Happy weekend!!

Perhanan Temppu...Missä se on kupannut?? Oli ikävä... :(

Ihan sinua varten kirjauduin uudelleen sisään, vois kuunnella tuon biisin ainakin ennen lähtöä. :)

Ja yksinkertainen on kaunista...Ainakin minusta. :D
Mitä tulee tuohon logoon. Meni ehkä minuutti, tuota tehdessä.

Hehee!

Ainahan se Temppu on mielessä... ;)
Ja tottakai olen kunnolla...kuinkas muutenkaan. 8)

dizel kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=eZWqe9_XAyI

( El Laberinto del fauno )

Itse sen sijaan saatan yhteen työhön käyttää aikaa melkein vuositolkulla...Välillä pitäen kuukausien taukoja. Yleensä kyllä ikävä kyllä käy niin, että kiinnostus lopahtaa koko hommaan siinä ajan kanssa...Alkuinnostuksen mentyä ohi, sitä ei vain jaksa enää kauheasti panostaa, tai pitää tehdä jotain muuta. Suurinosa mun piirustuksista lojuukin keskeneräisinä jossain kaapin perällä, kunnes joku kaunis päivä ne päätyvät silputtuina roskikseen...
Odotan edelleen sitä "mestariteosta", jonka voisin jopa säästää... :D
Sitä "täydellistä" työtä, vaikka luulen, etten sellaista saa koskaan aikaiseksi. Ensin seuraa aina se onnistumisen elämys, kun saa jonkun piirustuksen/maalauksen valmiiksi, kunnes seuraavana päivänä se työ onkin jo silmissäni roskiskamaa...
Sama pätee aika moneenkin asiaan elämässäni.

"se flow on kuitenkin tärkeämpi, kuin 'ikuinen täydellinen teos' - joka joskus tuhoutuu kuitenkin. "

Masentava ajatus...
Mutta ikävä kyllä totta. En kyllä keksi tälle elämälle mitään mielekkäämpääkään käyttöä, kuin pyrkiä täydellisyyteen...Mutta mitä sitten, jos sinne pääsisin
( mahdotonta, tiedän )
Vastaus: ei mitään. Sama tyytymättömyys iskisi aina vain... *syvä huokaus*

Hmm... tuo kuulostaa kaikki niin tutulle.

Osin olen jo oppinut irroittamaan ja hyväksymään sen, että teen virheitä (jopa kirjoitusvirheitä ja paljon ;) enkä tarkistele kaikkea aina).

Hyvin on mennyt mutta nyt tuntuu siltä, että meinaa lipsua toiseen ääripäähän - eli mitäs tuosta...mikäs tässä... ei kait tuo nyt...

Mutta luovuuden saralla, vaillinaisuutta on vaikeaa sietää. Sama meikällä harrastuksissa - pitäisi aina olla paras tai ainakin keskivertoa lahjakkaampi ja uhata heti lajin auktoriteetteja.

Siitä on ollut hyötyä ja haittaa elämässä.

Harjoitellaan =)

En mä tiedä, mä olen lopettanut vain kaiken ylianalysoinnin tai diagnosoinnin koko ajan (tai koetan päästä siitä tietoisesti eroon ja reenaan) ja heittänyt "ajatustenlukutaitoni" (kun kuvittelen aina tietäväni toisten perimmäiset aikeet.... ja huomatessani kuinka väärässä olinkaan...) roskiin ja koetan hyväksyä muissa ja itsessäni sen, ettei tää nyt aina mene niin putkeen.

Ihmiset tekee valtavasti virheitä, isojakin, elämässään ja se kuuluu asiaan.
Ei siihen diagnoosia aina tarvita.

Se on ollut suurin helpotus tähän mennessä, mihinkään muuhun ei voi edes verrata mutta se ei käy tuosta vain. Joutuu vaan jatkamaan reeniä.

Varsinkin sen vuoksi, ettei sitten pysähdy ja ala liikaa hyväksymään itseään...heh, ikuinen ongelma.

En mä tiedä, mä olen muuttunut tässä puolen vuoden aikana niin paljon ajattelultani ja osin siksi, että täällä on saanut käydä läpi sellaisia hullujakin ajatuksia mitä ei nyt tuossa "tavispöydässä" ja asiasta kiinnostumattomien kanssa kannata tiskiin heittää. Siellä on sitten eri jutut...

Mä tiedän olevani lahjakas tietyissä asioissa mutta se menee helposti suorittamiseksi. Ei hjyvä.

Miten siitä pääsee eroon ?

