Miten tulisi jakaa kulut kun asutaan yhdessä. Minulla tulot kuukaudessa 500e ja puoliso tienaa 2400ekk miinus verot.
Asumme vuokra-asunnossa jossa vuokra 640e.
Olemme tähän mennessä maksaneet vuokran puoliksi. Kummatkin oli silloin opiskelijoita.
Ruokalasku on jaettu suunnilleen puoliksi. Puoliso maksoi vähän enemmän, koska syö PALJON enemmän ja halusi ostaa kalliita luxus herkkuja joista minä en koskaan suostuisi sellaisia maksamaan.
Ärsyttää todella että pitää rahaa tuhlata kaiken maailman herkkuihin. Ei kelpaa tavallinen ns.halpa juusto vaan pitää ostaa sellaista joka maksaa 20e kilo. Ja lasku puoliksi. Itse en edes paljo juustoa syö.
Itse saan vetää näkkileipää kun toinen vetää sisäfilepihivä vieressä :(
Mitenn te olette jakaneet kuluja vastaavassa tilanteessa?
Asumme vuokra-asunnossa jossa vuokra 640e.
Olemme tähän mennessä maksaneet vuokran puoliksi. Kummatkin oli silloin opiskelijoita.
Ruokalasku on jaettu suunnilleen puoliksi. Puoliso maksoi vähän enemmän, koska syö PALJON enemmän ja halusi ostaa kalliita luxus herkkuja joista minä en koskaan suostuisi sellaisia maksamaan.
Ärsyttää todella että pitää rahaa tuhlata kaiken maailman herkkuihin. Ei kelpaa tavallinen ns.halpa juusto vaan pitää ostaa sellaista joka maksaa 20e kilo. Ja lasku puoliksi. Itse en edes paljo juustoa syö.
Itse saan vetää näkkileipää kun toinen vetää sisäfilepihivä vieressä :(
Mitenn te olette jakaneet kuluja vastaavassa tilanteessa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
No on sulla todella mulkku poikaystävä kun tolleen tekee. Tuskin rakastaa sua lainkaan. Minä ainakin ostaisin sitä mitä toinen syö, mut on kyl hullua ostaa juusto joka maksaa 20 euroo jos laskuja pitää maksaa. Kyllä mä antaisin sitä juustoo rakkaallenikin jos kallista pitää ostaa.
Ei sun pidä maksaa puolia vuokrasta jos saat rahaa vaan 500 ja toinen saa 2400. sun oikee osuus 640 vuokrasta olis noin 170 tai 200. Eipä taida poikaystäväs susta paljon välittää.
Itse tienasin joskus kun seurustelin 3000 egee kuussa ja tyttöystävä oli opiskelija joka tienas 500-600 kuussa. vuokra meillä oli 470 ja maksoin koko vuokran itse. Tyttöystävä maksoi ainoastaan sähkölaskun noin 40 kuussa.
Ruoka ostettiin puoliksi ja jos jotain kalliita pihvejä ostin niin en mä niitä yksin syönyt. Vesilasku sisälty suoraan vuokraan kun oli kaupunkin kämppä.
Mut kyllä mä vein muijani etelään parikin kertaa ja sen ei tarvinnut maksaa mitään siitä. Itse en ole niin pihi rahojen suhteen mut nykyään kun työtä ei kovin helposti saa niin tarvii kattoo mitä kaupasta ostaa ja siinä säästää.
Missä kerrottiin että kyseessä on juuri POIKAystävä? Meidän taloudessa minä mies, syön enemmän mutta terveellisemmin. Naisystäväni syö vähemmän, mutta herkuttelee jatkuvasti sekä syö kalliissa ravintoloissa. Minun aiheuttamat ruokakulut taloudellemme ovat noin puolet naiseni aiheuttamista.
Jaa-a, niin kauan kun ollaan poika/tyttöystäviä eikä sen kummempaa, niin kaiketi molemmat maksaa omat menonsa ja yhteiset kulut pääasiassa puolitetaan.
Itse jo naimisiin ehdittyäni pistän tilipäivänä emännälle puolet palkastani, jolla hoitaa kodin/lapset. Käyttää omat tulonsa miten haluaa, kuten minäkin palkkani puolikkaan. Jos käyn kaupassa tai hankin muuta yhteistä, niin toki maksan itse.
Yksi yhteinen tili rva tai hra periaatteella.
Luottokortin rinnakkaiskappaleet.
Lasku suoraveloitukseen.
Yksi yhteinen jääkaappi, liesi, uuni ja ruokapöytä.
Minä olen ja olin suurempiruokainen ja punttivuosina käytin täydennysprotkua, vielä kevääseen saakka.
Samoin täydennystestoja.
Koskaan ei ole ollut kustannuksien jakaumasta mitään sanomista!
