...saat kuulla sen mieheltä, lukea sen kirjeistä kun hän on kirjoittanut sydämen pohjasta rakkaudentunnustuksen naiselle, että nainen on se jota hän on aina etsinyt ja halunnut? Lisäksi saat käsiisi kuvia, jossa miehesi ja tämä nainen ovat rakastuneen näköisenä yhdessä?
Tiedät ja luet, että miehesi on kirjoittanut haluavansa eron ja sanoo sen sinulle, mutta ei kerro syytä että hänellä on toinen?Luet kuinka hän kirjoittaa että ei ole rakkausavioliitossa eikä onnellinen ilman tuota toista naista? Lupaa ottaa eron tuolle toiselle naiselle?
Ja vielä, kun saat lukea, että miehelläsi on ollut useita Facebook sivuillakin, joiden kanssa hän on ollut "työmatkoja" viikonloppuja, ihastunut ja rakastellut toisten naisten kanssa? Kerran tunnustanut itse, ja sinä annoit anteeksi.
MIltä sinusta tuntuisi, jos tällainen mies sanookin nyt sinulle, että haluaa lastenne vuoksi jatkaa avioliittoa ja ei ole enää kontaktissa tuohon toiseen naiseen, ja lopettaa? Uskoitsitko? Uskotko, että miehesi olisi nyt yhtään enää onnellinen kanssasi? Jopa sait lukea, että lasta halusi tuon toisen naisen kanssa kerrankin rakkaslapsena? Sitäpaitsi sinä olit juuri mysö rasakaana, ja raskausaikana miehesi aloitti tuon suhteen, herkimmässä tilassasi, juri kun teidän tulisi yhdessä odottaa kolmatta lastanne, helliä toisinanne? Sen sijään hän torjuu sinut ja on sinulle kylmä, koska on rakastnunut toisaalla.
Kun lapsi syntyy, tilanne ei muutu, mies on edelleen etäinen ja ei ota sinua huomioon, lähtee illalla aina tuon toisen naisen luokse, sinulle sanoo menevänsä lenkille!
Miltä tuntuisi, kun tiedät miten jumasti koko avioliiton ajan sinulle on valehdeltu? Olet riippuvainen miehestä, sinä rakastat tai luulet niin, mies ei. Voisitiko jatkaa eteenpäin ja uskoa että miehesi muuttuu? Aina kun ovi sulkeutuu ja mies lähtee työmatkalle,. et tiedä mitä miehellä mielessä. Sitäkään et tiedä, että mies oli pitkään yhteydessä tuohon toiseen naiseen, vaikka lupasi sinulle että loppu.
Tiedät ja luet, että miehesi on kirjoittanut haluavansa eron ja sanoo sen sinulle, mutta ei kerro syytä että hänellä on toinen?Luet kuinka hän kirjoittaa että ei ole rakkausavioliitossa eikä onnellinen ilman tuota toista naista? Lupaa ottaa eron tuolle toiselle naiselle?
Ja vielä, kun saat lukea, että miehelläsi on ollut useita Facebook sivuillakin, joiden kanssa hän on ollut "työmatkoja" viikonloppuja, ihastunut ja rakastellut toisten naisten kanssa? Kerran tunnustanut itse, ja sinä annoit anteeksi.
MIltä sinusta tuntuisi, jos tällainen mies sanookin nyt sinulle, että haluaa lastenne vuoksi jatkaa avioliittoa ja ei ole enää kontaktissa tuohon toiseen naiseen, ja lopettaa? Uskoitsitko? Uskotko, että miehesi olisi nyt yhtään enää onnellinen kanssasi? Jopa sait lukea, että lasta halusi tuon toisen naisen kanssa kerrankin rakkaslapsena? Sitäpaitsi sinä olit juuri mysö rasakaana, ja raskausaikana miehesi aloitti tuon suhteen, herkimmässä tilassasi, juri kun teidän tulisi yhdessä odottaa kolmatta lastanne, helliä toisinanne? Sen sijään hän torjuu sinut ja on sinulle kylmä, koska on rakastnunut toisaalla.
Kun lapsi syntyy, tilanne ei muutu, mies on edelleen etäinen ja ei ota sinua huomioon, lähtee illalla aina tuon toisen naisen luokse, sinulle sanoo menevänsä lenkille!
Miltä tuntuisi, kun tiedät miten jumasti koko avioliiton ajan sinulle on valehdeltu? Olet riippuvainen miehestä, sinä rakastat tai luulet niin, mies ei. Voisitiko jatkaa eteenpäin ja uskoa että miehesi muuttuu? Aina kun ovi sulkeutuu ja mies lähtee työmatkalle,. et tiedä mitä miehellä mielessä. Sitäkään et tiedä, että mies oli pitkään yhteydessä tuohon toiseen naiseen, vaikka lupasi sinulle että loppu.
