Aloittaa seurustelusuhde tai edes kuvitella, että kykenisin siihen. Olen LIIAN UJO! Vaikka olen jo 20 vuoden paikkeilla oleva mies, ei ujous tunnu mihinkään lähtevän. En kyllä tule koskaan seurustelemaan kun ujous on näin pahaa...
On niin vaikeaa!
31313
13165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Yritä vähän helpottaa ujouttasi. Mene vaikka jonnekin työväenopiston draamakurssille. Pieni ujous nyt ei ole pahasta, lähinnä söpöä, mutta jos se häiritsee elämääsi niin kannattaa yrittää ainakin.
Minulla oli kauhea esiintymisjännitys ja siihen tuo ainakin auttoi, miksei siis ujouteenkin.
Niin minäkin luulin joskus ettei seurustelusta tule mitäänujouden takia. No kekkasin et onhan niitä maksullisia naisia olemassa ja hommasin sellasen pariksi yöksi. Johan alkoi ujous lähtemään ja nytte monia vuosia myöhemmin en ole enään ujo ollut. Kokeiles piruuttasi tällästä kun minä tein. Rahalla pääsee ujoudestakin meinaan.
Oletko ujo kaikissa asioissa kun vieraita ihmisiä on kyseessä vai rajoittuuko ujoutesi kanssakäymiseen nuorten naisten kanssa kun puhutaan seurustelusta ja kanssakäymisestä? Eli pystytkö mennä juttelemaan ventovieraalle jostain itsellesi helposta asiasta tai kysymään esimerksi neuvoa? Korostuuko ujoutesi merkittävästi kun toimit omasta mielestäsi potentiaalisten seurustelukumppanien kanssa?
Ujous voi johtua myös epävarmuudesta ja vähäisestä kokemuksesta sosiaalisessa kanssakäymisessa, eli siis käytännössä sosiaaliset taidot eivät vielä ole kehittyneet tasolle, jossa tunnet olosi kohtalaisen varmaksi (esim. mä en keksi mitään mistä puhua tai mitä mun pitäis sanoa?). Jos olet epävarma sosiaalisista taidoistasi niin muut saavat helposti sinusta epäluonnollisen kuvan ja saattavat pitää sinua hieman outona, mutta ei hätää, koska kyseessä on taidot niin niitä voi harjoitella.
Kannattaa aloittaa pienemmästä, alkuun ei kannata yrittää ajatella jokaista kiinnostavaa naista mahdollisena seurustelukumppanina vaan keskittyä kehittämään sitä taitoa toimia tilanteissa luonnollisesti.
Esimerkiksi voit aloittaa näteistä vaatekaupan myyjistä, joidenka tiedät suhtautuvan sinuun positiivisesti ja pyytää heitä vaikka näyttämään minkälaiset vaatteet sinulle sopisi tai kysyä jotain heidän toimialaansa liittyvää (siis asioita joita normaalisti et tekisi). Näissä harjotteissa keskity lähestymään tuntemattomia (ja kiinnostavia!) naisihmisiä ja pyri heidän kanssaan normaaliin keskusteluihin. Kunhan nämä tavalliset jutut alkaa tuntua luonnollisemmilta niin pikkuhiljaa rimaa kannattaa alkaa nostamaan.
Tämä suuri ujouteni korostuu etenkin naisten kanssa, eli mm. kuten sanoit, että en kertakaikkiaan keksi mistä puhua vaikka olisikin joku tuntemani tyttö. Ventovieraille en juurikaan "uskalla" puhua, tytöille en ainakaan, se on 100% varma homma :(. Mutta kyllä asian kysyminen vieraalta, paitsi tytöltä, onnistuu...
Eri asia on kaupan kassa, vaikka se olisikin tyttö/nainen, pystyn ihan silmiin katsomaan ja tervehtimään ja kiittämään kun saan vaihtorahat käteeni. Siihen se sitten jääkin...
Esimerkiksi koulussa, jos katson jotain tyttöä ja huomaan, että hän katsoo minua, äkkiä käännän katseeni muualle ja punastun ja tavallaan säikähdän "apua nyt se näki että katson häntä" yms...
Olen siis toivoton tapaus.
MUTTA:
Viime kesänä kylläkin tutustuin netissä yhteen kivaan tyttöön, jonka kanssa tapasin pari kertaa. Pystyin tapamaan hänet sen takia, koska olin ihan täysillä ihastunut häneen(ensimmäinen kerta mulle). Silloin keksin juttua aiheesta kun aiheesta(säästä, koulusta, peloista yms.)
