Kysytäämpäs tästäkin jos mielipidettä.
Tarkoitus rakentaa huoneistoalaltaan noin 80-85m2 talo, eli pari huonetta, tupakeittiö, pesutilat ja wc.
Alunperin ajattelin että pesutiloihin sähkökaapeli lattiaan, tupakeittiö osalle takka ja ilmalämpöpumppu tai takka ja sähköpatteri sekä kahteen muuhun huoneeseen sähköpatterit.
Talo tulee betonilaatalle ja lattia ajatus kaakeli ja parketti. (Hirsitalo)
Ensimmäinen kysymys, kannattaako tuo ilmalämpöpumppu takan rinnalle (kierrättäisi lämmintä ilmaa, mutta toisaalta koneellinen ilmanvaihto tulee muutenkin)
Entäpä miltä mahtaa tuntua lattia jalkaa vasten? Moni väittänyt että on väkisin kylmä jos betonilaatalle teet, mutta onko näin? Itsellä kokemusta vain rossipohjaisesta ja puulattia.
On myös ehdotettu että ota vesikiertoinen lattialämmitys koko taloon ja takka sitten tupakeittiöön.
Olisihan tämä varmasti mukava mutta sitten olisi varmaan järkevä vetää laatta koko taloon vai miten lämmön luovutus esim. parketin kanssa.
Tuo ratkaisu tulee myös varmasti maksamaan jonkinverran enemmän kuin ensimmäinen vaihtoehto mutta onko se niin paljon parempi että kannattaa.
Kattilaksi ottaisin ihan perus sähkö lämmitteisen (Jäspi) Tähänkin tietysti saa "vesi-ilma" systeemin mutta taas palaa rahaa.
Eli jos ajatellaan lämmitettävä ala ja käyttömukavuus niin miten on?
Itse olen vielä sillä kannalla että vaihtoehto ykkönen ilmalämpöpumpulla ja lattioihin sitten vaikkapa parketin alueelle Finnfoamia tarpeeksi.
Pienen talon lämmitys
81
5932
Vastaukset
- Siinä tekijä missä n
Suosittelisin kyllä myös vaihtoehtona vesikiertoista pellettitakkaa vaikka 22 kW koluokassa, mutta hyvä merkki vaikkapa Rawelli. Siihen perään sitten vaikka 500 litran vesivaraaja jolla saat muodostettua lattialämmityksen ja käyttövede. Vielä jos ostat siihen mahdollisuuden aurinkolämmityksen niin aina vain lämpökustannus alenee, pelletin osuus kun on noin 5 centtiä kWh ja aurinko on "ilmaista".
Noita ilmalämpöpumppuja en suosittele koska nekin käyttävät sähköä ja kylmillä ilmoilla lämpö ei ehkä riitä. Tuon vesikierron toteustus lattiassa kannattaa miettiä asiantuntijan kanssa kun siinäkin on omat niksinsä.
Tässä nyt olisi paketti jonka saat laitteiden osalta noin 6.000 euron investoinnilla ja piippu ja asennukset päälle. Aurinkolämpö on sitten eri asia mutta kohtuudella sekin vaikka myöhemmin.
Kerron lisää tekniikasta jos kiinnostaa.- järki käteen!20
Vastaan tässä tuota nim Siinä tekijä missä n kommenttiin.Kyllä se vesikiertoinen pellettitakka on maalampöpumppuun verrattuna oikein energiaahmatti itseasiassa kaikki lämmitysmuodot joilla lämpöenergia otetaan puusta kuluttaa energiaa itseasiassa noin 1/4 osaa enemmän kuin maalämpöpumppu jossa itsessään se maasta tuleva lämpö on ilmaista,sitäpaitsi puilla tapahtuva lämmitys on luolamiesten touhua eihän kukaan järkevä ihminen enää tuuskaa nuotiolla:) hahaaaa
RMK taitaa edellyttää jonkinlaista poistoilman lämmön talteenottoa.
Jos rakennat tuloilmakanavoinnin bakteerien muhimispaikaksi, voinee käyttää levy- tai rekuperatiivilämmönvaihdinta. Jos tuloilmaksi valitset raikkaan ulkoilman ikkunaventtiileistä, tuntuisi PILP hyvältä ensimmäisen tehokilowatin antajalta.
Eristyspaksuudet reilut ja järkevänkokoiset ikkunat. Silloin muuta lämpöä ei kovin paljoa tarvitse. Ei ainakaan niin paljoa että esim. kallista ja sotkuista pellettipuuhaa varaajineen kannattaa harkita (vaikka tällaisten myyntimiehet täällä suosituksineen ahkerasti kirjoittelevatkin)- raikas veto
> Jos tuloilmaksi valitset raikkaan ulkoilman ikkunaventtiileistä,
Taas pukkaa grynderiratkaisua. Karmiventtiilit ovat halpa, korjausrakentamiseen kehitetty värkki. Ei niitä ollut tarkoitus uudiskohteissa ikinä käyttää, mutta gryndereillehän merkitsee vain halpa hankintahinta = näitä on käytetty runsaasti, vaikka ongelmia on piisannut.
1. veto on taattu vieras
2. useimmat mallit vaativat 15 Pa alipaineen taloon, jotta venttiileistä saadaan se 6-8 l/s ilmavirta sisään .... mutta normaali talo ei ole niin tiivis, että normaaleilla asuntoilmanvaihdon ilmamäärillä tällaista alipainetta syntyisi -> karmiventtiileistä tulee pari litraa/s per kpl ja loput tulee vuotoina rakenteiden läpi ... että sellaista "raitista ilmaa"
- Lämmin tupa
Jaaha. Ehkä sinun kannattaisi arvioida ensin mitä tuo koppisi vie lämmitysenergiaa.
Voisi veikkailla, että kun jättää taloussähkön ja käyttöveden pois, niin lämmitykseen menee tuollaiset 3- 4 000kWh vuodessa. Tuota kun sitten alat muuttamaan rahaksi, niin eipä oikeasti mitään investointeja kannata tehdä.
Jos haluat takan sähökatkojen tjms. varalle, niin sen ymmärtää, muuten ei.
Miettisin enneminkin mitä haluat mukavuudelta, enkä niinkään mitä säästät.- eljii
> eipä oikeasti mitään investointeja kannata tehdä.
Samaa mieltä. Eristykset ja ikkunat järkeviksi mieluummin.
JA vedenkäyttötottumukset ja -kalusteet !
- kylmä/kuuma lattia
> On myös ehdotettu että ota vesikiertoinen lattialämmitys koko taloon ja takka sitten tupakeittiöön.
No, vesikiertoisuus kyllä antaa mahdollisuuden lämmönlähteen vaihtoon (kattila, VILP tms.) mutta se tarpeellisuus/kannattavuus tämän kokoluokan talossa...?
Lisäksi essonbaarin miehet kuvittelevat, että lattialämmitys = lämmin lattia. Tämä pitää vanhoissa taloissa paikkansa, koska niissä on suuret lämpöhäviöt = lattian tulee luovuttaa paljon lämpöä = sen pintalämpötilan tulee olla korkea.
Mutku uusissa riitääkin kovilla pakkasillakin pari astetta huoneilmaa korkeampi lämpötila ja nollakelillä puhutaan asteen murto osista ... eli 22 °C huonelämpötilan ylläpitoon riittääkin 22,5°C lattia.
PALJON on tehty sitä virhettä, että laitetaan lattiaan kiveä/keraamista laattaa lattialämmitys. Jos huonelämpötila on kohdillaan, lattia tuntuu jalkapohjaan kylmältä. Jos lattian lämmittää mukavan lämpimäksi (pintalämpötila liki 30 °C), on huonelämpötila 26 °C.
Kustannustehokkainta lienee tehdä talosta hyvin eristetty, jolloin pärjää kevyillä lämmityssysteemeillä. Siis juuri nämä patterit. Tai jopa kattolämmitys. Tai ilmanvaihtolämmitys (=pienet sähkölämmittimet tuloilmalaitteissa).
ILP on toki halpa, mutta hlökohtaisesti en pidä sitä minään olohuoneen kaunistuksena. Ja lähteehän siitä jonkin verran ääntäkin se ilmapuhallus.
Vaihtoehtoina ilpille ovat tosiaan PILP tai vaikkapa MerAirin kone, missä LTO on lämpöpumpulla. Tämä ei tee lämmintä vettä, mutta pystyy lauhalla säällä lämmittämään taloa lämpimän (huoneilmaa lämpimämmän) tuloilman avulla ja helteellä jäähdyttämään. Kaikki nämä vaativat varalle & koville pakkasille sähköpatterit joka huoneeseen, mutta sehän ei ole iso kustannus.
Takka on taas enempi tunnelmointikysymys. Lämmityksessä vähän niin ja näin. Voi mennä lämmöt överiksi, paukkupakkasia lukuunottamatta. Itse katselisin lähinnä noita pellettitakkoja... siis juuri tässä "elävä tuli pitää saada" mielessä. Tuskin maksaa itseään takaisin, mutta tällaisella on muutakin arvoa. Joitain takkoja pystyy käyttämään akkukäytölläkin, joten saa (lyhytaikaiseen tarpeeseen) varalämmitysjärjestelmän sähkökatkojen varalle. Jos talo sijaitsee alueella, missä on vaarana päivien, jopa viikkojen, katkot, pitää katsella ennemmin öljykaminoita, joilla pääsee useiden päivien toiminta-aikaan (pienempi sähkönkulutus pidempään kestävä polttoainevarasto).- Siinä tekijä missä n
Korjaisin aiemmin esittämääni tietoa sillä Ravellin pienempi vesikiertosen takan tehokkuus on n 11 kWh joka riittänee hyvin talosi ja käyttöveden lämmitykseen varaajan kautta.