Vastaukset 41
Vanhimmat
En ikinä voisi sulattaa tuollaista, en tulisi koskaan enää luottamaan. Parempi hyvä ERO KUIN HUONO LIITTO. Kuka antaa tehdä itselleen noin, on oltava jollakin asteella joko rahallista etua ajatteleva jos sitä on, ja kylmä kuin kapakala.
Rakastuminen toiseen ja jos sitä salataan eikä mies kerro, se on pahinta pettämistä. Seksi siihen päälle, koska rakastuneena voit arvat, että seksikin on täydellistä.
Ottaisin eron ilman muuta. Soisin miehelle tuon toisen , oikean rakkauden jos hän kerran VARATTUNA miehenä on voinut toiselle niin kertoa, ja vielä eroa luvata.
Särkisin vain itseni, ja lapset kyllä aikanaan huomaisivat kylmettyneisyyden, sillä tuohon paikkaan kuolisi minun rakkauteni myös.
Voivoi, Lissuko se siellä taas tehtailee aloituksia ja vastaa itselleen. Bimbamboo!
Lissu ei ole vieläkään antanut anteeksi itsekkäälle vaimolle. Miksi se vaimo ei ymmärrä Lissun parasta?
Saisi olla Lissu hyvillään kun ei tuollaisen miehen kanssa tarvitse jokapäivää jakaa...mies pettää varmasti jatkossakin.
Jättikö Lissu miehen, mies ilmeisesti itki perään, niinkuin yleisesti menee? Mies ei kestä että rakastettu tekee lopun jos mies ei osaa toimia ja uskallakkaan erota. Vedättää vaimoa ja vedättää toista naista. Jos todella rakastaa, niin kyllä eroaa, toisin on tietenkin se helppous ja laiskuus olla eroamatta jos rakastaja lopettaa. Miesparkahan jäisi ilman molempia naisia, nyyh.
Minä kyllä vaimona en kestäisi lukea tuollaisia, antaisin miehen mennä, ja jopa käskisin mennä.
Just noin nimim. ENTÄ OS.
Miehelle kova pala, nyt täytyy taas tyynnytellä omaa akkaa ettei jää ilman kattoa pään päällä, ja ai niin, vaimolla on varoja:)
Mutta kovaa työtä teettää, kovasti on kertonut tehneensä erehdyksen(taas kerran), mutta tällä kertaa toi kakkosnainen ei jaksanut kattoo kun ukko lupaili ja lupaili, kertoi liittonsa epäkohdat, ja rakkauden puutteen, samalla törkeesti naiskenteli ja rakasti toista (perjantai-iltana pussikaljaa mukaan, muka kavereiden kanssa saunaan..minne menikään...ihan kuin nytkin:))...kakkosnainen päätti hieman testata miehen lupaukset.
Aijai, tämä on miehelle kova pala. Ole vaan sinä LISSU tosiaan onnellinen, että et ole tuon päänsä pensaaseen laittavan vaimon roolissa, olisitko todella voinut luottaa?
Tuo mies ei ole oikea mies, vaan m u na l l a a n ajatteleva, tai niinkuin salasuhteilijat useimmiten, heikkoluonteisia, narsisteja, jotka valitsevat puolisokseen juuri sellaisen jota voi huijata, tyypillistä vielä on, että tehdään paljon lapsia, koska vaimo saa lapsista sitten sitä rakkautta mitäö mieheltä ei tipu, ja mes sitoo lapsilla vaimon lastensa hoitajaksi, yksin kun ei lasten kanssa tuo mies ikinä pärjäisi. Eikä tuo vaimokaan, siksi sietää ukon pukkitouhut....mahtaa maistua hyvälle:(
Mikä ja kuka on tämä kirjoittajaa Lissuksi haukkuva? Mitä tämä ihminen tekee täällä palstalla muita herjaten? Poistu please jos et osaa asiallisesti keskustella.Please. Taidat olla pettynyt elämääsi.
Varmastikin se Lissun ukkomiehen vaimo...
Hallooo pahvi.. Limalissu on tällä foorumilla jokaisen tuttu. Turha, tyhmä kakkosena roikkuva idiootti. Nainen, joka ei ymmärrä että on jäänytkin kakkoseksi.
Ai Lima-Lissu (niinkuin täällä haukutaan tuota ukkomiehen rakasta) olisi tässä jotakin hävinnyt?Minusta tuntuu, että jos tuo nainen olis se sama kuin edellinen, niin hän sentään on ajatellut asiaa ja ei ole tyhmä. Hän on käynyt varmasti asioita päässä läpi, varmasti päässyt jo miehestä yli, sillä vain se joka voi luopua rakkaastaan eikä roiku, rakastaa oikeasti, ei omistavasti, eikä pidä toista itsestäänselvyytenä.
Vaimo, joka tuollaisen luettuaan ja koettuaan mutta silti vain jatkaa, laittaa päänsä pensaaseen, eikä työstä asiaa oikein, katkeruus peitetään, viha painetaan ja pettymys sisimpään, kunnes purkautuu joskus esim. sairautena.