En tietenkään facetoface pystynyt kertomaan hänelle, että olen ihastunut, joten tein sen raukkamaisesti messengerin kautta.
Sitten kun juteltiin siitä aiheesta ja siitä miten hän suhtautuu minuun, hän sanoi "säkin vaikutat kivalta, mutta en osaa tarkemmin sanoa, pitäs tutustua lisää". Sitten ujouteni tuli pahasti esiin, enkä "pystynyt" järjestämään uutta tapaamista hänen kanssaan. 2 vai 3 päivää tästä messengerkeskustelusta eteenpäin hän ilmoitti, että ei voi ajatella mua kuin vain kaverina koska on kiinnostunut eräästä toisesta.
Eli UJOUDESTA SAKOTETAAN! Mutta todennäköisesti vaikka olisin tavannut hänet kolmannen kerran, en ujouteni ja kokemattomuuteni takia olisi osannut edetä eteenpäin, kun hän taas oli kerran aikaisemmin seurustellut, eli olin siinä tilanteessa aika pahasti häviöllä.
No sitten itkin ja surin viikkoja kun kyseessä oli elämäni ensimmäinen kunnon ihastus. Ajattelin vain ja ainoastaan häntä.
Tuntuu etten vieläkään ole välttämättä hänestä yli kunnolla päässyt, ajattelen häntä joskus toisinaan "olisipa kiva jos me oltaisiin yhdessä".
Itseluottamukseni ja itsetuntoni koki tässä todela pahan kolauksen ja sen jälkeen olen ollut aika "heikko", toisaalta haluaisin etsiä netistä seuraa ja jos löytäisi kivan tytön taas, varmasti tulisi pettymys, ettei tunteet olekkaan molemminpuolisia... Eli pelkään, että kävisi samoin. Ja ujouteni vain kasvoi ja nyt tuntuu, että sen takia en pysty vain tekemään tuota samaa uudestaan jonkun muun kanssa.
Et ole ujo vaan perus nössö. Käy tekemässä itsellesi sähköpostitili ja listaudu tohon www.doubleyourdating.com uutiskirjeeseen, ihan ilmaiseksi saat neuvoja miten lopettaa tollanen nössöily...
Itseasiassa ne juttujen aiheet löytää helposti aivan toisen puheesta suoraan kunhan sen jutun saa aluille. Kuuntelu ja yksityiskohdista kysely saa sinut vaikuttamaan kiinnostuneelta ja muutenkin helpottaa keskustelun etenemistä ja kun toinen kuvailee jotain kokemaansa niin helposti siihen keksii jonkun vastaavan kokemuksen omasta elämästä.
Niitä hiljaisia hetkiä ei kannata pelätä sillä niitä tulee, ei kannata yrittää olla se keskustelun ylläpitäjä jos tarjolla on vaan väkinäistä jutustelua. Jos tuntuu, että näitä hetkiä tulee usein niin kannattaa miettiä etukäteen jutustelun lisäksi jotain tekemistä, josta sitten löytää uusia aiheita helposti eikä sen tarvitse olla mitään kävelyä kummempaa.
Älä piiskaa itseäsi turhaan sen takia, että joku nainen aikoinaan meni sinulta ohi vaan keskity oppimaan. Se naisten kanssa toimeentuleminen on kyky siinä missä muutkin, toisilla se tulee luonnostaan ja toisten tarvitsee itse itsensä siihen opettaa. Alkuun kannattaa keskittyä ihan vaan tuon kyvyn parantamiseen ihan vaan normaalilla sosiaalisella kanssakäymisellä, eli pyrkiä poistamaan se turha hermostuneisuus, jonka naiset yleensä kokee luotaantyöntävänä.
Koulussa voit kysellä kanssa opiskelijoilta, jotain opiskeluun littyyvää, kiittää ja jatkaa matkaa. Eli siis aivan täysin harmitonta keskustelua, jonka pyrkimyksenä on vain ohi mennen jutella niille naisille, joidenka kanssa et normaalisti juttele.
Sitten itse tästä tapauksesta; selvästi on nähtävissä, että hirveästi kokemusta sinulla ei ole, mutta kuten jo sanoin ei se mitään, aina voi oppia uutta. Tekstissäsi on kohtia, joidenka kirjoittaja olisin voinut olla minä noin pari vuotta sitten, eli et todellakaan ole ainoa. Olen asiasta kirjoittanutkin aiemmin, varmaan ne tekstit on profiilin kautta löydettävissä jos kiinnostaa.
