edes jostain!?
Ollaan oltu 5 vuotta yhdessä, eikä häntä oikeasti kiinosta mikään muu kuin tv, sohva, ruoka, ja lepo.
Häntä ei kiinnosta tietokone, ei ymmärrä mitään esim videoiden virityksestä, autojen korjaamisesta, tai mistään "miesten jutuista". Kalastus ei ole mielekästä, keskustelu esim yhteiskunnallisista asioista. Hän ei harrasta mitään. Joskus pelasi jääkiekkoa muttei sitäkään enää.
Elokuviin jos haluaisin mennä, ei miestäni saa kirveelläkään mukaan. Baariin kyllä voi mennä, muttei sinnekään ilman miespuolisia kavereita.
Saattaa nyt kuulostaa että miestäni ei kiinnosta edes minä, mutta niin ei sentään ole. Kyllä me rakastetaan toisiamme, mutta välillä tämä rassaa suurestikin. Itse olen aktiivinen kaikilla tavoin, ja mieheni taas passiivinen..vähän niin kuin yin ja yang..hahah..En tietenkään halua miestäni ryveta muuttamaan, mutta miten saisin hänet edes jostain kiinnostumaan!? tuo flegmaattisuus tarttuu minuunkin ja alkaa masentaa...väkisinkin tulee joskus verrattua omaa miestäni miespuolisiin opiskelukavereihini, joilla tuntuu olevan paljon enemmän henkistä sisältöä elämässään...antakaapa neuvoja.
Ollaan oltu 5 vuotta yhdessä, eikä häntä oikeasti kiinosta mikään muu kuin tv, sohva, ruoka, ja lepo.
Häntä ei kiinnosta tietokone, ei ymmärrä mitään esim videoiden virityksestä, autojen korjaamisesta, tai mistään "miesten jutuista". Kalastus ei ole mielekästä, keskustelu esim yhteiskunnallisista asioista. Hän ei harrasta mitään. Joskus pelasi jääkiekkoa muttei sitäkään enää.
Elokuviin jos haluaisin mennä, ei miestäni saa kirveelläkään mukaan. Baariin kyllä voi mennä, muttei sinnekään ilman miespuolisia kavereita.
Saattaa nyt kuulostaa että miestäni ei kiinnosta edes minä, mutta niin ei sentään ole. Kyllä me rakastetaan toisiamme, mutta välillä tämä rassaa suurestikin. Itse olen aktiivinen kaikilla tavoin, ja mieheni taas passiivinen..vähän niin kuin yin ja yang..hahah..En tietenkään halua miestäni ryveta muuttamaan, mutta miten saisin hänet edes jostain kiinnostumaan!? tuo flegmaattisuus tarttuu minuunkin ja alkaa masentaa...väkisinkin tulee joskus verrattua omaa miestäni miespuolisiin opiskelukavereihini, joilla tuntuu olevan paljon enemmän henkistä sisältöä elämässään...antakaapa neuvoja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitä muuta elämältä vois toivoa? Asia monimutkaistuu ja pahanee vaatimuksista solmuun jonka seurauksena xx% varmuudella ero! Kokeilkaa puolenvuoden eroa... -jos vielä tuntuu "yhteiseltä" hyvältä näyttää, eläkää yhdessä, mutta... niin sovitteko te? ?? -? yhteen? t.E
Mikä ihmeen neuvo se AINA on erota?!? Tää henkilöhän sano just että kyse ei ole rakkaudesta vaan tekemättömyydestä ja toinen neuvoo heti eroomaan, sekö se nyt on se ratkasu! Huh..
Eihän kyse ollu itse rakkauden ja suhteen toimimattomuudesta vaan miehen aktiivisuudesta!
Pitäskö kaikkien aina erota joka tilanteessa? Jos toisella on nuha, niin erotaan tai kokeillaan olla vähän aikaa erillään ja sitten katotaan tuleeko mitään?! MITÄ VITTUA!?!?
Ja itse kirjoittajalle: Itse olen huomannut, että on todella hankala rueta harrastaa mitään jos ei saa mitään virikettä ja kiihoketta asian "harrastamiseen", ja mistä tällasen saa? No siinä sitten onki kysymistä ja miettimistä, johon ainakaan mä en osaa vastata, mutta älkää nyt hyvän tähen erotko ton takia, jos muuten suhde toimii ja rakkautta on!! Ja jos ei ole, niin se onki sit toinen asia.
Tuo kertomuksesi on täydellinen kopio minun naisystävästäni.
Esitän minä mitä vaan, niin hän sanoo, että ei!