En voisi ikinä kestää ajatusta, että mieheni rakastuisi, todistelisi sitä toiselle, ja minä vain katsoisin vierestä ja odottaisin miestäni takaisin. Toimintaa, sitä kyllä tekisin. Ja vielä raskaana, hui sentään, paljon on ollut tietenkin vaimolla kestämistä, hormonitkin ovat aivan sekaisin. Mies, jos on oikea mies. olisi ollut hyvä olla salailematta pitkään, mutta useinhan nuo miehet haluavat jäädä kiinni, koska eivät uskalla itse tunnustaa.
Lissulla varmasti pyyhkii ylipäätyään hyvin, entä tuolla vaimolla? Jo aivan itsensä kannalta toivon, että löytää vielä itselleen myös miehen, joka kertoo :minä rakastan sinua, oikeasti.
Niin varmasti on, joka palstalla Lissua panettelee. Kai on aikaa moiseen kun mies sillävälin Lissun luona HIH:))))))))))
Nojaa.. jos nyt noin kävis.. uudestaankin, niin.. tekisin melko samalla lailla kuin aiemminkin.
Eli aikani kattelisin tekohymyllä ja yrittäisin parhaani mukaan olla kuin mitään ei olisi tapahtunut(ja eipä se ex ny niin huono ollut, etteikö siitä iloakin irti saanu), kuppaisin äijää minkä kerkeisin, siirtelisin varat piiloon ym. Samalla katselisin ympärille, josko se "oikeasti rakastava" kumppani löytyisi.
Sit eräänä kauniina syyspäivänä vaan kylmästi heippa! En voi valittaa et kauheen huonosti ois asiat ollu eron jälkeen.. :)
"Eli aikani kattelisin tekohymyllä ja yrittäisin parhaani mukaan olla kuin mitään ei olisi tapahtunut(ja eipä se ex ny niin huono ollut, etteikö siitä iloakin irti saanu), kuppaisin äijää minkä kerkeisin, siirtelisin varat piiloon ym. Samalla katselisin ympärille, josko se "oikeasti rakastava" kumppani löytyisi.
Sit eräänä kauniina syyspäivänä vaan kylmästi heippa! En voi valittaa et kauheen huonosti ois asiat ollu eron jälkeen.. :)"
TYTTÖ, OIKEETA TOIMINTAA, SINULLA ON ITSETUNTO KOHDALLAAN, JA VARMASTI MENESTYT AMMATISSA, YKSITYISELÄMÄSSÄ KUIN MYÖS RAKKAUDESSA! ETKÄ KUOLE KATKERANA JA ONNETTOMANA!
Jos tällaisia naisia olisi enemmän, tapahtuisi vähemmän pettämistä,, koska esimerkistä otetaan oppia, Äidit, kasvattakaa lapsistanne sellaisia, että eivät salli pettämistä, jos puoliso rakastuu toiseen on se ohi. Lapsilla ei sidota liittoa jossa rakkaus loppu. Lapset menee vain sekasin (he aistivat kaiken) jos vanhemmat huopaa ja soutaa,,,erota vai ei erota....
Rehellsistä ja hyvä esimerkki on riidellä asiallisesti myös lasten edessä asia selväksi, eikä hissutella, näin lapsi oppii että omia puolia on pidettavä ja on olemassa rajoja joita ei saa rikkoa...pettäminen ja varsinkin salasuhteilu.
Pahinta on, jos lapsi kuulee vaikka isän salarakkaasta itse jostakin muualta, tai huomaa että iskä on rakastunut toiseen, itselleni kävi näin, poika katso silmät suurena (miehen) kun isä oli minuun hullunlailla rakastunut ja sekaisin, äidille kertoi kotona että haluaa eron, samaan pojalle, Kun poika kysyi miksi isi, isi vastas että ei rakasta äitiä. Vaan siellä on isi vieläkin, sai taas äopältä anteeksi(taas jälleen kerran) ja poika varmasti aika sekaisin, onneksi ei tiedä kuitenkaan koko stooria..tiedä vaikka joku päivä kuulee myöhemmin joltakin....isi rakastaa toista, mutta heidän vuoksi jäi äidin kanssa rakkaudettomaan avioliittoon.
Kiitoskiitos.. ja tuo "heippa" tapahtui pari vuotta sitten lopulta. :) Oli uus, nykyinen aviomies, onneksi sitten tukena. Mies kun jostain syystä tuntui pimahtavan ihan täysin ja oli siinä musta silmä jokusen kerran lähellä. Ja toki olin itse se pahin petturi sitten lopulta kuulemma :D Hoidin ns. perhe-elämän täysin moitteettomasti loppuun asti. Enkä urkkinut tai kysellyt mtn.. niin mies tuudittautui siihen, että saa sekä vaimon että salarakkaat. Pari vuotta sitä kesti, mutta pitempään en olisi jaksanut varmaan esittää enempää.