Tuossa edellä mainittiin takan käyttö sähkökatkoksen aikana akulla niin enne hankkisin pinen "agrekaatin" varastoon muutaman sadan euron hintaan jos tätä asiaa pelkään, niin on kaikki 220 voltin vehkeet käytössä. Tosin uudet rakennukset tehdään nykyään hieman paremmalla eristyksellä jolloin pienet katkokset ei hetkauta mihinkään jos ei asuta jossain metsäkulmilla.
Tuo keskustelu lämmön talteenotosta ihmetyttää kun markkinoilla löytyy jotakin enervent tyyppisiä laitteita nykytekniikalla joissa ei käytetä kompressoreja ollenkaan.
Ihmettelen myös kun uuden talon rakentajalle perustellaan kompressoria jäähdytysmielessä ja taas käytetään sähköä. Eiko uudet talot tehdä nykyään kunnon eristein ja ikkunoin, sekä lisänä tulee vielä nuo pohja ja- ja routaeristeet jotka estävä lämmön pääsyn sisätilaan.
Itselläni on aurinkoisella merenrannalla puurakenteinen kesäasunto jossa on kunnon eristeet. Lähes kolmenkymmenen vuodea aikana on tullut yksi kesä jossa jäähdytys on tullut mieleeni, muuta en ole suunnitellut yhtään kompressoreita, aurinkoa voisi hyödyntää käyttöveden lämmitykseen, mutta tuskin toteutan.
Tuossa lattialämmityksessä olisin kyllä edellisen kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla. Hyvin tehdyssä talossa ilmanala voidaan pilata eri keinoin. Lattialämmitys sopii lähonnä märkätiloihin mutta hyvin eristetyssä pohjassa lattia tuntuu mukavalta aiankin puu ja parkettilattioilla mutta nuo halvat laminaatit pitäisi kantaa hukkaan jo ostovaiheessa. Molemmista on kokemuksia.
Noissa lämmityslaitteissa edustan kantaa jossa aina kannattaa hankkia hyvät laitteet oikeaan hintaan. Aina kun löytyy kauppiata jotka myyvät tavarraa kertomatta missä niitä on valmistettu, miten niitä on "retusitu" ja löytyykö huoltoja. Huonon laitteen tunnistaa usein halvasta hinnasta ja vielä pyydetään maksu ennakoon, kun maksu pitäisi olla hyväksytyn käyttöönoton jälkeen. Usein halpa hinta esiintyy myös kun takkamerkin tai tyypin maahantuonto on loppumassa.
Tulee usein mieleeni hölmöläisten homma jotaka kantoivat säkillä valoa sisään kun ikkunoita ei osattu tehdä - kirkkaat ikkunat
Siinä tekijä missä n kirjoitti:
Korjaisin aiemmin esittämääni tietoa sillä Ravellin pienempi vesikiertosen takan tehokkuus on n 11 kWh joka riittänee hyvin talosi ja käyttöveden lämmitykseen varaajan kautta.
Tuossa edellä mainittiin takan käyttö sähkökatkoksen aikana akulla niin enne hankkisin pinen "agrekaatin" varastoon muutaman sadan euron hintaan jos tätä asiaa pelkään, niin on kaikki 220 voltin vehkeet käytössä. Tosin uudet rakennukset tehdään nykyään hieman paremmalla eristyksellä jolloin pienet katkokset ei hetkauta mihinkään jos ei asuta jossain metsäkulmilla.
Tuo keskustelu lämmön talteenotosta ihmetyttää kun markkinoilla löytyy jotakin enervent tyyppisiä laitteita nykytekniikalla joissa ei käytetä kompressoreja ollenkaan.
Ihmettelen myös kun uuden talon rakentajalle perustellaan kompressoria jäähdytysmielessä ja taas käytetään sähköä. Eiko uudet talot tehdä nykyään kunnon eristein ja ikkunoin, sekä lisänä tulee vielä nuo pohja ja- ja routaeristeet jotka estävä lämmön pääsyn sisätilaan.
Itselläni on aurinkoisella merenrannalla puurakenteinen kesäasunto jossa on kunnon eristeet. Lähes kolmenkymmenen vuodea aikana on tullut yksi kesä jossa jäähdytys on tullut mieleeni, muuta en ole suunnitellut yhtään kompressoreita, aurinkoa voisi hyödyntää käyttöveden lämmitykseen, mutta tuskin toteutan.
Tuossa lattialämmityksessä olisin kyllä edellisen kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla. Hyvin tehdyssä talossa ilmanala voidaan pilata eri keinoin. Lattialämmitys sopii lähonnä märkätiloihin mutta hyvin eristetyssä pohjassa lattia tuntuu mukavalta aiankin puu ja parkettilattioilla mutta nuo halvat laminaatit pitäisi kantaa hukkaan jo ostovaiheessa. Molemmista on kokemuksia.
Noissa lämmityslaitteissa edustan kantaa jossa aina kannattaa hankkia hyvät laitteet oikeaan hintaan. Aina kun löytyy kauppiata jotka myyvät tavarraa kertomatta missä niitä on valmistettu, miten niitä on "retusitu" ja löytyykö huoltoja. Huonon laitteen tunnistaa usein halvasta hinnasta ja vielä pyydetään maksu ennakoon, kun maksu pitäisi olla hyväksytyn käyttöönoton jälkeen. Usein halpa hinta esiintyy myös kun takkamerkin tai tyypin maahantuonto on loppumassa.
Tulee usein mieleeni hölmöläisten homma jotaka kantoivat säkillä valoa sisään kun ikkunoita ei osattu tehdä> Ihmettelen myös kun uuden talon rakentajalle perustellaan kompressoria jäähdytysmielessä ja taas käytetään sähköä.
Hyvällä eristyksellä on sellainen sivuvaikutus, että vielä nollakeleillä pärjätään pelkällä kodinkoneiden, valaistuksen yms. hukkalämmöllä ikkunoista sisään puskevalla auringon säteilyllä. Jota, muuten, tulee pilviselläkin säällä aika monta W/m².
Tällä on sitten sellainen sivuvaikutus, että kämppä voi lämmetä liikaa heti, kun ulkolämpötila nousee selvästi plussalle... toki silloin saa vielä jäähdytettyä LTO:n ohittamalla ikkunatuuletuksella, mutta ulkolämpötilan edelleen lähestyessä 20 astetto molempien teho hiipuu.
> Eiko uudet talot tehdä nykyään kunnon eristein ja ikkunoin, sekä lisänä tulee vielä nuo pohja ja- ja routaeristeet jotka estävä lämmön pääsyn sisätilaan
Höpö höpö. Lämpö ei tule seinien läpi, vaan lyhytaaltoisena säteilynä ikkunoiden läpi. Olet kai huomannut, että nämä eristyslasitkin ovat läpinäkyviä? Auringon säteilyn tehomaksimi on nimenomaan näkyvällä alueella. Eristyslasit eivät läpäise pitkäaaltoista säteilyä, mutta se ei niin hirveästi aurinkokuormaa leikkaa.
Kunnon aurinkosuojaus vaatii a) lippaa tms. varjostusta ikkunan päälle b) näkyvän valon läpäisyn pienentämistä. Katsopa toimistorakennuksia, onko niissä sävytettyjä tai peilipintaisia laseja käytössä?
b ei oikein asuintaloon passaa ja myös a tuppaa unohtumaan. Jos/kun talo sattuu vielä olemana liikennemelualueella, niin ei ikkunoiden pitäminen levälläänkään ole toimiva vaihtoehto. Eipä silloin jää juuri muuta kuin koneellinen jäähdytys. - Saituri eläkeläinen
kirkkaat ikkunat kirjoitti:
> Ihmettelen myös kun uuden talon rakentajalle perustellaan kompressoria jäähdytysmielessä ja taas käytetään sähköä.
Hyvällä eristyksellä on sellainen sivuvaikutus, että vielä nollakeleillä pärjätään pelkällä kodinkoneiden, valaistuksen yms. hukkalämmöllä ikkunoista sisään puskevalla auringon säteilyllä. Jota, muuten, tulee pilviselläkin säällä aika monta W/m².
Tällä on sitten sellainen sivuvaikutus, että kämppä voi lämmetä liikaa heti, kun ulkolämpötila nousee selvästi plussalle... toki silloin saa vielä jäähdytettyä LTO:n ohittamalla ikkunatuuletuksella, mutta ulkolämpötilan edelleen lähestyessä 20 astetto molempien teho hiipuu.
> Eiko uudet talot tehdä nykyään kunnon eristein ja ikkunoin, sekä lisänä tulee vielä nuo pohja ja- ja routaeristeet jotka estävä lämmön pääsyn sisätilaan
Höpö höpö. Lämpö ei tule seinien läpi, vaan lyhytaaltoisena säteilynä ikkunoiden läpi. Olet kai huomannut, että nämä eristyslasitkin ovat läpinäkyviä? Auringon säteilyn tehomaksimi on nimenomaan näkyvällä alueella. Eristyslasit eivät läpäise pitkäaaltoista säteilyä, mutta se ei niin hirveästi aurinkokuormaa leikkaa.
Kunnon aurinkosuojaus vaatii a) lippaa tms. varjostusta ikkunan päälle b) näkyvän valon läpäisyn pienentämistä. Katsopa toimistorakennuksia, onko niissä sävytettyjä tai peilipintaisia laseja käytössä?
b ei oikein asuintaloon passaa ja myös a tuppaa unohtumaan. Jos/kun talo sattuu vielä olemana liikennemelualueella, niin ei ikkunoiden pitäminen levälläänkään ole toimiva vaihtoehto. Eipä silloin jää juuri muuta kuin koneellinen jäähdytys.Eikö uusien talojen rakentamisessa ole periaatteena, että ikkunoita voidaan pienentää ja ja suunata oikeaan suuntaa ja vielä ottaa opiksi edesmenneen appeni mielipide jonka mukkaan "selleisen ei pidä taloa rakentaa jolla ei ole varaa tehdä räystäitä".
