Ottaa pattiin. Itse oon aina ollut vähä hiljaisempi mies enkä tykkää puhua paljo. Jos joku tulee nojaamaan olkapäähän ja avautuu ja puhuu ja puhuu, en jaksa kuunnella. En ikinä puhu kenenkää päälle vaan esitän asiani selkeästi ja melko lyhyesti. Osaan siis tiivistää.
En sitten yhtään tykkää pätijöistä ja paskantärkeistä hölöttajistä jotka ei anna suunvuoroa!!!!! Mutta kun tuntuu, että hiljaisemmalle miehelle ei löydy seuraa, kun suhteen aloittamiseksi pitäisi kuitenkin puhua paljon enkä ole yleensä kovin aloitteellinen, ei tule kaupan kassallakaan heittettyä mitään hauskaa. Miksi se on muka niin paha, jos vaan yksinkertaisesti on hiljaisempi luonteeltaan?! Mitä pahaa siinä on jos ei halua hukuttaa toisia turhaan informaatioon omasta elämästään. Tykkäisin vaan ottaa jonkun mukavan naisen kainalooni ilman että tarttis puhua neljää tuntia putkeen ja sitten tuntea oloaan vaivautuneeksi kun kumpikaan ei sano lopuksi mitää.
Nettideiteissä se vasta vaikeaa onki. Ei yhtää tiedä mitä kirjoittais ja sitten suurin osa ei edes vastaa, loput aukoo päätä kun sanoin kai jotain väärin ku yritin vain keksiä jotain kirjoitettavaa. Sitten saattaa toisaalta löytää jonkun mukavan, joka aina sitten jää ja sen jälkeen on se sama olo, että taas pitää jaksaa selostaa elämästarinansa alusta loppuun. Mieluummin kohtaisin face to face ja tutustuisin ajan kanssa.
Miksi hiljainen mies on paha? En ole mielestäni ruma, enkä ylipainoinen, ja käyn salilla kolme kertaa viikossa. Sen myönnän, että itsetunto ei ole paras mahdollinen, mutten koe että sitä tarvitsisi hävetäkään. Jos olisin paskantärkeä itsensäpönkittäjä, sitä kyllä häpeäisin.
Avautuminen loppuu.
Niin ja ikää on jotain parinkymmenen ja kolmenkymmenen välissä.
En sitten yhtään tykkää pätijöistä ja paskantärkeistä hölöttajistä jotka ei anna suunvuoroa!!!!! Mutta kun tuntuu, että hiljaisemmalle miehelle ei löydy seuraa, kun suhteen aloittamiseksi pitäisi kuitenkin puhua paljon enkä ole yleensä kovin aloitteellinen, ei tule kaupan kassallakaan heittettyä mitään hauskaa. Miksi se on muka niin paha, jos vaan yksinkertaisesti on hiljaisempi luonteeltaan?! Mitä pahaa siinä on jos ei halua hukuttaa toisia turhaan informaatioon omasta elämästään. Tykkäisin vaan ottaa jonkun mukavan naisen kainalooni ilman että tarttis puhua neljää tuntia putkeen ja sitten tuntea oloaan vaivautuneeksi kun kumpikaan ei sano lopuksi mitää.
Nettideiteissä se vasta vaikeaa onki. Ei yhtää tiedä mitä kirjoittais ja sitten suurin osa ei edes vastaa, loput aukoo päätä kun sanoin kai jotain väärin ku yritin vain keksiä jotain kirjoitettavaa. Sitten saattaa toisaalta löytää jonkun mukavan, joka aina sitten jää ja sen jälkeen on se sama olo, että taas pitää jaksaa selostaa elämästarinansa alusta loppuun. Mieluummin kohtaisin face to face ja tutustuisin ajan kanssa.
Miksi hiljainen mies on paha? En ole mielestäni ruma, enkä ylipainoinen, ja käyn salilla kolme kertaa viikossa. Sen myönnän, että itsetunto ei ole paras mahdollinen, mutten koe että sitä tarvitsisi hävetäkään. Jos olisin paskantärkeä itsensäpönkittäjä, sitä kyllä häpeäisin.
Avautuminen loppuu.
Niin ja ikää on jotain parinkymmenen ja kolmenkymmenen välissä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyse on siitä mistä alan gurut neuvovat tässä miehiä: naiset tarvitsevat niitä hyviä tunteita asioista, itsestään ja kanssa käymisestä miehen kanssa ja ne tunteet tulevat useimmiten puhumalla.
Jos mies ei "anna" niitä tunteita niin mitä jää? Pelkkä himo toisen kroppaan?
Mutta kirjoitat tässä oikein hyvää asiaa.
Moni asia elämässä on juuri sen puhe-shown ansiota- ei showta ei ansioita.
Olin kuin sinä joskus, mutta kun sinnikkäästi yritin alkaa otta puhe tilanteita "haltuun", niin kykenen muuttumaan aktiivisemmaksi puhujaksi.