Halusin vain heittää esimerkin, ettei se aina ole totuus.. minkä kakkonen näkee siinä "miehessä roikkuvassa vaimossa". Moni pelaa peliään myös, kun on ukko kerran kiinni jäänyt.. ja tyhmä sitä antaa puolet erossa pettävälle miehelle!!
Enkä ole edes katkera, ihme kyllä. Mies oli omalla tavallaan täydellinen, mutta halusi "harrastaa" muita naisia. Ja meillä kuulemma olisi ollut ihan hyvin kaikki, jos olisin sen sietänyt ;) hahahaa... no, joillekin ei sovi yksiavioisuus. Ikävä kyllä.
....kotona.
Tuollaista sietävällä vaimolla on joku kompleksi. Ei normaali nainen joka yhtään selvillä vesillä voisi koskaan tuollaista sulattaa. Yksinkertainen mielipide. Jos, niin kyseessä on lapsuudessaan paljon menettänyt ihminen, joka nyt elää miehen kautta, ei uskalla irrottautua ja antaa käsitellä itseään noin,
Soisi nyt miehelleen, petturille, vapauden ja uuden rakkauden, tulee itsekkin onnellisemmaksi, ilman rakkautta puolisolta. It is really over.
Tulee ajassaatssa kyllä huomaamaan....
En kestäisi ajatusta, että miehelläni on ollut liiton aikana tietämättäni naisia, ja vielä vähemmin että on kertonut liitostamme tuolle toiselle. Se, että on vielä rakastaunut ja sen myöntänyt olisi tippa kaiken päälle. MIes ei ole arvoiseni, olisin todella naimisissa väärän ihmisen kanssa.
En voisi elää tietoisuudessa, että minun kanssa vaan ollaan lasten vuoksi , joka jo sinänsä on väärin, sillä lapset ansaitsevat isän ja äidin jotka joko rakastavat toisiaan tai näyttävät ratkaisuja tekemällä että virheistä ja pettämisestä on seuraamukset sekä rakkaus voi loppua, kunnioittavampaa on elää erillään ja pitää lapsista silti huolta kuin tumat pilvet ja epäluottamus perheessä. Huono esimerkki lapsille, erittäin huono. Lapset seuraa siten vanhempana esimerkkiä, jonka kotona saaneet, ja tulevat varmasti onnettomiksi.
Vaimolla on varmasti hirveät ajat, mutta jos on järkevä ymmärtää että liitto vetelee loppua.
Miltäkö tuntuisi? Vaikeahan tuohon on vastata kun ei ole moista asiaa kokenut mutta arvailla voi tietenkin ihan jokainen. Kai sinä aloittaja voit itsekkin kuvitella miltä sellainen tuntuisi? Kuitenkin jokainen kokee asiat ja kriisit eri tavoin eikä kukaan toinen voi mennä sanomaan mitä tietä toisen pitäisi kulkea. Emme me ole oikeita sanomaan petetylle vaimolle mikä olisi hänelle oikea ratkaisu tai emme me voi oikeasti tietää kuinka rakastunut mies toiseen on ollut. Oikea rakastaminen kaiketi toivoo toiselle hyvää eikä vaadi itselle mitään. Oikea rakastaminen voikin olla vain vaimon rakkaus pettävään mieheensä eikä välttämättä riippuvuutta? Mikäli vaimo kykenee anteeksiantoon voisi kuvitella hänellä olevan vähiten kärsimystä koko asiasta sillä anteeksianto vapauttaa ihmisen kärsimyksistä. Minä uskon että pahinta kärsimystä kokee tuo mies joka joutuu elämään itsensä kanssa loppuelämänsä ja katsomaan itseään joka päivä peilistä. Ei varmaan kovin helppoa ole se kun tietää pettäneensä. Ei mies voi kokea rakkautta jos tietää olevansa itse paha ihminen ja tekevänsä jollekkin väärin. Ei voi rakastaa jos ei rakasta itseään ja pidä itseään sen arvoisena. Ei pysty ottamaan sen toisen naisen rakkautta avoimesti vastaan kun kaapit on täynnä luurankoja. Sitä kuvittelee varmasti yhtä sun toista ja hakee epätoivoisesti jotakin erityistä tunnetta että minä olen tärkeä jollekkin. Se on itsepetosta.
että sua on kusetettu ja oikein pitkän kaavan kautta.
Lima-Lissuko se täällä taas inisee. Hei ihan oikeesti, tätä sun katkeraa kitinää ei vaan jaksa. Kuinka joku voi olla noin yksinkertainen, ettei ymmärrä että ei sitten ollutkaan se sielunkumppani, joka hörhöpäässään kuvitteli olevansa.
Hei vaan kaikille tälläkin palstalla. tottakai silmiini sattui heti tuo vuodatus miehen juoksuista ja uus rakkaudesta.
ensin säälin naisparkaa, ettei älyä lähteä ja anna ukkonsa mennä,
mutta sit alkoi tulla noita LimaLissu juttuja.
Jos ne ovat totta tällä LimaLissulla ei nyt ole lääkitys kohdallaan.