Itse hyväksyisin kompressoriperiaatteen silloin kun lämpö voidaan tallentaa hukkalämmöstä käyttöveteen, mutta keskustelun aloittajalla on kyseessä noin 80 m2 asunto johon ei kannata kaikkia mailman keksintöjä toteuttaa. Kannattaa myös muistaa, että huonommissakin taloissa on ikkunat ja tullaan toimeen ilman kompressoreita. Hyvin eristetty talo ilman lattialämmityksiä pysyy varmasti viileänä ilman kompuroitakin. > essonbaarin miehet kuvittelevat, että lattialämmitys = lämmin lattia.
> Tämä pitää vanhoissa taloissa paikkansa
piti liikaakin muinaisessa asunnossani Tapiolassa. Aivan seinänvierustoja lukuunottamatta lattia oli pakkasilla lämmin. Kun ikkunoiden alla ei ollut pattereita lasipinnan kylmäsäteilyä kompensoimassa, ei sisälämpötila tuntunut oikealta
- maalaisjärkeä!!
Mites jos tekisit kuten tuhannet ennen sinua:laittaisit muutaman sähköpatterin ikkunoitten alle ja varaaavan uunin keskelle. Siihen jos laitat vielä keskeiselle paikalle ilmalämpöpumpun ilmaa sotkemaan, pääset kaikkein halvimmalla eikä ole kylmät lattiat.
Oikein! Itselläni on n.80 m2 -86 rakennettu ok talo,leivinuuni,puilla lämpiävä sauna.Lattialämmityskaapeli pesu,-ja pukuhuoneessa,saunassakin.Ennen ilmalämpöpumpun hankintaa sähköä meni 6000kWh vuodessa,makuuhuoneissa oli patterit,varastossa nytkin pakkasvahti.Nyt olemme lämmittäneet vuoropäivin ja kovemmilla pakkasilla yhtaikaakinmiten nyt satuu leipomiset ja kylvyt menemään, leivinuunia ja saunaa.Lämpöpumpun hankinnan jälken ei makuuhuoneiden patterit ole olleet päällä,asumismukavuskin parantui,kun olohuoneen ja keittiön lattia tuntuu lämpimältä ja tasainen lämpö joka paikassa.2 astetta enemän mittarit näyttää,kuin mille lämpöpumpun termostaatti on asetettu.Eikä sähköä ole kulunut enempää,puitakin on vähemmän kulunut.Vielä 25 asteen pakkasella tuntui puhaltavan lämpöä,tai ainakin kierrätti leivinuunin lämpöä.
- kokemuksella
Unohda nyt kiireesti nuo ilmalämpöpumput, kyseisllä pyörivillä mäntäkoneilla ei tee pitkänpäälle mitään muuta kuin itselleen kiusaa ja rahanmenoa. Meillä on suunnilleen tuon kokoinen hirsitalo jossa on kylppärissä sähköinen lattialämmitys ja uualla talossa sähköinen kattolämmitys. Lisäski on olohuoneessa kunnon lämmitysuuni. Lisäksi meillä on kasi piharakennusta joista toisessa (saunarak) on sähköpatterilämmitys. Meillä on kaksi autoa joissa lohkolämmittimet jne ja koko huushollin vuotuinen sähkönkulutus on 12700 kWh. Ehdotan, että laitat sen vesikiertoisen lattialämmityksen johon teet lämmön vaikkapa pienellä kattilalla/uunilla ja niiden lisäksi katolle aurinkolämmityksen tyhjiöputklla. Jälkikasvulla on tuon suuntainen juttu ja on tosi hyvä, heillä on iso varaaja jossa sähkövastkset ja aurinko. Maaliskuusta alkaen on liki ilmaista lämpöä.
- ehrerhsv
"Unohda nyt kiireesti nuo ilmalämpöpumput, kyseisllä pyörivillä mäntäkoneilla ei tee pitkänpäälle mitään muuta kuin itselleen kiusaa ja rahanmenoa."
Mikä ihmeen pyörivä mäntäkone ? - kokemuksella
ehrerhsv kirjoitti:
"Unohda nyt kiireesti nuo ilmalämpöpumput, kyseisllä pyörivillä mäntäkoneilla ei tee pitkänpäälle mitään muuta kuin itselleen kiusaa ja rahanmenoa."
Mikä ihmeen pyörivä mäntäkone ?Etkö muka tiedä, valehtelet. Ilmalämpöpumpussa on mäntäkone aivankuin autossa ja nehän eivät kunnossa pysy. Ei muuta kuin uusia kompuroita kehiin muutaman vuoden välein, siis tyhmin ostos kautta aikain.
- Saituri eläkeläinen
kokemuksella kirjoitti:
Etkö muka tiedä, valehtelet. Ilmalämpöpumpussa on mäntäkone aivankuin autossa ja nehän eivät kunnossa pysy. Ei muuta kuin uusia kompuroita kehiin muutaman vuoden välein, siis tyhmin ostos kautta aikain.
Kerrankin suoraa ja järkevää keskustelua lämpöpumpuista. Tiedän tapauksen jossa itse kylmäkoneasentajalla oli käytössään jo kolme lämpöpumppua ja hankki lisänä vielä yhteen kämpään pellettikamiinan varsinaiseksi lämmittimeksi.
- kokemuksella
kokemuksella kirjoitti:
Etkö muka tiedä, valehtelet. Ilmalämpöpumpussa on mäntäkone aivankuin autossa ja nehän eivät kunnossa pysy. Ei muuta kuin uusia kompuroita kehiin muutaman vuoden välein, siis tyhmin ostos kautta aikain.
Pieni lisäys. Nämä lämpöpumppujen hyötysuhteetkin ovat ihan p....tä, siis 20 tienoilla se on 3-3,5 ja muutaman asteen pakkasella enintään 2. revi siitä säästöjä.
- Saituri eläkeläinen
kokemuksella kirjoitti:
Pieni lisäys. Nämä lämpöpumppujen hyötysuhteetkin ovat ihan p....tä, siis 20 tienoilla se on 3-3,5 ja muutaman asteen pakkasella enintään 2. revi siitä säästöjä.
Joo ja kanna sitten lunta tupaan pakkasilla niin kyllä siitä lämpöä synttyy, kuten hölmölässä kannettiin valoa säkillä sisään. Vaan ei tarvittu männänrekaita.
- äly hoi
kokemuksella kirjoitti:
Etkö muka tiedä, valehtelet. Ilmalämpöpumpussa on mäntäkone aivankuin autossa ja nehän eivät kunnossa pysy. Ei muuta kuin uusia kompuroita kehiin muutaman vuoden välein, siis tyhmin ostos kautta aikain.
sulle taitaa olla jää-kaappi ja pakastin tyhmä ostos, katos kun niissäkin on kompurat?
- ehrerhsv
Joopa joo. Ei niihin tosiaan ole saatavissa männänrenkaita :)
http://en.wikipedia.org/wiki/Scroll_compressor - ilmastaveteenuneksia
kokeileppa tutustua ilmasta veteen pumppuun, iso hitti norjassa ja ruotsissa ja sen voimme todeta että he ovat aina aikaamme edellä! se sopisi sun takkaan rinnalla oikein hyvin! halvempi alkustannus kuin esim. maalämmöllä ja tehokkaampi kuin ilmalämpöpumppu. Tutustu ja päätä! Esim www.lämpöpumppuja.fi saa suht.koht halvat koneet hyvällä merkillä!
- Saituri eläkeläinen
Tässä nyt muutamat yrittävät "panna parastaan" kun ensinnäkin verrataan jääkappia 80 m2 asuntoon, eli kokeilkaa itse edes ymmärtää mitä sen suuruinen tila vaatii kompressoreita jähdytykseen. Asunnon lämmittämisessä vaikkapa - 20 asteen pakkasella pitää lämpötilaa muuttaa yhteensä noin 40 astetta kun miinus - 20 ja 20 on yhteensä 40 astetta, eli pumpattan pakkasesta tuo lämpömäärä, viittaa hölmölään.
Eikä tuo ilmasta veteen pumpaaminen Norjassa ole yhtään viisaampaa kun vesilämpötilaa yritetään pakkasesta nostaa vaikkapa 60 asteeseen, vielä hölmömpää, mutta kyllä jääpalojakin kertyy. Ei ne turhaan mainosta miksi Norjassa ei ole hullujenhuoneita ollenkaan, no koska koko maan päälle ei voi kattoa rakentaa.
Kyllä tuo aiemmin mainittu vesikiertoinen pellettitakka yhdistettynä 300-500 litran varaajaan on hyvä alkuyhdistelmä nestekiertoista lattialämmitystä ja käyttövettä ajatellen. Lämmön talteenotto lisänä tietysti puoltaa paikkaansa energian säästämisessä. - 20+20
Saituri eläkeläinen kirjoitti:
Tässä nyt muutamat yrittävät "panna parastaan" kun ensinnäkin verrataan jääkappia 80 m2 asuntoon, eli kokeilkaa itse edes ymmärtää mitä sen suuruinen tila vaatii kompressoreita jähdytykseen. Asunnon lämmittämisessä vaikkapa - 20 asteen pakkasella pitää lämpötilaa muuttaa yhteensä noin 40 astetta kun miinus - 20 ja 20 on yhteensä 40 astetta, eli pumpattan pakkasesta tuo lämpömäärä, viittaa hölmölään.
Eikä tuo ilmasta veteen pumpaaminen Norjassa ole yhtään viisaampaa kun vesilämpötilaa yritetään pakkasesta nostaa vaikkapa 60 asteeseen, vielä hölmömpää, mutta kyllä jääpalojakin kertyy. Ei ne turhaan mainosta miksi Norjassa ei ole hullujenhuoneita ollenkaan, no koska koko maan päälle ei voi kattoa rakentaa.
