäkään asioita) riittää kun pidät silmäsi ja korvasi auki, käytät järkeä, mutta silloin kun tuntuu oikealta avaat myös sydämesi!
Mulla ainakin molempia sekä epäonnistuneita ja myös onnistuneita suhteita
löytyy ystäväpiiristäni ja niistä aika hyvin on arvannut mikä suhde kestää ja mikä ei.
Löydät varmaan ajatusmaailmaltaan järkevämmän ihmisen, toi sun kaipaamas tuntus säälittävältä ja kostonhimoiselta ihmiseltä. hakee omalla heikolla hetkellä lohtua mistä sattuu, taitaa kelpaa kuka vaan?
Joo alan olla sitä mieltä et turha kaivata naista joka on itsekin juoppo, kaikki viime yhteydenotot on ollu päissään tehtyjä ja viime sp ilmeisesti lähetetty
moneen osoitteeseen (jokin niistä tärppää, sit helppo valita), sisältö lisäksi sekoileva.sopii hyvin juopon kaveriksi.
Ehkä sitä joskus löytee ystävän joka ei oo noin monessa suhteessa ryvettyny
ja liian kokenut kaikenlaista ikävää nähdäkseen toisessa sen hyvän.