Perkele. Minä alan kohta kyllästymään häneen ja katselen sellaisen naisen, joka suostuu edes johonkin minun esittämään asiaan.
Kysy edes joskus mistä hän on kiinnostunut, äläkä tuputa omia juttujasi. Miehelläsi on ihan varmasti oma asiansa.
mutta ei ni ei...En tiedä onko kotioloilla ollut vaikutusta asiaan, kun äiti on hyysännyt ja paaponut, tehnyt kaiken mieheni puolesta...Itse olen kiinnostunut esim kuvataiteesta ja olen todella musikaalinen, enkä ole edes yrittänyt saada miestä näistä kiinnostumaan. On jännää, että mies ei osaa arvostaa näitä aloja ollenkaan. Jos hän vaikka kuulee jonkun legendaarisen sävellyksen tai hienon maalauksen, niin toteaa vain että ok ja jatkaa matkaa...
Ei kuulemma kiinnosta raskaan työpäivän jälkeen ajatella, tehdä mitään, kiinnostua mistään. Mulla kyllä on päinvastoin. haluan mennä esim. kaljalle terassille tai edes kävelemään tai jotain. Mies sen sijaan menee suoraan nukkumaan töistä ja herää siihen kun ruuan tuoksu kantautuu sieraimiin. Pakko mun on se aina tehdä kun mies ei osaa/viitsi.
Mies vetoaa usein aina siihen että kyllä kiinnostais tehdä kaikkea jos olisi rahaa..no laajentaahan se mahdollisuuksia mutta ei me mitään niin köyhiä olla etteikö jotain voisi joskus tehdä.
Olisi kivaa jos miehen joskus löytäisi sängyltä vaikka lukemasta eikä nukkumasta. jotain, mikä osoittaisi jostain kiinnostuksesta...mutta ei.
En silti halua että tämä ajautuisi eroon..ehkä minäkin vain paisuttelen ongelmaa. Luulen että aika moni on monen vuoden avioliiton jälkeen hieman vastaavissa olosuhteissa. Meillä on kyllä vielä kaikki pitkä arki edessä, enkä kyllä jaksa mammana havahtua että minkä vätyksen kanssa minä naimisiin menin...no, kai aika ja elämä näyttää...tai sitten ei.
Parisuhteessa pitäis kyllä kahden aikusen pystyä keskustelemaan mistä vaan, jopa negatiivisistakin tuntemuksista ja asioista.
Nosta asia pöydälle ja ilmase huolesi, se on välittämistä.
Eipä toista aikuista voi oikein ohjailla ulkoa käsin. Halu rientoihinkin pitää lähteä itsestä. Etkä sinä halua sitäkään, että puolisosi lähtisi mukaasi vain miellyttääkseen sinua.
Kaikilla on oikeus toteuttaa itseään ja elää sitä omaa elämäänsä, niin kuin parhaaksi näkee, ja siten, ettei estä toisiakaan tekemästä samoin oman elämänsä suhteen. Siispä pidä itsestäsi huolta äläkä ainakaan muutu itseäsi vastaan vain puolisosi passiivisuuden takia.
Toivottavasti sinulla on muita ystäviä, joiden kanssa voit jakaa yhteisen kiinnostuksen kulttuuriin ja liikuntaan jne. Ne tarpeet tyydytettyäsi jaksat sitten ehkä löhötä hetken tv:n ääressä ukkosi seurassa. : )
saattaa olla että hänellä on jonkinlainen masennus menossa. Vaikea sanoa. Tarkkaile häntä ja koita katsoa mistä hän voisi olla kiinnostunut. Tämäkin voisi toimia, eli jos pystyt, niin ole itsekin jonkin aikaa yhtä flegmaattinen kuin hän - tämän pitäisi kyllä herättää vastareaktion.
me ihmiset ollaan kaikki erilaisia. toinen rentoutuu lähtemällä bisselle tai urheilemaan, toinen haluaa vaan maata. kukin siis tyylillään:), sinä ja miehes ootte vaan ilmeisesti erilaisia tältä osin. myöskään kaikkia miehiä ei kiinnosta 'miesten jutut', eräskin kaverini mies sai rakkulan käteen ruuvattuaan yhden vaivaisen ruuvin..
pääasia on, että mies on kiinnostunu susta:) joten ehkä sun ois vaan aika hyväksyä miehes semmosena kun se on..? flegmaattinen ja passiivinen kyllä, mutta varmasti löytyy useita hyviäkin puolia (villi looginen päätelmä siitä, että ootte kuitenki ollu yhessä viis vuotta;)). se on vaan muistettava että me kaikki ollaan yksilöitä ja kukaan meistä ei ole täydellinen..raakaa, eikö;).