Kyllä tuo aiemmin mainittu vesikiertoinen pellettitakka yhdistettynä 300-500 litran varaajaan on hyvä alkuyhdistelmä nestekiertoista lattialämmitystä ja käyttövettä ajatellen. Lämmön talteenotto lisänä tietysti puoltaa paikkaansa energian säästämisessä.kommenteistasi päätellen olet saanut eläkkeen varsin nuorena?
- töissä vielä
Saituri eläkeläinen kirjoitti:
Tässä nyt muutamat yrittävät "panna parastaan" kun ensinnäkin verrataan jääkappia 80 m2 asuntoon, eli kokeilkaa itse edes ymmärtää mitä sen suuruinen tila vaatii kompressoreita jähdytykseen. Asunnon lämmittämisessä vaikkapa - 20 asteen pakkasella pitää lämpötilaa muuttaa yhteensä noin 40 astetta kun miinus - 20 ja 20 on yhteensä 40 astetta, eli pumpattan pakkasesta tuo lämpömäärä, viittaa hölmölään.
Eikä tuo ilmasta veteen pumpaaminen Norjassa ole yhtään viisaampaa kun vesilämpötilaa yritetään pakkasesta nostaa vaikkapa 60 asteeseen, vielä hölmömpää, mutta kyllä jääpalojakin kertyy. Ei ne turhaan mainosta miksi Norjassa ei ole hullujenhuoneita ollenkaan, no koska koko maan päälle ei voi kattoa rakentaa.
Kyllä tuo aiemmin mainittu vesikiertoinen pellettitakka yhdistettynä 300-500 litran varaajaan on hyvä alkuyhdistelmä nestekiertoista lattialämmitystä ja käyttövettä ajatellen. Lämmön talteenotto lisänä tietysti puoltaa paikkaansa energian säästämisessä.Jokaisessa uudessa talossa on lämmön talteenotto. Ei sitä tarvitse mitenkään puoltaa taikka harkita. Eletään vuotta 2011.
- 7+7
Pellettien tilalle ihan klapeilla toimiva vesitakka ja vesikiertoinen lattialämmitys pikku varaajalla. Varaajaan vielä sähkövastus varalle jos et tahdo puilla lämmittää. Ei tuo rakennus muuta tarvitse, sillä lämpenee niin mökki kuin lämmin käyttövesi.
- mökin äijä
Mulla 400 m3 / 96 m2 talo. Rossipohja, lankkulattia, ylä- ja alapohja 50 cm eristettä. Seinissä 30cm. Ikkunat ovat selektiivisiä argonilla. Lämmityksenä varaava takka. Tupa/OH:ssa 1 kW patteri ja makkarissa 600 W patteri. Ne eivät ole yleensä päällä. Kylppärissä 200 W lattialämpö.
Pääasiassa lämmitän puilla. Vaatii tietysti hivenen vaivaa, mutta pidän sitä lähinä hauskana harrastuksena.
Viime vuoden sähkökulutus 7300 kWh.- Lämpö mietinnässä
Mökin äijällä on hyvä esimerkki miten yksinkertaisesti talo voi lämmetä kun näkee hieman vaivaa. Vesikiertoinen pellettitakka ja varaajan antaa puolestaan hieman enemmään mahdollisuuksia automatisoinnin ja tankkausvälien suhteen. Takka ja varaaja maksanee yhteensä noin 6000 euroa (www.kardonar.fi) ja siinä on koko taloon vesikiertoinen lämpö, ilman pannuhuoneita.
- Hieno syksy
Mitenkään puunkantoa ja lämmitystä kommentoimatta.
Aika hieno talo teikäläisellä. Huonekorkeus keskimäärin 400m3/96m2 = 4,17m.
- 7+16
Jos pelletti oikeasti ois hyvä lämmitysmuoto sen käyttö lisääntyisi ja lisäksi uusia pellettitehtaitakin rakennetteisiin. Kehitys on ollut aivan erisuuntaista jo pitkän aikaa ja monella laitteella ei käyttövarmuus ole läheskään sitä luokkaa mitä mielikuvissa on annettu ymmärtää.
Sinänsä Italialaiset osaavat tehdä makaroonia ja pizzaa, pellettitakkojen tekijöiksi niistä mafialaisista ei ole.Väännä sinä nyt vain rauhassa pizzasi, sillä pelletin kulutus kasvaa ja hinta laskee kun tavaraa tuodaan halvemman kustannustason maista. Suomessa kun nuo suuremmat tehtaat sijaitsevat hieman väärissä paikoissa kuljetuksia ajatellen ja pieniä syntyy "kuin sieniä sateella". Tuo pelletti kun on kansainvälistä kuppatavaraa niinkuin on öljykin.
Noita pellettitakkoja puolestaa tehdään mm Italian suunalla vuosittain sadoissa tuhansissa määrin ehkä kymmenien valmistajien toimesta, suomessa taitaa löytyä yksi tyyppi Fiskarsin suunnalla.
Tietysti pellettitakkka pitää osata valita oikean merkkinen ja tyyppinen, sillä aina erilaisuuksia löytyy valmistajien kesken ja laaduissakin on eroja. Toisilla on "idioottivarmaa" tekniikkaa ja toiset "poksahtelevat" nurkissa. Löytyy myös halvempaa Kiinassa tehtyä mallia, mutta lienevät hieman hankalia ja kalliita verkonpainoksikin. Näissäkin kannattaa käyttää asiantuntijaa.
- 16+4
>Toisilla on "idioottivarmaa" tekniikkaa ja toiset "poksahtelevat" nurkissa.
Kun kysyy mitkä merkit ne nurkissa possahtelevat lienee vastaus aina sen mukaan erilainen mitä merkkiä myyjä kauppaa.
Jos täällä joku myy auton joita poksahtaa takuuaikana useampi siitä saa lukea suoraan iltapäivälehtien otsikoista mutta tupa täynnä savua ja noet lattialla ei yleensä ylitä otsikkoa, ostaja vaan pui nyrkkiä taskussaan kun paskan myivät.
Kuinka monta uutta pellettitehdasta on tänä vuonna Suomessa aloittanut. Voisitkos listata tuon "sieniä sateella" ettei tämä ois pelkästään myyntimiehen paskanjauhantaa?Suoraan kysymykseen suora vastaus, eli Termorossi on merkki joka mm Tampereella räjähti olohuoneessa ja asukas sai lasit päällensä, uutisoitiin kyllä lehdissäkin ainakin Aamulehdessä. Muutama muu on tehnyt saman tempun mutta vaihingot eivät olleet samaa luokkaa, mutta pihalle osaa kannettiin. Samaa merkkiä yksi syttyi nurkassa palamaan, mutta onneksi asukas sammutti tulen omatoimisesti. Takuuvarmasti moni muukin ostaja "pui nyrkkiä taskussaan jne " ko takkamerkin ja myyjänkin suhteen. Voin myös kertoa merkin johon et saa varaosia tilaamalla edes ns maahantuojalta ja toisen johon voit löytää varaosat ruotsin kautta. Voin kyllä kertoa hyvän "idioottivarmankin" merkin mutta siitäkin joku voi taas vetää "herneen nenäänsä".
Tuo "sieniä sateella" tarkoittaa lainausmerkeissä tilannetta, että uusia pellettitehtaita on syntynyt lukumääräisesti reippaasti enemmän kun mm Vapo on niitä lopettanut ja tälläkin hetkellä yhtä uutta rakennetaan varsinais-suomeen. Ja "myyntimesten paskanjauhannan" päätteeksi voin vielä kertoa, että pellettiä voi tänään ostaa suursäkeissä 200 euroa tonni hintaan, eli paljonko sitä haluat vaikka en sitä itse myykkään.
Tuo auto on tosissan hyvä esimerkki kun merkkivikaa ilmenee niin johan kerrotaan lehdissä korjausohjeet. Sitten kun joku uskaltaa kertoa lämmityslaitteen ongelmista niin tulee kyllä "lunta tupaan" eli vikaa olikin kertojassa, eli sitä rataa Suomessa.
- oman tiensä kulkija
Hassua ettei kukaan ole aloittajalta kysynyt saako hän polttopuut hyötyliikunnan hinnalla vai ei. Monenlaista häkkyrää vannoutuneet oman etunsa ajajat ovat myymässä kartoittamatta oikeasti taustoja...
Meidänkin luona kävi joskus jehovia... - Saituri eläkeläinen
Yhteenvetona kysyjän tarpeeseen laittaisin vesikierrätteisen lämmityksen osin pattereilla ja lattiakierrolla. Lämmön lähde on sivuseikka mutta hyvä pellettitakkakin lämittää edullisesti, paketti varaajineen on noin 6 tonnin paikkeilla. Hirsitaloon kyllä laittaisin lattian pintamateriaaliksi joko parketin tai kunnon lautalattian. Näissä molemmissa on lämmin pinta ilman lattiaputkitustakin. Lämmön talteenoton voit halutessa hoitaa vastavirtauksella tai sitten pumpata lämmön monitoimiseen varaajaan. Näillä evällä tiedän, että lämmitys tulee edulliseksi ja mitään ilppejä et tarvitse enempää.
- AM
Minä jättäisin vesikiertoisen lämmityksen pois. Tuon kokoiseen taloon kannattavin lämmitysmuoto on sähkölämmitys. Vesiputket olisivat vain turha menoerä. Sitä en osaa sanoa, onko absoluuttisesti halvin sähkölämmitys lattialämmitys, patterilämmitys vai IV-lämmitys. Noiden hintaerot lienevät niin pienet, että menee jo makuasioista tappeluksi.
Takka kannattaa ostaa, jos tykkää takkatulesta ja polttopuiden kanssa puuhastelusta. Jos ajattelee vain rahaa, kannattaa ostaa mahdollisimman halpa kamiina. Tonnien arvoiset takat eivät maksa itseään ihan heti takaisin. Pelletin kanssa puuhastelu ei tule rahallisesti kannattamaan, mutta jos sitä tykkää tehdä, niin mikäpä siinä.