Vuokran kun maksaa niin jää itselle rahaa se 150e. Bussi kortti on ostettava ja se maksaa siis 30e ja puhelin lasku 20e
Eli siis 100e kuussa ruokaan yms muuhun.
AIka tiukilla joutuu olemaan. Mutta kyllä sitä pärjää kun ei mitään hömpötyksiä ostele.
Ruokalaskun puolittaminen tuntuu kauhealta, ennen kuin asuin yksin meni rahaa ruokaan 10-15e viikossa. Nyt tuntuu että yhteisellä ruokakauppa reissulla saattaa mennä helposti yli 50e. Pahimmillaan menee noin 80e viikossa ruokan rahaa????
siis tuollaisella summalla ruokkisi kokonaisen armeijan. Mutta kalliit leikkelet juustot.
Kotona koitan leipoa usein leipää, mutta ei kelpaa puolisolle yleensä. Siinä säästäisi edes jonkin verran mutta...
Pitää ostaa kaupasta kalleinta mitä saa.
Kyllä täs sivullisena ihmettelee, et miten noin kalliin maun pitävä mies pitää noin köyhästä naisesta. Kaikki muu viimeisen päälle, mut nainen köyhä opiskelija. Miksi tämä ei täsmää?
Koska puoliso oli itse muutama kuukausi sitten kyöhä opiskelija, joka siirtyi työelämään.
Itsellä vielä muutama vuosi opiskeluja jäljellä, sen jälkeen tulo taso nousee huimasti.
Joo, jos nousee. Jos et valmistu kortistoon suoraan. Tuossahan heti loppui se yhteisymmärrys ja yhteisen hyvän tarkoitus. Varmaan pari kuukautta aiemmin ei mieskään kovin leveesti elänyt, nyt vaatisi sitä samaa. Ajatuksen ahtautta. Jotkut pilaa raha, toiset rahattomuus. Ehkä se raha vaan tuo esiin sen, että mies on itsekäs siinä mielessä, ettei osaa ajatella asioita toisen kannalta. Ehkä ennen ajatteli vain oman pörssin kautta, muttei toisen vuoksi silloinkaan.
En tiedä pystyisinkö minä elämään tuollaisessa suhteessa.
Ei kyllä onneksi ole sitä huolta että kortistoon valmistuisi. Sen verran työllistävä ala kyseessä onneksi.
Raha on sellainen asia mistä saa äkki riitaa aikaseksi.
Mitään kivaa ei voi tehdä yhdessä ilman rahaa.
Puolisoni ehdotukse mitä voimme yhdessä tehdä: ostamaan vaatteita ( siis hänelle, koska ei minulla ole varaa) , elokuviin ja syömään ulos.¨
Vaan kun ei ole varaa usein mennä., ehkä kerran vuodessa.
Mitä mukvaa sitä voi tehdä yhdessä mikä ei paljoa maksa?
Sivullisena on pakko kysyä, että tunnetko itsesi maksetuksi naiseksi? Onko sellainen olo, että puoliso paremmin tienaavana pystyy sanelemaan teidän hauskanpitonne ja kaiken kulutuksenne yhdessä? Koska kaikki yhteinen hauskanpito on monesti vähänkin rahasta kiinni ja jos puoliso päättää, mihin rahat kuluu, kai siinä kokee olevansa aika alisteinen, koska sulla ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta kustantaa juuri edes kuin omat ruokasi. Ei ole vara sanoa tai toivoa mitään. Toisaalta miten pystyy edes nauttimaan asioista, joista tietää, et ne on toinen päättänyt ja maksanut ja että itse siinä vaan siipeilee tai jää kuin velkaan. Toisaalta jos et koe siipeilynä yhteisiä raha-kuluja, miten sinulla on kanttia elää toisen rahoilla? Ja kuinka moni puoliso sietää pitemmän päälle sitä että tehdään jotain mukavaa, mikä ei maksa? Mielikuvitus ei riitä siihen loputtomiin. Onko susta edes kiva käydä ostoksilla jos toinen hankkii kaikkea ja itse vain katselet?
Ei puolisoni minulle mitään maksa juuri koskaan, no vei synttäri illasella sen kyllä maksoi.
Joudun vain kieltäytymään kaikesta tälläisestä joka maksaa. Mies ehdottaa että mennään syömään ja leffaan niin pakko sanoa että ei ole varaa. Liian kallista. siinä käy yleensä sitten niin että mies suuttuu... että olen häneltä kaiken kiva kieltämässä.