Antakaa ihmiset vaimojenne ja miestenne mennä jos on meno päällä, kellään ei ole oikeutta olla esteenä toisen elämälle.
Olen kokenut tuollaista, mutta huom! ex-miehelläni oli vain tämä yksi suhde, ei useita lyhyitä niinkuin tuossa a p:n tarinassa.
Kun ex-mieheni tunnusti minulle, samalla kertoi lopettaneensa suhteen(myöhemmin kuulin että tuo nainen lopetti), oli se minulle isku päin kasvoja. Koko luottamus romahti kertaheitolla. Olin ollut siinä uskossa, että nuo miehen menot ja vetäytyminen luotani oli vain stressiä. EI se sitä ollut, vaan mieheni oli rakastanut toisaalla. Useita kuukausia olivat salanneet molemmat rakkauttaan, ja olin vielä raskaana, odotin toista lastamme. MIes ei ollut onnellisen oloinen ollenkaan kotona, no voin vain kuvitella, kun koko ajan ajatteli toista, että minun ja mahassani olevan toisen lapsemme seura ei ollut miehelle niin tärkeä kuin tuo toinen nainen. Ja ei ihme, tuo nainen oli kaunis, tai oikeastaan täysin mun vastakohta. Rohkea, ylväs, paljon kokenut ja nähnyt, omillaan toimeen tuleva ja lapset jo hyvässä iässä, eronnut siis, mutta hyvä ero ilmeisesti, koska lasten isä oli usein lasten kanssa uuden vaimon kanssa, ja kaikki näyttänyt niin harmooniselta.
Meis itki, selitti, uhkasi tappaa itsensä, myänsi olevansa sika, mutta muka erehdys ja suuri pettymys tuo rakastuminen. Miksi muka? Luin myöhemmin sähköposteja, ne oli minun aivan pakko nähdä, mieheni vannoi suurta rakkautta ja unelmiensa täyttymystä nyt vihdoin tuolle naiselle. Koski, koski niin hirveästi lukea, sanoja , joita oma mieheni ei ollut minulle oikeastaan ikinä sanonut, ei edes naimisiin mentäessä. Järkiliitto, koska lapsi oli jo tehty, ja suku hoputti,sekä minä nimenomaan halusin häät.
Aloin tuosta päivästä suunnitella tulevaisuutta ilman miestäni. Kesti vain vähän aikaa, aloin vihata häntä. Katselin oikein valokuvia yhteisiltä ajoilta, ja ymmärsin, että hän ei ollut sanonut minulle koskaan että rakastaa minua, niinkuin kyllä nyt tuolle toiselle. Mitä siinä enää miettimään, huijaisinko itseäni, halusinko elää liitossa, jossa toinen ei oikeesti minua rakasta tai on jopa lähtenyt toisen naisen mukaan ,,,omasta tahdostaan.
Tuosta on aikaa nyt 2-vuotta, olemme eronneet, ja koska todella pääsin vihan yli, mutta annoin anteeksi, en ikinä olisi voinut jatkaa avioliittoa. Kotonamme oli kriisin jälkeen kyllä rauhallista, PEITIMME LAPSILTA pahan olomme ja riidelty ei lasten edessä, tai toinen oli vauva, ei olisi ymmärtänyt muutenkaan.
Ymmärsin, että vain lasten vuoksi ei kannata jatkaa missään nimessä, koska lapset tarvitsevat kyllä vanhempia molempia, mutta ei onnettomia sellaisia.
Ja Ex-mieheni...ei mennyt kauaakaan, nyt hän on uudelleen yhdessä tuon rakkauden kanssa, vaikka olikin muka eronnut hänestä.
En ole naiselle katkera, rakkauden kyllä kuuluu voittaa jos se siltä tuntuu. Itsekkin uskon löytäväni rinnalleni vielä minua rakastavan ihmisen, sellaisen, joka sen myös minulle sanoo......
Fiksu kirjoitus, oli kuin omasta elämästäni
Voi hyvä ihme. Luuletko noiden sepustuksiesi uppoavan johonkin ihmiseen. Eikö sinua ole kukaan läheinen ohjannut saamaan apua.
Siis eikö se nyt tajuaa, että kaikessa yksinkertaisuudessaan ja hulluudessaan se on niin uniikkidorka, että kaikki sen kirjoitukset tunnistaa vaikka se milloin kirjoittelis kakkosena, miehenä, vaimona tai vaikka sekopään komppaajana. Päivät pitkät se laittaa plussaa omille sairaille kirjoituksilleen ja miinuksia niille, jotka sitä kritisoivat. Hullu se on, seinähullu.
Ei varmaan ole helppoa kummallekaan. Miksi et anna eroa,ja antaa miehesi mennä.
Olen itse ollut "toinen nainen" yli 15 vuotta, rakastamme toisiamme, hänen vaimonsa tietää ja on soitellutkin minulle humalapäissään, mutta eroa hän ei anna, tai siis uhkaa tehdä itsemurhan jos mies lähtee, hänen elättäjänsä, muustahan tässä ei ole kysymys. Pari kertaa hän on yrittänytkin itsaria tableteilla, mutta ei vakavissaan, koskapa soittaa sitten miehelleen että olen ottanut niitä ja niitä pillereitä, näin mies rientää kotiin ja vaimo sairaalaan.