ILP on laite, jota ei voi korvata PILP:llä tai VILP:llä. ILP lämmittää talvella ja jäähdyttää kesällä. IV:n kautta ei saa kunnollisia jäähdytystehoja, joten sen vuoksi PILP ei voi korvata ILP:ä. Lämmöntalteenotossa tavallinen IV-kone LTO-kennolla on PILP:ä kustannustehokkaampi.
Yksinkertainen on kaunista tässä tapauksessa. Mitään ylimääräisiä härpäkkeitä ei kannata ostaa tuon kokoiseen taloon. - pilppi ei jäädy
AM kirjoitti:
Minä jättäisin vesikiertoisen lämmityksen pois. Tuon kokoiseen taloon kannattavin lämmitysmuoto on sähkölämmitys. Vesiputket olisivat vain turha menoerä. Sitä en osaa sanoa, onko absoluuttisesti halvin sähkölämmitys lattialämmitys, patterilämmitys vai IV-lämmitys. Noiden hintaerot lienevät niin pienet, että menee jo makuasioista tappeluksi.
Takka kannattaa ostaa, jos tykkää takkatulesta ja polttopuiden kanssa puuhastelusta. Jos ajattelee vain rahaa, kannattaa ostaa mahdollisimman halpa kamiina. Tonnien arvoiset takat eivät maksa itseään ihan heti takaisin. Pelletin kanssa puuhastelu ei tule rahallisesti kannattamaan, mutta jos sitä tykkää tehdä, niin mikäpä siinä.
ILP on laite, jota ei voi korvata PILP:llä tai VILP:llä. ILP lämmittää talvella ja jäähdyttää kesällä. IV:n kautta ei saa kunnollisia jäähdytystehoja, joten sen vuoksi PILP ei voi korvata ILP:ä. Lämmöntalteenotossa tavallinen IV-kone LTO-kennolla on PILP:ä kustannustehokkaampi.
Yksinkertainen on kaunista tässä tapauksessa. Mitään ylimääräisiä härpäkkeitä ei kannata ostaa tuon kokoiseen taloon.millä perustelet lto kennon ylivertaisuuden pilppiä vastaan? meille pilppi maksoi
4000e ( itse asennettuna). vaihtoehtona oli pyörivä kennoisia ja perinteisiä lto-
koneita nekin olisi maksanut maltaita . ihmettelenkin miksi ihmiset ostavat
lto-koneita kun tarjolla on tehokkaita pilppejä? pilppi ei jäädy kirjoitti:
millä perustelet lto kennon ylivertaisuuden pilppiä vastaan? meille pilppi maksoi
4000e ( itse asennettuna). vaihtoehtona oli pyörivä kennoisia ja perinteisiä lto-
koneita nekin olisi maksanut maltaita . ihmettelenkin miksi ihmiset ostavat
lto-koneita kun tarjolla on tehokkaita pilppejä?> ihmettelenkin miksi ihmiset ostavat
> lto-koneita kun tarjolla on tehokkaita pilppejä
4000 euroa itse asennettuna ilppi.
Tai sitten ilmalämpöpumppu LTO:lla varustettu ilmanvaihdin: 3 000 euroa.
Mitenkäs tuo pilpin jäähdytystoiminto muuten toimii?- PILP ja ILP
pilppi ei jäädy kirjoitti:
millä perustelet lto kennon ylivertaisuuden pilppiä vastaan? meille pilppi maksoi
4000e ( itse asennettuna). vaihtoehtona oli pyörivä kennoisia ja perinteisiä lto-
koneita nekin olisi maksanut maltaita . ihmettelenkin miksi ihmiset ostavat
lto-koneita kun tarjolla on tehokkaita pilppejä?Kesällä jäähdytystarve? Talvella pakkasilla jollakin on tehtävä se lämpö mitä pilp käyttää hyväkseen (siis lmalämpöpumppu) muuten mennään pikkupakkasilla jo vastuksien kera. Pelkkä pilp ilman vastuksia ei toimi vertaa lämmöntalteenotto ilman lisälämpöä.
- AM
pilppi ei jäädy kirjoitti:
millä perustelet lto kennon ylivertaisuuden pilppiä vastaan? meille pilppi maksoi
4000e ( itse asennettuna). vaihtoehtona oli pyörivä kennoisia ja perinteisiä lto-
koneita nekin olisi maksanut maltaita . ihmettelenkin miksi ihmiset ostavat
lto-koneita kun tarjolla on tehokkaita pilppejä?Pakkasilla, siis silloin kun lämmitystä tarvitaan, lto ottaa saman verran tai jopa enemmän lämpöä talteen ilman lämpöpumppua. Pyöriväkennoinen antaa jäteilman mennä iloisesti pakkasen puolelle, mitä perinteinen PILP ei voi tehdä. PILP:n toiminnasta ja sen huonosta hyötysuhteesta pakkasella on kirjoitettu pitkin nettiä paljon, joten en lähde tässä niitä kirjoituksia toistamaan. Google auttaa.
- Järkeä kehiin.
pilppi ei jäädy kirjoitti:
millä perustelet lto kennon ylivertaisuuden pilppiä vastaan? meille pilppi maksoi
4000e ( itse asennettuna). vaihtoehtona oli pyörivä kennoisia ja perinteisiä lto-
koneita nekin olisi maksanut maltaita . ihmettelenkin miksi ihmiset ostavat
lto-koneita kun tarjolla on tehokkaita pilppejä?Tuo on täsmälleen noin. Mieluummin tehokkaampi PILP kuin LTO.
- 6+2
The_Rat kirjoitti:
> ihmettelenkin miksi ihmiset ostavat
> lto-koneita kun tarjolla on tehokkaita pilppejä
4000 euroa itse asennettuna ilppi.
Tai sitten ilmalämpöpumppu LTO:lla varustettu ilmanvaihdin: 3 000 euroa.
Mitenkäs tuo pilpin jäähdytystoiminto muuten toimii?voisinpa kysyä miten LTO varastoi ylimääräisen lämpöenergian kun
pilppi varastoi sen esim. käyttöveteen? 6+2 kirjoitti:
voisinpa kysyä miten LTO varastoi ylimääräisen lämpöenergian kun
pilppi varastoi sen esim. käyttöveteen?Varastoiko? Kun käyttövesi on sen 70 astetta, tai mikä maksimi sille laitetaankaan, vieläkö Pilppi varastoi? Aivan sama kuin asunnon sisäilman lämpötila, kun se saavuttaa halutun tason, ei sitä enää lämmitetä.
- 6+2
The_Rat kirjoitti:
Varastoiko? Kun käyttövesi on sen 70 astetta, tai mikä maksimi sille laitetaankaan, vieläkö Pilppi varastoi? Aivan sama kuin asunnon sisäilman lämpötila, kun se saavuttaa halutun tason, ei sitä enää lämmitetä.
kyllä varastoi ja jos et tiennyt niin pilpissä on ns. manttelivaraaja jossa
ulommaisessa säiliössä vesi kiertää lattialämmitykseen ja pesutilojen
lattialämmitys on päällä myös kesäisin.pilppi on kokonaisuudessaan
nerokas järjestelmä. - AM
6+2 kirjoitti:
voisinpa kysyä miten LTO varastoi ylimääräisen lämpöenergian kun
pilppi varastoi sen esim. käyttöveteen?Se PILP mitään varastoi. Oikeasti PILP tuottaa lämpöä vain kesällä, jolloin lämpöä ei tarvitse varastoida mihinkään. Kun verrataan PILP:ä ja LTO:a vuositasolla, PILP:n etu on vain siinä, että se voi lämmittää käyttövettä paremmalla COP:lla. KÄyttöveteen menee vuodessa n. 100 €/henkilö. Kuinka paljon PILP voi siitä säästää? Ota huomioon, että pyörivällä lämmönsiirtimellä varustettu IV-kone tai maapiirillä varustettu vastavirtakennoinen kone voittaa talvella PILP:n. Aika paljon pitää PILP:n varastoida kesällä, jos se meinaa kompensoida tuon eron.
- 6+2
AM kirjoitti:
Se PILP mitään varastoi. Oikeasti PILP tuottaa lämpöä vain kesällä, jolloin lämpöä ei tarvitse varastoida mihinkään. Kun verrataan PILP:ä ja LTO:a vuositasolla, PILP:n etu on vain siinä, että se voi lämmittää käyttövettä paremmalla COP:lla. KÄyttöveteen menee vuodessa n. 100 €/henkilö. Kuinka paljon PILP voi siitä säästää? Ota huomioon, että pyörivällä lämmönsiirtimellä varustettu IV-kone tai maapiirillä varustettu vastavirtakennoinen kone voittaa talvella PILP:n. Aika paljon pitää PILP:n varastoida kesällä, jos se meinaa kompensoida tuon eron.
onko ongelmia luetun ymmärtämisessä? pilp varastoi lämmintä varaajaan/lattialämmitykseen.kesäisin lämmintä vettä kuluu suihkussa
enemmän kuin talviaikaan( jos pitää hygieniaa tärkeänä). tokihan se LTO
säästää talvella jäätyneenä mutta voi aiheuttaa kosteusvaurioita. - AM
6+2 kirjoitti:
onko ongelmia luetun ymmärtämisessä? pilp varastoi lämmintä varaajaan/lattialämmitykseen.kesäisin lämmintä vettä kuluu suihkussa
enemmän kuin talviaikaan( jos pitää hygieniaa tärkeänä). tokihan se LTO
säästää talvella jäätyneenä mutta voi aiheuttaa kosteusvaurioita.Juurihan minä kirjoitin tuosta käyttöveden lämmittämisestä. Yhden hengen käyttöveden lämmittäminen maksaa n. 100 €/vuosi. Jos PILP:llä saat tuosta puolet pois, niin paljonko PILP saa maksaa, että takaisinmaksuaika olisi järkevä? Talvella PILP kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Hyvään LTO-laitteeseen verrattuna PILP häviää talvella. Sen pitää siten kesällä voittaa reippaasti, jotta pääsee vuositasolla voitolle. Kesällä taas ei voi hirveästi voittaa, koska ainoa säästämisen paikka on käyttövesi, josta ei montaa satasta vuositasolla ole mahdollista säästää.