No on aika lapsellinen mies, jos ei ymmärrä sinun rahatilanteesi realiteetteja. Siis kai sä olet sanonut sille, että mennään vaan syömään ja leffaan, jos tarjoat? Eihän tilanteen tarvitse aina olla niin, että mies maksaa. Sanoit, että työllistyt melko varmasti helposti valmistumisesi jälkeen - joskus voi olla tilanne, että miehelläsi ei ole töitä, jolloin sinä maksat yhteiset ylimääräiset menot. Ei se voi olla mitenkään vaikeaa, jos oikeasti on tosissaan yhteiselämää rakentamassa toisen kanssa. Toisaalta jos teillä on muitakin pahoja ongelmia, niin tämä on vain yksi lisää ja jos mies ei halua sitä yrittää ratkaista, niin se kielii siitä, miten tosissaan tai ei-tosissaan hän seurustelee.
Sitä ihmettelee että miten voi ihmisillä olla niin eri kulutustavat?
Itse olen tottunut siihen että joka asiassa mitä ostaa pitää tarkkaan laskea että kannattako ostaa. Halvinta pitää ostaa. Toinen tottunut siihen että halpaa ei pidä ostaa koska ei ole laadukasta ja hyvää.
Kun ruokaa ostetetaan niiin pitää olla kalleinta. Euroshopper yms ei kelpaa koske ei ole niin hyvää.
Noutoruokaa pitää hakea usein. Itsellä ei todellakaan ole varaa. Suuttuu sitten että kun en itse osta " kumminkin kuolaat mun ruokaa"
Toinen ei vain ymmärrä etten halua viimeisä rahojani laittaa kalliiseen pizzaan, vaan voisi ihan hyvin kotona tehdä ruokaa joka tulee paljon halvemmaksi.
Katsokaapa Pirkka- ym. "halpistuotteita".Monesti niissä sama valmistaja kuin ns. paremmissa/ kalliimmissa tuotteissa.
Tämä meni nyt hieman ohi aiheen, mutta rahankäyttöön liittyy kuitenkin.
Itse suosin aina pirkkaa yms :)
Ihan yhtä hyviä on. Puoliso epäilee aina että mahtaako olla niin hyviä ja laadukkaita kun joki muu vastaava kalliimpi tuote.
Kuulemma laadusta kannattaa maksaa? kyllä sen asian jossain kohtaa ymmärtää, mutta pitääkö brändistä maksaa jos ei ole siihen varaa,
Mikset puhu tämän poikaystävän kanssa? Siis ihan istuta pöytään ja kerro, että sinua ahistaa kyseinen käytäntö ja ettei sinulla ole varaa?
Mitä muutakaan voit tehdä?
Itse jos olisin tilanteessa niin puhuisin eka poikaystäväni kanssa. Sitten tulee teot, mitä haluatte tehdä, mitä olette valmiita tekemään. Itse tekisin niin, että jos ei haluta maksaa menoja siine nähden mitä toinen tienaa (sinun tilanteessasi se olisi 30% ja 70%) niin minä tekisin niin, että kummatkin ostaa omat ruuat siihen asti kunnes sinun elintasosi nousee. Eli mies ostakoon mitkä juustot tahtoo ja sinä ostat ne juustot mitä itse tahdot. Maksatte omat ruuat ja jääkaapin jaatte niin että kummallekkin on oma tila.
Joku sanoo toki että tuo järjestely on törkeää, mutta mitä muutakaan voit? Ei se ole kivaa maksaa puoliksi ruokia joita ei edes syö.
Onkohan nää jutut oikeesti totta...Että leikitään perhettä, muttei eletä kuin perhe. Toinen on aina itsekeskeinen kun yksin eläisi ja toinen köyhä ja sitten muka-asutaan yhdessä. Miksi te edes asutte yhdessä? Miksi te olette yhdessä? Kuka haluaisi asua ihmisen kanssa joka vetää sitä sisäfilettä perheensä, eli puolisonsa tässä, edessä yksin, ja jättäisi toisen syömään näkkäriä? Kuka haluaisi perheen itsekeskeisen kanssa, joka ei osaa jakaa kuluja ja elää perheenä? Miksi?
Te niinkun elätte yhdessä ja sinä maksat vakiseksistä aika kalliin hinnan. Koska perhe te ette ole, samaa tiimiä te ette ole ja todellakaan, en siis todellakaan suosittelisi hankkimaan lapsia, tai edes suunnittelemaan tuohon, eli perhettä teistä ei myöskään tule.
Niin, vakiseksiä kämppiksen kanssa. Sellainen on tuollainen suhde. Kannattaisi ihan suoraan sanottuna asua erikseen ja käydä kylässä kun panettaa. Tuo ei ole perhe eikä suhde mikä on vakavalla pohjalla sellaiseen johtaakseenkaan.
No, varmaan siitä saa hemmetisti kaikkee muuta ja on niin hyvä pano, että kannattaa jo maksaa.