Sietämätön on sinun tilanteesi, ja niin minunkin.
Anna siis miehesi mennä, se on kaikille paras.
Ja ajattelepas asiaa toisinpäin ???
No noinhan tekee myös tää Lissun ukkomiehen vaimo, just tuollaista henkensä ottamisuhkailua, todella sairasta. Näin mies minulle kertoi.Lähdeppä sitten siitä noinvain, vaikka se nimenomaan olisi parasta tuollaiselle ihmiselle, jättää kylmästi.
Hei haloo jos mies haluaa erota ei siinä vaimon lupaa nykyään tarvita. Elätkö sinä sitä parisuhdearkea tuon miehen kanssa jota rakastat ja joka sinua rakastaa? Ei hitto kukaan viittätoista vuotta roiku kakkosena ja anna rakastamansa miehen pallotella itseään. Suahan se on pallottanu jos roikkuu niin kauan vaimossaan? Ette te rakastavaiset voi antaa joidenkin uhkailujen vaikuttaa elämäänne jos haluatte olla yhdessä? Mies olisi voinut tietenkin hoitaa sen tonttinsa paremmin ilman katkeraa erokuviota joka syntyy just valehtelusta. Miksi ei eronnut reiluasti kun iski silmänsä sinuun niin ei tarvisi nyt kärvistellä katkeran vaimonsa kanssa? Hehän ovat muokanneet toisistaan just tuollaisia. Aattele se mies on ihan oikeasti vaimonsa ansioista se mies johon sinä rakastuit.
ei tarvita toisen lupaa avioeroon, ei niin, mutta kun ei sitä oikein uskalla ottaa toisen hengenmenoa omalletunnolle, saattaa olla että tämä vaimo-parka saattaa vielä vahingossa onnistuakin uhkailuissaan.
Ja aattelen, mutta mies ei todellakaan ole vaimonsa ansiosta se mies johon minä rakastuin, KAS KUN KUKAAN EI TOISTA PYSTY MUUTTAMAAN, ei edes
kotiin elätettävät juopot pullahiiri vaimot. Ja olemme olleet yhdessä jo 15 vuotta, eikä vaimolle ole valehdeltu, heti alusta on kerrottu totuus.
Kyllä parisuhteessa puolisot muokkaavat toinen toisaan aina. Se on tosiasia. Mitä sinä pohdit sitä jos vaimo itseltään hengen riistää. Saathan silloin sen miehen kokonaan. Miehen täytyy olla melko huonosti onnistunut avioliitossaan jos vaimosta on tullut juoppo pullahiiri? Minä en voisi kokea vetovoimaa miestä kohtaan jonka oma vaimo voi huonosti sillä se kertoo myös siitä että mies ei osaa hoitaa aviomiehen rooliaan. Aikoinaan varmasti meni naimisiin ihan omasta tahdostaan ja todennäköisesti oli rakastunut tähän vaimoonsa?
Minun tietämässäni tapauksessa mies on kotona kontrollifriikki, sanelee naisen pukeutumista, on pikkutarkka, lapsille ei saa tulla yökylävieraita, mies pettänyt usein, kerran myöntänyt ja sen jälkeen vaimon luottamus mennyt. Mies pitää huolta itsestä, käy yksin tai kavereiden kanssa ulkona, vaimo kolmee lasta kotona hoitaa, koska tällaisessa liitossa on usein ne lapset turvasatama.
Vaimo on vielä moisesta hirveän mustasukkainen, eikä halua erota kun nytkin mies jäi kiinni, vaikka nyt olikin pitkä suhde ja mies rakastui, kakkonen lopetti kun ei jaksanut pää enää tota vaimolle salaamista ja paljasti koko homman.
Mies pitää oikeutenaan käydä panemassa kapakan jälkeen jotain naikkosta, ulkomaantyömatkoilla jos sun mitä juttua, pitää oikeutenaan että määrää asioista kotona, seksileluja kaappi täynnä jotka rakastajallekkin näytti, piti oikeutenaan tuoda rakastaja omaan kotiin kun vaimo viikonloput kriisin vuoksi pois kotoa lasten kanssa, nukkuivat ja rakasteli siellä sohvalla, lattialla, laspen sängyssä. Kakkoselle kertoi kaikki vaimon huonot tavat, epäkohdat, unet ja että on jo usein halunnut erota, kertoi vaimon raha-asiat, näytti valokuvat.
Kyllä siinä normaali HUOM: NORMAALIJÄRKINEN kaiken tämän tiedettyään mielenterveudellisesti varmasti alkaa horjua, ja voi jopa tehdä itselleen jotakin.