Talvella PILP ei oikeasti varastoi lämpöä mihinkään. Se ottaa lämpöä poistoilmasta. Harmi vain, että se poistoilma pitää korvata tuloilmalla, joka on talvella kylmää. Se puolestaan pitää lämmittää jollain = sähkövastuksella. Jos PILP:si tuottaa talvella enemmän kuin kuluttaa, niin ota yhteyttä johonkin yliopistoon. Olet nimittäin siinä tapauksessa ikiliikkujan omistaja. - sähköt on
AM kirjoitti:
Pakkasilla, siis silloin kun lämmitystä tarvitaan, lto ottaa saman verran tai jopa enemmän lämpöä talteen ilman lämpöpumppua. Pyöriväkennoinen antaa jäteilman mennä iloisesti pakkasen puolelle, mitä perinteinen PILP ei voi tehdä. PILP:n toiminnasta ja sen huonosta hyötysuhteesta pakkasella on kirjoitettu pitkin nettiä paljon, joten en lähde tässä niitä kirjoituksia toistamaan. Google auttaa.
älkää maksako huuhaata,meillä lämpiää pattereilla ja pumpuilla koko erillinen autotalli talon alakerta talon yläkerta.patterit ja pumput.kesällä hella ja kotitalous vesi.tälläkin hetkellä 1kw tunnissa.alle 1000e vuodessa ja siinä on hitsaussähkö mukana.eli alle 1000e vuosi.jos joku keksii huuhaa jutun että 100 prosenttisesti tuo kyseinen sähkömäärä pienenee otan välittömäst asiasta vaarin,ja pudotan sähkölaskun pienemmäksi en viiti katkasta sähköä poikki että sähköä ei kulu.
- höhö hö höh
AM kirjoitti:
Juurihan minä kirjoitin tuosta käyttöveden lämmittämisestä. Yhden hengen käyttöveden lämmittäminen maksaa n. 100 €/vuosi. Jos PILP:llä saat tuosta puolet pois, niin paljonko PILP saa maksaa, että takaisinmaksuaika olisi järkevä? Talvella PILP kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Hyvään LTO-laitteeseen verrattuna PILP häviää talvella. Sen pitää siten kesällä voittaa reippaasti, jotta pääsee vuositasolla voitolle. Kesällä taas ei voi hirveästi voittaa, koska ainoa säästämisen paikka on käyttövesi, josta ei montaa satasta vuositasolla ole mahdollista säästää.
Talvella PILP ei oikeasti varastoi lämpöä mihinkään. Se ottaa lämpöä poistoilmasta. Harmi vain, että se poistoilma pitää korvata tuloilmalla, joka on talvella kylmää. Se puolestaan pitää lämmittää jollain = sähkövastuksella. Jos PILP:si tuottaa talvella enemmän kuin kuluttaa, niin ota yhteyttä johonkin yliopistoon. Olet nimittäin siinä tapauksessa ikiliikkujan omistaja.meillä kun asennettiin kyseisiä laitteita kaikki sano että se tuottaa enemmän kuin vie,miksi hitossa sähkölasku tulee kun tuottaa enemmä kuin vie.eipä oo tilille tullut palautusta,kaikki laitteet vie ei tuo.antaa lämpöä jonkun arvon ei tuo
- tavote 180 prosentti
6+2 kirjoitti:
onko ongelmia luetun ymmärtämisessä? pilp varastoi lämmintä varaajaan/lattialämmitykseen.kesäisin lämmintä vettä kuluu suihkussa
enemmän kuin talviaikaan( jos pitää hygieniaa tärkeänä). tokihan se LTO
säästää talvella jäätyneenä mutta voi aiheuttaa kosteusvaurioita.meillä varastoidaan kesän lämpöä kallionn louhittuun säiliöön.ja talvella pumpataan pos on muuten toiminut 30 vuotta,kaikki sadevedet menee kesällä sinne ja auton pesuvedetkin otetaan sieltä.kysykee helsingin kaupungilta miten toimii jos et uso huuhaa setää.160 prosenttia puto eka vuonna kulutus.
Pitkässä juoksussa MAALÄMPÖ,oikein valittuna ja toteutettuna,Ruotsalaiset ratkaisut toimivat varmasti,onhan heillä kokemaa kymmeniä vuosia,kotimaisiin suhtautuisin suurin varauksin.
- ei merkitystä
Kaikki ratkaisut ovat yhtä kalliita käyttää.
Ilmalämpöpumppu on samanlainen villitys kuin leipäkone, pelkkää pelleilyä. - kulut mini 1kw tunti
meillä on talo laatta sokkelitalo,suorasähkölämmitys kaksiaika sähkö,autotalli lämpiää pattereilla,talon alakerta sähköpatterit,ilmalämpöpumppu asennettu 5 vuotta sitten,käyttösähkö ja lämmityskulut yhteensä 12 kk.1100euroa vuosi.autotalli neliöt 35m2,talon alakerta 66m2 keittiö 2 kamaria.talon yläkerta 170m2.yläkerrassa varaava takka pieni,jos joku saa sähkölaskuni pienemmäksi kuin 1100euroa jossa on kaikki sähköt lämmitys kotitaloussähkö hitsaussähkö otan mielelläni neuvoja vastaan.nyt asensin autotalli innova ilmalämpöpumppu.talon yläkertaan hitashi ilmalämpöpumppu.lämmitykseen ja kotitalous sähkökulutus 1 kw tunti.jos saa joöllain konstilla kulutusta pienemmäksi ettei virtaa katkaista kokonaan pois,olisin kovasti kiinnostunut asiasta.nyt mennään varmasti alle 1000e vuosi kaikki sähkökulut.
- minä vaan
Itsellä on v.1977 rakennettu JEO-talo jossa hieman laajennettuna nyt 160m2. Seinissä on 5cm lisäeristeet asennettu jo rakennusaikana, ikkunat uusittu vanhoista tyhjiö täytteisistä 3-kerroslasista uusiin argon täytteisiin 3-kerroslaseihin v.2003. Lämpöä tuottaa alkuperäinen eristetty JÄMÄ kattila, jossa vesikierukka sisällä. Kattilaan uusittu viime vuonna uusi Oilon Junior PRO 20 poltin, joka on hiukan ylitehoinen, mutta tehoa kuristettu pienellä suuttimella ja ilmamäärällä. Kattilassa lisäksi tulitiilet poltin ja puupuolella. Patterikierrossa ja käyttöveden puolella on Alpha 2 pumput jotka pyörivät vähintään 4 watin teholla ja nostavat tehoa vain tarpeen mukaan. Polttoöljyä kuluu vuodessa n. 1000 litraa ja sähkönkulutus on vain 7500 kwh/vuodessa. Talossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ja pesuhuoneenlattiaa lämmitetään vesikierrolla. Saunassa on Harvian M3 puukiuas (15kw) jota tarvittaessa voidaan käyttää myös muun huoneiston lämmittämiseen kovilla pakkasilla. Iso suoravetoinen takka on takkahuoneessa, mutta molemmissa pelti on saatava ajoissa kiinni palamisen jälkeen. Talossa olevat ikkunat ovat suurimmaksi osaksi etelään päin, jolloin myös aurinko lämmittää kivasti huoneilmaa. Nykyään uusien talojen rakentelusta on tullut jotenkin todella vaikeaa, vaikka tietoa on ollut jo 30 vuotta sitten, allalla pyörii pilvinpimein kaikennäköistä rahastajaa ja pienikin talo voi loppuviimein tulla todella kalliiksi.
- patuliini
Olkoonpa tuo talosi miltä tehtaalta tahansa COP arvot pitää olla kuitenkin tietyissä rajoissa jo rakennus säännösten ja lakien takia.Suurin hukka lämpö aiheutetaan aina ja joka tapauksessa huonolla ja huolimattomalla työllä ,lattioden ja seinien sekä yläpohjan ja sen huolimattomalla liittämisellä ,elikä kylmäsilloilla.
Etpä ole liikoja kuunnellut muita kuin myyntimiehiä ikkunan vaihtopuuhissasi.
Ikäni alalla olleena ,myös joskus koemielessä kokeiltu, värjättyä Agonia jonka tehtävä on ilmaa raskaampana hidastaa ilman kulkua Ns.lämpölasin sisällä,n.vuosi ja se oli alle puolen ruutua enää,että se niistä kaasulämpölaseista.
Hyvät tiivisteet kolme ruutua ja yhteen väliin sälekaihdin,estämään mekaanisesti sitä ilman kulkua,et lämpö kuluissasi niiltäosin eroa huomaa.Rakentelin nyt 4. omakotitalon ja näillä ikkunoilla eikä ole sanomisia tullut ,vaan voihan tuota rahaa polttaa mihin haluaa "lämpölaseihin".
- 60+
Minulla on 8 vuotta sitten rakentamani talo 85m2 (findomon omatalo) Perustuksen tein itse. Valoin 200mm paksun laatan, joka lämpiää yösähköllä (ei tosin ole enää paljon päiväsähköä halvempi). Laatan alla on 3kerrosta finfoamia, yhteensä150mm, jonka päällä alumiinifolio. Näin pieneen taloon ei kannata mitään vesikiertoista lämmitystä laittaa. Itse laitoin joka huoneeseen laattaan vastuksen. lisäksi laitoin nunnauunin, jos aikaa ja halua on, niin sillä saa puusta osan lämmöstä. Yläpohjassa on villaa 400mm. Koneellinen ilmanvaihto talteenotolla. En ole paljon työni vuoksi takkaa lämmittänyt, mutta silti lämmitys on vienyt vain n.7000kwh/vuosi taloussähkö 3000kwh. Taloa ei kannata jäähdyttää suomen oloissa, vaan etelän ja lännen puoleiset ikkunat kannattaa varustaa hopeoiduilla kaihtimilla, joita voi sitten käyttää kesäaikana, jos lämpötila uhkaa nousta liian korkeaksi.
