Parhaanystäväni äiti tappoi itsensä, ja ystäväni on todella masentunut. Miten voisin auttaa ystävääni? Olen kuunnellut häntä ja keskustellut asiasta, olen keksinyt muuta mietittävää, mutta pelkään että ystäväni masentuu, ja välillä itsellänikin on vaikea kuunnella, koska tekee mieli itkeä koska en tajua miten hän pystyi tekemään noin omalle lapselleen ja en halua alkaa itkemään.
Hän on sanonut ettei halua mennä juttelemaan kenellekkään ja pelkään että hän alkaa syyllistämään itseään....
Hän on sanonut ettei halua mennä juttelemaan kenellekkään ja pelkään että hän alkaa syyllistämään itseään....
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olisi hyvä, jos ystäväsi oikeasti menisi juttelemaan psykologille. Juttelu ei tilannetta muuksi muuta, mutta puhuminen auttaisi juuri tuossa, ettei ystäväsi syyllistäisi itseään ja masentuisi lisää. Pyydä, että hän antaisi sinulle luvan tilata aika ensimmäiseen keskusteluun.
Voimia sinulle. Muista kuitenkin, että sinä et ole hänen hoitajansa, olet ystävä toki, joka kuuntelee, mutta ammttiapua hän tässä ehdottomasti tarvitsisi.
http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/2011/07/1366244/kuinka-kohdata-sureva-ihminen-lue-vinkit-sanoihin-ja-tekoihin
Tuolta löytyy hyviä neuvoja ihan perus-lohduttamiseen, mutta siltikin suosittelisin että ystäväsi menisi puhumaan ammattilaisen kanssa. Edes yhden kerran. Mutta muista sinä kuitenkin pysyä hänen tukena ystävänä ja kuuntelijana!
Hei!
Kyllä tekstistäsi saa kuvan, että teet lähes kaiken mitä kunnon ystävä voi tuossa tilanteessa tehdä! Tekstisi oli aivan mahtavaa lukea, ja voin sanoa, että parasta mitä voit juurikin ystävällesi antaa on olla OIKEA ystävä :) Moni katkaisee meinaa ikävä kyllä tuossa kohtaa ystävyyssuhteet, itse olen sen kokenut.
Toki se raja on jokaisella ystävällä.. mut kehoitan jatkaan miten tähänkin asti, ja aika parantaa. Kun olet läsnä ja hänen ei tarvi pelätä että suhteenne katkeaa, saa ystäväsi jo siitä paljon lohtua vaikkei sitä ehkä huomaa sinulle ilmaistakaan.
Aika parantaa, joskaan ei saa unohtamaan..
Toki psykologilla käynnistä ystävällesi ei varmasti olisi haittaa, mutta itse en ole psykologilla läheisen itsemurhan tiimoilta käynyt. Koska koin ettei asia parane tuntemattomalle puhumalla, koska hän ei muutta muiden asenteita minua ja itsemurhaa kohtaan yms. Asioita käsittelin lähinnä siis päässäni ja onnekseni erittäin ymmärtäväiselle miehelleni olen puhunut asiasta kaiken, aina pikkusen kerrallaan, koen siitä olevan enemmän hyötyä.
Toki voisit ehdottaa että varaisit hänelle ajan ja lähtisit vaikka mukaan.
Tsemppiä teille molemmille!
Mun yks amis luokkakaveri teki itsarin kanssa tos vuoden alussa. Se oli mun ainoo kaveri ja en tajuu miksi se sen teki kun sillä oli asiatkin niin hyvin.
Etpä sinä minun mielestäni hyvää voi tekemällä tehdä. Jos yrität tehdä ystäväsi mielialan parantamisesta jotain tavoitetta itsellesi, olet lähtökohtaisesti tuomittu epäonnistumaan.
Jos ystäväsi ei halua mennä juttelemaan kenellekään, on hänellä siihen varmasti omat syynsä.
Jos tunsit hänen äitinsä, olet jo mukana jakamassa hänen menetystään joka tapauksessa, ja se on jo jotain. Jos et tuntenut, olet sitten siltä osin etäällä tilanteesta, ja silläkin on sitten omanlaisensa arvo. Älä yritä olla sitä mitä et ole.
Ystävän olemassaolo on tuki sinänsä. Joskus oikea ystävä jättää yksin, joskus se pysyy vierellä. Joskus se sanoo jotain, joskus se on hiljaa. Joskus jokin raja ylittyy ja ystävä viilentää välit tarvittaessa loppuelämäksi, joskus se korjaa välit jotka olisivat teoriassa voineet jäädä korjaamattakin. Sääntöjä ei ole, kaikki riippuu kaikesta. Toimi vain juuri niin kuin sinusta tuntuu hyvältä. Sinulla ei ole muita velvollisuuksia.