SIlti vaan kesttää ja raukka eteeenpäin tämän egoisti ,
friikkimiehen kanssa jatkaa. Rakastaja kun alkoi vaatia päätöstä ja alkoi kertoa miten huono asia on pettää ja oikeesti laiminlyödä vauvaa, lapsia ja vaimoa, ei ole suoraselkäisen miehen hommia..niin mieshän ei ollut tottunut tähän että joku häntä arvostelee ja alkaa jopa ohjailla ja määrätä. Sur, tuli pissit housuun ja ukko palas hiirenä koloonsa tämän SUUNKIINNI pitävän vaimon tykö. Reppana.
Miltä susta tuntuu, kun noin 10-vuoden päästä viimeinkin tajuat, ettei se ukkomies sua rakastanutkaan.
Sä kuvittelit kaikki noi vuodet, että se olis sun kanssa jos vaan voisi.
Kerro se meille kaikille, mutta vasta sitten kun tuo 10-vuotta on kulunut, koska nyt ei enää jaksa tota samaa virttä kuunnella.
No ei kukaan hullu tuhlaa elämäänsä jos kaikki kotona ukkomiehen kanssa ilman päätöstä noin kauan. vain jos ei halua lapsia tai lapset kasvaneet pois kotoa. Kyllä miehen pitää tehdä päätös hyvi nopeasti, kunnon mies ei salasauhteile, vaan ketoo siitä rehellisesti ja eroaa jo on rakastunut...oikeesti.Siinä ei auta mikään, paitsi jos itsarilla puoliso uhkaa,,,se hidastaa tilannetta.Senkin nainen tekee heikkouttaan kun yrittää pitää kiinni.
Tosi, kunnon mies ei salaile, vaan tekee päätöksiä, ja sinänsä jos jo uskaltaa lähteä suhteeseen lasten isänä, aviopuolisona, on se merkki että mies ei ole aivan järkevä. Jotkut miehet ovat vaan tottuneet saamaan vaimolta anteeksi, niin kyllä kelpaa välillä seikkailla.
Onnellinen, kyllä, sitä minä ja me olimme, ja sitä ei kukaan ota meiltä pois. Suhteemme kesti n. 9kk, ja olisi vieläkin olemassa jos en olisi tehnyt virhettä...
Luotin vain miehen sanaan, mutta en tiennyt että vaimo on sairaan riippuvainen ja ei luovu miehestään, vaikka tietää että mies ei häntä rakasta:suoraan sanottu, äänen useasti, ja kirjoitettu ja luettu. En ala kilpailemaan miehestä, kyllä oikean miehen tulee kilpailla ja taistella naisesta, ei toisinpäin.
Velvollisuus on eri asia kuin rakkaus. Itsensä tappamisella sekä lapsen samalla ei saa uhkata, se on sairasta. Säälistä ei tulisi vain jatkaa yhdessä ja pitää toisesta kiinni uhkailemalla.
Hiljaa olemalla ja asian muka unohtamisella ja pään puskaan laittamisella ei ole pitkää elämänkaarta, huuda, itke, raivoa, sano pahasti, pura tuskasi...niin saat rauhan ja ilma puhdistuu.
Vaimo, miksi taistelet ihmisestä joka ei oikeasti sinua rakasta? Miksi et suo uutta onnea miehellesi? Miehesi odotti että sanot:lähde, niinkuin jo tammikuulla sanoitkin, kun sait kuulla että miehesi onkin rakastunut, siksi aina poistuu kotoa..tuon toisen luokse, aloit tuon helvetillisen piinan itsellesi etkä haluakkaan enää erota. MIes on liian heikko itse tekemään sen, tiedät kyllä, lasten vuoksi jotka niin isää kotiin odottavat.
Sinä tulet huomaamaan, että turhaan yrität jatkaa liittoa eteenpäin, luottamus on taas nollassa, sinua petettiin ennenkin, annoit anteeksi, miten sinä voit elää noin? Tietoisena rakkaudettomuudesta hänen puolelta kohtaasi.
Vuosi, ehkä pari, ja huomaat tehneesi virheen. Nyt juna oli asemalla, olisit voinut hyvällä syyllä nyt hypätä kyytiin,,,kuin kaikki on p a s ka na.
Kaikki tuo aika, hetket, illat, viikonloput, ne olivat niin rakkaudentäyteisiä meille, ja ne ovat sinulta pois. Et tule ikinä saamaan sitä mieheltäsi, mitä hän pystyi minulle antamaan, ja tämän tiedät koska sait lukea sen miehen minulle kirjoittamasta viestistä.
Eikö tunnu pahalta tietää, että hän rakasti minua niin paljon, ei kukaan ei ketään ennen noin? Eikö se saa sinun silmiä auki?
Särkyneet ovat meidän molempien sydämet, sen näen myös hänestä, sorry, sinä et, et huomannut ennenkään mitään merkkejä, koska et tunne hänen sieluaan.