- Tietysti lämpöpumppu
Laita ihmeesä ilmalämpöpumppu lisälämmittimeksi ja kesällä jäähdyttimeksi. Ainakin meillä kainuussa lämpöpumput toimii vielä -40 asten pakkasella eihän ne kertoime silloin ole kummoiset mutta ei ainakaan pulaan joudu ja mikäpä se ei kuluttaisi energiaa, lämpöpumpulla saa varmasti tasaisimman ja mielyttävimmän lämmön ja ilmanpuhdistus kaupan päälle. MUTTA valitse oiken merkkinen lämpöpumppu en rupea mainostamaan, mutta kysele niiltä joilla sellainen on, älä niiltä jotka eivät asiasta tiedä, joiden joku kummin kaima oli kuullut että ei ne pelaa ja sitten oteaan kärkevästi kantaa. Kolme vuotta on pumppu kiitettävästi pelannut.
- lattial ehdottomasti
Ilmalämpöpumppu on kai alunperin tarkoitettu sähkölämmitystaloihin/asuntoihin jossa on vain sähköpatterit lämmitysmuotona, jonkinlaisena lisä/peruslämmitiminä. Ko asunnoissa sen on laskettu säästävän lämmityskuluissa n 40 %. mutta kun huomioidaan että silloin usein veden lämmittää myös sähkö, ja kun siihen lisätään muu talous-sähkö, niin säästö on enää esim. 15-25 %.
Kokemuksesta tiedän että n 20 pakkasasteeseen saakka pärjää ilmalämpöpumpulla, mutta mukavuudesta joutuu jonkinverran tinkimään. Varsinkin jos pumpun sisävempain sijaitsee olohuoneessa niin ainakin silloin syntyy jonkinasteista vetoa ko huoneessa. lisäksi väliovia on pidettävä auki eihän lämpö muuten leviä muihin huoneisiin. Ikkunan vierustat kylmimpiä.
Ehdottomasti miellyttävin lämmitys on lattialämmitys, voi läpsytellä paljain jaloin talvipakkasellakin sisällä vaikka huoneen lämpötila olisi esim 21 astetta, eikä oo vedon tunnetta. - Porin piru
Noi kWh määrät voi heitellä vähän ja riippuu missä kaupungissa asuu. Asuuko länsirannikolla vai keskisuomessa, mm. Porissa on n.10 astetta lämpimämpää yleensä, kuin esim. Jyväskylässä sydäntalvella. Sen verta kova lämpömittari on avoin meri talvella, paitsi nyt on oli kova talvi ja meri jäässä aika pitkälti rannikolta.
- ET
Maalämpö ilman muuta jos uutta rakentaa.
ilmalämpöpumppu on hyvä ratkaisu, teho vaikuttaa hintaan, se tavallaan maksaa itsensä (hankinta hinnan) takaisin 3-5 vuoteen, kun sen huoltaa hyvin vähän ongelmia. Paras olisi maalämpö/vesi, kallis asentaa, ns takaisin maksu aika tuplaten, etuna hiton vähän hajoavia osia(kalliita) pumppu kallein. Se missä asut vaikuttaa vara lämmitykseen, Sähkö, 30v alan parissa toimineena, jos itse pitäisi valita, olisi se viimeinen.
- Tulisija
Ehdottomasti hyvin varaava takka on se johon kannattaa sijoittaa nykyenegian
hinnoilla eteskin jos sattuu kaatumaan puita tontilta enempi ku vajassa on
tilaa se maksaa ittensä takas nopeemmin kun moni muu lämmitykseen
liittyvä joiden arvijoitu "säästö" on usein aika pitkäjänteistä laskuoppia
jossa ei ole huomijoitu kaikkea tulevaisuudessa.
Jo pelkästään se on hyvä syy tulisijalle jos sähkö tai muu lämmitysjärjestelmä
pettää nii ei ole pulassa ja säästöä syntyy varmasti muutenkin sijoitetulle pääomalle.
Ilmalämpöpumpusta on aika ristiriitaisiakin kokemuksia nimittäin sen minkä
se säästää lämmityksessä se voi puhaltaa sähkölaskussa etenkin jos ei oo
oikein asennettu , käytetty taikka säädetty joten vaatineet hieman perehtymistä.
Varaavat takat ovat nykyään kehittyneet.
Säästöä syntyy myös jos osaa ja voi asentaa itse takan tai ilmalämpöpumpun
siis jos osaa se ei ole mikään mahdoton tehtävä.
Myös ilmastointiin liittyvä lämmön talteenotto voi olla hyvä jossain olemassa.
Ja aurinkopaneelit.. - Halako=Klapi
Kannattaa käydä Aritermin sivuilla katsomassa piantalon lämmitysvaihtoehtoja..
Itse valitsin Ariterm 35 klapikattilan, h, n.3700e ja sen perään 'löysin' 3000,l 300e, käytetyn varaajan. Siihen voi jatkossa lisätä aurinkoenergiaa ja myös on pellettimahdollisuus ja öljypoltin on myös mahdollista kytkeä jos niin haluaa..
Isot sähkövastukset ovat varalla, varaajassa ikäänkuin 'vakuutuksena'
Lämmityspinta alaa on hieman enemmän kuin esimerkkitapauksessa koska minulla on isohko autotalli/korjausverstas..
On vesikiertoinen patterilämmitys.. Ja leipäuuni, hella, puulämmitteinen kiuas.
Pellettiä hieman vierastan, koska se on tehty, ikäänkuin 'väkisin' energiaa tuhlaten koneellisesti puristaen ja kuivaten. Sitten se on kuitenkin ostettava muuttuvilta markkinoilta, jonka hinnasta ei ole tietoa jatkossa, ainoastaan että se on nouseva seuraten muuta energiaa..
Polttopuu-klapi , valintani helpotti oma halkometsä jossa 'kuntoilen' tehden hyödyllistä metsänhoitotyötä ja kun harrastukset ovat vanhat traktorit ja koneet yleensäkkin, joten on polttopuun korjuuketju jo hankittuna..
Lämmittäminen on varsin vaivatonta, leudolla kelillä joka toinenpäivä ja pakkasilla jokapäivä tulet kattilaan,, 'kyllä siinä yhdelle miehelle puuhaa piisaa.', ei tohori pakkasilla kartanolta poistua.. Mutta mitäs sitä tällaanen huru ukko mihkää kotoonsa lähtis.. - Helmut Hohl
Meille hankitaan poistoilmalämpöpumppu, ilmeiseti Nilan EC 9 ! Siisti kompakti
komeron kokoinen laite, jossa on valmiina 180 l vesivaraaja, lattialämmityksen
paisuntasäiliö ja pumppu.
Hoitaa ilmanvaihdon ja puhdistuksen. Meillä 140 m2 talo 4 henkeä ja tuo laite
hoitaan kaiken edellä mainitun.
Vaihtoehtona oli erillinen vesivaraaja, Vallox 95 ja lattialämmityksen vermeet sekä koko lämmitysjärjestelmä. EC9 :ssä on kaikki !
Varaava takka on vielä mietinnässä. - mk
Laita pesutloihin vesikierrolla lättilämmity ja käyttövedellä että toimii kesäisin ja on halvempi kuin sähkö juttu.
- Ilmainen Energia
Jos uutta tekisin,niin vesikiertoinen(vesipatterit)maalämpöpumppu systeemi,takka,pesuhuoneeseen vesikiertoinen lattialämmitys...Alkuinvestointi huomattava,mutta energia on sen jälkeen lähes ilmaista niin kauan,kunnes valtiovallan mielestä maalämpösysteemejä on liikaa,ja keksitään joku ilmaisen energian lisävero....
- Ilmainen Energia
Niin ja unohtui,että kesän helteitten viilennykseen lisäksi ilmalämpöpumppu...
- punainenpilvi1
80 - 85 m2 talossa maalämmön takaisinmaksuaika on yli 50 v. tekninen käyttöikä
n. 20 - 25 vuotta.
Sitä paitsi maalämmön vesikierto aina lattiaan. - MLP lakisääteiseksi
punainenpilvi1 kirjoitti:
80 - 85 m2 talossa maalämmön takaisinmaksuaika on yli 50 v. tekninen käyttöikä
n. 20 - 25 vuotta.
Sitä paitsi maalämmön vesikierto aina lattiaan.Maalämpö maksaa itsensä takaisin alle 10 vuodessa oikein mitoitettuna kun verrataan vanhaan 50 luvun öljykattilaan!
- Beobachter
Jos rakennat uuden talon, valitse sen arkkitehtooninen muoto sellaiseksi, että kylmää vaippaa on asuinpinta-alaa ja asuintilavuutta kohden mahdollisimman vähän. Se on ensimmäinen asia, kun talosta poistuvaa lämpövirtaa halutaan minimoida. Seuraavaksi luonnollisesti rakennusmääräykset varmistavat, että talon vaipan eri osien, seinänien , yläpohjan ja alapohjan, sekä ikkunoiden ja ovien ns. u-arvot ovat vähäintään määräysten mukaiset. U-arvon dimensio on W/m2, asteC ja se kuvaa vaipan osan läpi menevää lämpötehoa yhtä vaipan m2 ja yhtä sisä.- ja ulkolämpötilan erotuksen astetta kohti. Muistaakseni seinän nykyinen vaatimus on 0,17W/m2, asteC.