Nyt saattaa mennä vähän metsään, mutta oletan, että olet kotona viihtyvää tyyppiä. En tiedä onko sinulla paljon kavereita ja kuinka läheisiä ne ovat, mutta ilmeisesti et ole tyyppiä, joka viikonloppuisin hengailee porukoissa ja baareissa. Jos tuttavapiiristäsi löytyy kavereita, jotka ovat hyviä naisten kanssa (enkä nyt todellakaan tarkoita mitään vonkaajia, vaan niitä joidenka, ympärillä naiset ja miehet viihtyy kun he ovat oma itsensä) niin suosittelen, että lähdet muutaman kerran heidän mukaan kun baariin menevät ja keskityt vaan seurailemaan mitä he tekevät ja ennenkaikkea miten he suhtautuvat ympäristöön.
ps. Tuossa joku jo aiemmin noita pelimiesoppeja kauppaili, eipä sekään ole täysin poissuljettava idea, mutta niitä ei liian todesta kannata ottaa...
walski, noi DeAngelon pelimiesopit ei oo iskureplojen tankkausta vaan keskittyy enemmä miehenä kasvuun, eli innergameen.
mitä tää ujous siis on? ettei uskalla puhua vai ei uskalla olla kahdestaan - intiimistä yhdessäolosta puhumattakaan
"Nyt saattaa mennä vähän metsään, mutta oletan, että olet kotona viihtyvää tyyppiä."
-Olet oikeassa, viihdyn kotona.
" En tiedä onko sinulla paljon kavereita ja kuinka läheisiä ne ovat, mutta ilmeisesti et ole tyyppiä, joka viikonloppuisin hengailee porukoissa ja baareissa. "
-Ei ole paljoa kavereita, mutta on sellainen 5 ihmisen porukka(johon minä kuulun). He ryyppäilevät hulluna lomalla ja muutenkin aina baariin vinkumassa, eikä ryyppääminen/baarit juuri innosta/kiinnosta. Olen kasvanut tuosta ryyppäämisestä ohi.
Tosin nyt päätin ottaa itteäni niskasta kiinni ja lähden tässä joku päivä heidän kanssa "ryyppäämään" ja baariin. Kiva kuitenkin vähän irrotella alkoholinkin merkeissä ennen koulun alkua, olen alkanut olemaan liian tosikko ja ajattelen vain "treenitulokseni laskee jos ryyppään"
Suosittelen joka tapauksessa, että lähdet niiden ryyppääjäkavereiden kanssa sinne baariin, siellä voit tehdä havaintoja muiden kuin oman seurueenne miesten ja naisten toiminnasta. Vedät vaikka joka toisen tuopin pelkkää jäävettä. Ylipäätään olet vielä tosi paljon paremmassa asemassa kun ne vanhemmat sinkut, joille ei sitä baariseuraa löydy ollenkaan, yksin lähtemisen kynnys on suuri.
Sinä olet ATM mies. Naista et tule tuskin koskaan saamaan.
Kuulin tänään sattumalta baarin viereisessä pöydässä käytyä keskustelua. Siinä oli kai yhteensä neljä vähän alta kolmekymppistä semiboheemia miestä ja naista. Yksin naisista selosti jostain miehestä, johon oli tänä kesänä tutustunut. En tiedä oliko jo mennyt vai vielä jatkuva suhde.
Mies oli joka tapauksessa joku pitkälle opiskellut ja ujo tapaus ja sillä oli ollut vaikeuksia ottaa naiseen kontaktia ja senkin jälkeen vielä sanoa naiselle jotain sellaista, että nainen tajusi, että se on ihastunut. Oli ollut jotai facebookkaamista ym. liian pitkään naisen mielestä.
Mies oli ollut naisella yötäkin, mutta mitään ei ollut tapahtunut kolmeen viikkoon. Nainen selitti muille, että mikä siinä on kun mies ei voi tajuta, että seksiä pitäisi tarjota vaan on herrasmies. Miehen jättäminen oli kai jo lähellä. Sitten nainen oli kai suunnilleen vaatinut seksia ja sitä oli tapahtunut. Naisen jutut munan puutteen kuvailusta olivat suorasukaisia. Muut naureskelivat kertomukselle. Minua alkoi etoa ja säälittää yleisen selän takana puhumisen kohteeksi jäänyt mies jä lähdin.
Näinhän se vähän menee. Herrasmiehet ei kuulu enää nykynuorten tai nuorten aikuisten maailmaan.