Liian heikko mies? Eiköhän ole niin että sinun rakkautesi ja teidän rakkautenne olisi pitänyt olla vahvistava ja antaa miehelle myös rohkeutta tehdä se päätös itse? Ei mies voi vedota heikkouteen siinä kohtaa kun on lähtenyt tuolle tielle. Sinun on turha pohtia petetyn vaimon motiiveja olla miehessä kiinni. Ei kai hänen velvollisuutensa ole päästää miestä helpolla ja heittää pellolle? Sehän olisi liian helppoa raukalle miehelle joka on loukannut vaimoa. Mies olkoon mies ja luottakoon sinun tukeesi. Hän ei jää yksin. Vaimo jää. Vaimollakin on se sielu.
Taidat tykätä vääntää puukkoa petetyn haavoissa?
Turha rykiä kun pa s k a on jo housussa, kun mennään liian pitkälle,sanotaan suoraan että rakkaus loppu eikä palaa vaimoa kohtaan ja kerrotaan että haluaa erota, niin kyllä siinä on sielukin niin loukattuna.
Siis helpolla jos heittää miehen pellolle? Vaimo halusi myös eron, mutta kun paljastui että kaiken takana onkin toinen nainen tulikin eri ääni kelloon, eipä enää eroa haluakkaan. Ei tässä ole mistään muusta kyse kuin naisen taistelusta, naarastiikeri kamppailee petturista, ja haluaa täten kostaa rakastajalle koska tietää että jos antaa anteeksi mies jää kotiin lasten vuoksi, kontrolloi nyt koko ajan, ja tietää että mies ai anna tuolle rakastajalle sitä anteeksi että nainen uskalsi kertoa heistä ennen miestä.Aijai, se on miehelle kova pala kun nainen on rehellisempi ja suoraselkäisempi kuin hän valehtelija, salailea puoliso itse.
Mutta kaikki kostautuu vielä, ennemmin tai myöhemmin huomaa että turhaan taisteli ja piti kiinni, luottamus on taas miinuksella, tummat pilvet koko ajan ylhäällä, v i t ut u s olotila painaa koko ajan päälle,,,,ei sitä jaksa pitkään normaalijärkinen pitää tollasta kulissia yllä.
Mies taisi todella tykätä aiheuttaa vaimolle taas kerran tällaiset haavat, ei noita haavoja olisi tullut, ei kenellekkään, jos mies olisi kunnon mies, myöntäisi suhteen heti rehellisesti ja koska ei oikeasti välitä ja rakasta vaimoa lähtisi ja ei kiusaisi tuota vaimoa, näin se menee.Kaikilla on haavoja, kaikkien osapuolten haavat kirvelee...
Ja todella, suon rauhan vaimolle että parantuu, koska vaimo ansaitsee todella kunnollisen miehen, kauniskin on nainen kuin mikä, ei normaalimies tuollaista vaimoa pettäisi! Ymmärtäis vain omaa parastaan ja lopettaisi, koska siten voisi vielä suhtkoht nuorena löytää ihan varmasti itselleen oikean miehen joka oikeesti rakastaa. Ei kenenkään tarvitse kestää pettävää eikä antaa aina vaan uudestaan anteeksi ja siten tehdä itsestään taas syyllistä että mies pettää.
Asia on mun osalta loppuunkäsitelty, sydänkin parantui vaikka kyllä se kestikin, sitä pahensi vain miehen pitkät soitot tuntemattomalla numerolla. Silti, vaikka pahaa teki, tein aivan oikein, totuus eläköön!
Hei tosiasia on kuitenkin se että vaimo ei ole kutsunut toista naista avioliittoonsa alunperin. Ensin olivat he ja sitten siihen tuli toinen nainen. Vaimon tunteet ovat inhimilliset eikä hän ole voinut kaiketi valita onko avioliitto uskollinen avioliitto. Mies on tehnyt valintansa ja näemmä päättänyt ettei se ole. Alunperin mies oli hänen mies ja melkein ymmärrän halun kamppailla ja pitää kiinni piruuttaankin. Hänhän on jo menettänyt uskollisen miehen ja kaiketi menetettävää on jo vähemmän kuin sillä toisella naisella? En usko miehen kykyyn rakastaa yhtään ketään. Kuka tahansa osaa lässyttää kun haluaa olla edes jonkun silmissä se suuri rakastaja ja sankari. Vaimon silmissä sitä ei enään voi edes esittää. En usko että vaimo voi enempää kärsiä enään tilanteesta vaikka pitää kiinni miehestä joka ei itse pysty lähtemään. Jos mies on niin saamaton niin mitä väliä vaikka sitä rääkkääkin vähän pitempään? Vaimohan jo menettänyt käytännössä hänet. Eihän tuollaiselle miehelle tee mieli antaa yhtään mitään vai odotatko tosissasi että vaimo eron nyt tuossa tilanteessa vielä antaisi? Säälistäkö?
Sinä et voi sanoa mikä on toiselle parasta. Ei meistä kukaan voi. Kuljetaan vain omia polkujamme. Kauheasti menee energiaa kun miettii toisten ihmisten tekemisiä.