Lämmitysjärjestelmäksi suosittelen vesikiertoinen lattialämmitys maalämpö, jonka rinnalla täydentävänä puukattila 1000...2000 litran varaaja varaava takka sijoitettuna keskelle taloa. Talo kyllä tulee toimeen hyvin pelkällä maalämmöllä, mutta puukattila varaaja vesikiertoiseen maalämmön rinnalle kytkettynä antaa hyvän varmuusreservin, valinnanvaraa ja sen käyttö on hyvin kovilla 25...30 ast pakkasilla lievästi edullisempaa kuin maalämmön. Varaava takka on mukavuustekijä. Sen ja puukeskuslämpökattilan käyttö on sitä edullisempaa, mitä edullisemmin puuta pystyy hankkimaan. Jos on omaa metsää lähellä ja aikaa puuhailla puiden kanssa, puun käyttö on kannattavaa. Puille kuitenkin mielellään oltava hyvä tuuletettu säilytystila.
Maalämmön mitoituksessa kannatta olla huolellinen. Keskeistä on riittävän syvä lämpökaivo, jossa ns aktiivisyvyys on ratkaiseva tekijä. Aktiivisyvyys on se osuus lämpökaivosta, joka on pohjaveden ympäröimä. Eduksi on, jos tontilla kallio on alle 5..6m syvyydessä ja pohjavesi 5...10m'ssä. Lämpökaivoja porataan noin 220m'iin, ellei tä riitä, rinnalla vinoon toinen kaivo. Jos maalämmön rinnalle investoi puukattila varaajan, lämmin käyttövesi, jota maalämpöpumppu valmistaa, kannattaa esilämmittää varaajaan asennettavalla kierukalla. Sekin säästää sähköä ja varmistaa aina lämpimän käyttöveden riittävyyden.
Yllä oleva läämmitysjärjestelmä on hieman kalliimpi kuin minimisysteemi, mutta merkitsee alhaisia lämmityskustannuksia ja hyvää varmuutta lämmön saannissa kaikissa muuttuvissa olosuhteissa.- Ydinenergia
Suosittelet sitten kahta primääri lämmitysjärjestelmää ja vieläpä tilaa vievää. Taitaa alkuinvestointi maksaa enempi kun koko 80 m2 hirsitalo normi sähkö lämmityksellä ja takalla yhteensä?
Kauanko takaisinmaksuaika yksinkertaiseen sähkölämmitykseen verrattuna?
- tosi on jos halua ri
jos haluat vaivattoman uuni kunnollinen,metrin halko sovittava uunii turha pilke homma jää pois vihan niitä polttaa vähemmän,turha työ jää pois ja saa halvemmalla,tai omasta metsästä.ilmalämpöpumput kierrättää ilmaa ei vedätä.vaikka tulisi minkalainen energia kriisi ei sähkö lopu uutta tulee koko ajan lisää.pattereitten vesiongelmat kyttää että milloin vuotaa mistäkin.meillä oli ennen patteri vesi kierto luovuttiin kun kiertovesipumput paukkui keskellä yötä oljyä paloi 5600 litraa vuodessa.nyt on puolet enemmän neliöitä ja sähkö lasku 12 kuukautta.reilu tonni jossa on hellan kulutus lämminvesivaraaja kolme pakastinta.jääkaappi kaikki lämpö niistä on hyötylämpöä.lamout tavallisia hehkulamppuja myös hyöty lämpöä.tarkistin juuri kulutuksen 1kw tunnissa.yritä saada kaksiaika sähkö,on talvella edullisin.terveisin ilmalämpö pumppu lämmitys hitachi innova.ja argo pumppu mies.kuuden vuoden kokemuksella.tiedän mistä puhun.
- Tulisija
Niin tämä aiemmin mainitsemani varaavatakka ideahan perustuu siihen että,
sen avulla muita lämmitysmuotoja voidaan säädellä pienemmälle kulutukselle
ja jo muutaman asteen hienosäätö huonelämpötilassa aiheuttaa aika radikaalia
säästöä etenkin sähkölämmit¨teisessä.
Eli se näkyy suoraan sähkölaskussa radikaalisti jos lattialämpökaapeli paahtaa
koko aika kuumana täysillä ei tosin potenttimetrisesti.
Aika monelta unohtuu se et maa ynnä öljy ja muussa jopa kaukolämmössä
vermeet ja vempaimet on uusittava vaikkei ne ois särki aika ajoin jo siis ajoissa
laskelmista koska kalliiksi voi tulla odottaa jotta jokin hajoaa ja kaikki kehittyy
jopa takatkin - j8eiow9k8ejw9dkww923
Laita lattiaan ennemmin liikaa eristettä kuin liian vähän! Samoin yläpohjaan reilusti villaa! Vesikiertoinen lattialämmitys ehdottomasti ja maalämpöputket maahan jos on sen verran tonttia! Porakaivosta otettu maalampö maksaa maltaita kun poraaminen on niin kallista! Lattialämmityksen päälle voi laittaa parketin huoletta, ei ongelmaa, ja aito puuparketti on jaloille miellyttävämpi kuin laattalattia! Takkaleivinuuni lisäksi jos sattuu tulemaan pitempiä sähkökatkoja, niistä on hyötyä lämmityksessä ja ruuanlaitossa myös! Sähkö ja öljylämmitystä ei kannata laittaa, ellei ole pakko, kokoajan käyttökustannukset nousee, siis sähkön ja etenkin öljyn hinta!
- jiiiipeeee
Laita öljylämmitys. Ei tuo kokoinen asunto vie paljon öljyä vuodessa.
- Kustannukset kuriin
Kylppäriin joudut laittamaan lattialämmityksen joka tapauksessa että se pysyy kuivana.
Tee kunnollinen varaava takka ja sen lisäksi ilmalämpöpumppu.
Ilman pumppua läkähdyt sinne kämppään mutta pumppu tasoittaa sen
lämmön tasaisesti ympäri asuntoa
Valitset pumpun niin että se on hieman ylisuuri niin huippupakkasilla
se toimii vielä kohtuu hyvin.
Vedet lämmität tavallisella boilerilla.
Huoneisiin normaalit sähköpatterit kovia pakkasia varten.
Lämmität sitä takkaa puilla ja levität sen lämmön pumpun avulla koko asuntoon.
Kesällä jäähdytät jos on kuuma sisällä. Kuuma kämppä on yhtä ikävä
kuin viileäkin. Eihän se pumppu maksa kuin 2000 max.
Muuten satsaat rahasi kunnolliseen eristykseen ja kodinkoneisiin ja
rahat riittää vielä lumilinkoonkin
Pyykinpesukone jossa on lyhyet ohjelmat vie vähän sähköä ja ennenkaikkea
vähän vettä joka maksaa myös.
Vesiputket vedät pintavetoina niin että ei tarvitse avata lattioita tai seiniä
sitten kun ne hajoavat.
Vesilämmitys ja kattilat ovat sen verran kalliita systeemejä ostaa ja
asentaa että itse en niitä sinne virittelisi.
Niihin liitettävät pumput on arvokkaita ja pienessä talossa nostavat hintaa
liikaa per neliö ja putkimies ei ole halpa kaveri.
Puun polttamisessa on se hyvä puoli että sitä on valtion vaikea verottaa
vaikka joudutkin hieman töitä tekemään ja jos sähköt katkeaa keskitalvella
kahdeksi päiväksi niin se ei vaikuta hyvinvointiisi mitenkään.
Saunan kiuas kannattais myös olla puukiuas jos nyt sitten
lämmittelet sitä takkaakin.
"Että tee silleen niin kuin ensin meinasit" ellei ole rahaa
ihan vaivaksi asti ja hirveät työhalut. - Harrastukset maksaa
ILP, PILP, LTO, MLP, takka, jne. = teknisiä harrastusvimpaimia, joista täyty maksaa ihan samalla tapaa kuin tietokoneista, peleistä, autoista, veneistä,... Jokainen "uskovainen" uskoo juuri siihen omaan valintaansa ja osaa laskea sen aina jollakin tapa kannattavaksi investoinniksi.
Edullisen, toimintavarman ja huolettoman lämmitysjärjestelmän kanssa näillä ei ole enää mitään tekemistä (sähkö ja kaukolämpö). - männikkö
Maalämpö tämän kokoisessa talossa on vain "tosiuskovaisten" ajattelua. Ei maksa koskaan hankintaansa takaisin.
- oikeakoko
Kukaan järjellinen olento ei laita nykyaikaiseen taloon maalämpöä, varsinkaan jos koko on 80m2.
Työtoveri taitaa uskoa vielä maahisiin... - Schweinhund ZumT
80m2 taloon ei kannata laittaa mitään ylimääräistä härpäkettä, koska investoinnin takaisinmaksu on onnettoman pitkä.
Itse laittaisin sähköisen lattialämmityksen, kohtalaisen IV-koneen, pienehkö varaava takka sekä ILP-lämmittämään/jäähdyttämään 10kk/vuosi sekä peruskäyttövesivaraaja 200l tai 300l.
Toinen vaihtoehto on ottaa PILP vesikiertolattialämmitys sekä pikkuinen varaava takka. ILP jos talossa on jäähdytystarvetta.
Nuo vaihtoehdot ovat hinnaltaa suunnilleen samoilla hehtaareilla.
Maalämpö tai Ilma-Vesipumppu ei maksa itseään takaisin tuon kokoisessa talossa. Eri asia on tietenkin, jos haluaa hifistellä. Sama juttu on aurinkokeräimien kanssa, ne tuottavat ilmaista energiaa, mutta alkuinvestointi on kova. - punainenpilvi1
Poistoilmalämpöpumpun hinta on liki samaa luokkaa kuin ilma-vesilämpöpumpun eli
moninkertainen ilmalämpöpumppuun verrattuna.
Minulla ILP maksoi nettona 1 200 €. PILP hinnat ovat 6 000 eurosta ylöspäin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .603365Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen472941Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631242789Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3541867- 711104
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101101Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.1971040Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26860- 45859
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että104854