Hui hai, en viitannut siihen "diagnoosiin" mitenkään =)

Mutta aloitukseen palaten ; hauskaa viikonlopun loppua kaikille =)

dizel kirjoitti:

Itse sen sijaan saatan yhteen työhön käyttää aikaa melkein vuositolkulla...Välillä pitäen kuukausien taukoja. Yleensä kyllä ikävä kyllä käy niin, että kiinnostus lopahtaa koko hommaan siinä ajan kanssa...Alkuinnostuksen mentyä ohi, sitä ei vain jaksa enää kauheasti panostaa, tai pitää tehdä jotain muuta. Suurinosa mun piirustuksista lojuukin keskeneräisinä jossain kaapin perällä, kunnes joku kaunis päivä ne päätyvät silputtuina roskikseen...
Odotan edelleen sitä "mestariteosta", jonka voisin jopa säästää... :D
Sitä "täydellistä" työtä, vaikka luulen, etten sellaista saa koskaan aikaiseksi. Ensin seuraa aina se onnistumisen elämys, kun saa jonkun piirustuksen/maalauksen valmiiksi, kunnes seuraavana päivänä se työ onkin jo silmissäni roskiskamaa...
Sama pätee aika moneenkin asiaan elämässäni.

Lue lisää

Tarvitsisit arkistonhoitajan.

Käy muuten kuin Palsalle, joka poltti töitään suolla nuotiossa aina kun sille päälle sattui.

A kirjoitti:

Tarvitsisit arkistonhoitajan.

Käy muuten kuin Palsalle, joka poltti töitään suolla nuotiossa aina kun sille päälle sattui.

Tuo oli 6.8. 20.29:ään. En osaa käyttää tätä järjestelmää ns. teknisesti oikein. Selvintä on, että selvitän tarvittaessa kenelle kommentioin.

lynett kirjoitti:

En mä tiedä, mä olen lopettanut vain kaiken ylianalysoinnin tai diagnosoinnin koko ajan (tai koetan päästä siitä tietoisesti eroon ja reenaan) ja heittänyt "ajatustenlukutaitoni" (kun kuvittelen aina tietäväni toisten perimmäiset aikeet.... ja huomatessani kuinka väärässä olinkaan...) roskiin ja koetan hyväksyä muissa ja itsessäni sen, ettei tää nyt aina mene niin putkeen.

Ihmiset tekee valtavasti virheitä, isojakin, elämässään ja se kuuluu asiaan.
Ei siihen diagnoosia aina tarvita.

Se on ollut suurin helpotus tähän mennessä, mihinkään muuhun ei voi edes verrata mutta se ei käy tuosta vain. Joutuu vaan jatkamaan reeniä.

Varsinkin sen vuoksi, ettei sitten pysähdy ja ala liikaa hyväksymään itseään...heh, ikuinen ongelma.

En mä tiedä, mä olen muuttunut tässä puolen vuoden aikana niin paljon ajattelultani ja osin siksi, että täällä on saanut käydä läpi sellaisia hullujakin ajatuksia mitä ei nyt tuossa "tavispöydässä" ja asiasta kiinnostumattomien kanssa kannata tiskiin heittää. Siellä on sitten eri jutut...

Mä tiedän olevani lahjakas tietyissä asioissa mutta se menee helposti suorittamiseksi. Ei hjyvä.

Miten siitä pääsee eroon ?

Lue lisää

> Mä tiedän olevani lahjakas tietyissä asioissa mutta se menee helposti suorittamiseksi. Ei hjyvä.

Miten siitä pääsee eroon ?


Rentousharjoituksilla. Pikajuoksusta tai baletista löytyy malleja. Joogasta. Kävelet päämäärättömästi yhden vuorokauden.

:) "Elämässä pitää olla intohimoja herättäviä asioita, jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen."

Tänään viimeksi pohdiskelin, kuinka saisin rajoitettu ylitsepursuavan puolelle venähtänyttä intohimonpoikasta, mutta ehkä otan ja sukellan kuitenkin. Rajoitan sitten jos tuntuu, että jaksaminen meinaa lopahtaa.

*palapeli koostuu osasista*

:D Ei ainakaan mun intohimon kohde. Joku toinen voisi kuolla tylsyyteen, mulla syyhyää jo kädet ja aivot ja aika tuntuu matelevan.. :)

A kirjoitti:

Tarvitsisit arkistonhoitajan.

Käy muuten kuin Palsalle, joka poltti töitään suolla nuotiossa aina kun sille päälle sattui.

Vanhan eläkeläisen muistelmia ei kuiten polttanut.

A kirjoitti:

> Mä tiedän olevani lahjakas tietyissä asioissa mutta se menee helposti suorittamiseksi. Ei hjyvä.

Miten siitä pääsee eroon ?


Rentousharjoituksilla. Pikajuoksusta tai baletista löytyy malleja. Joogasta. Kävelet päämäärättömästi yhden vuorokauden.

Lue lisää

Minä ja baletti ....?

Haaaah hah haaaa ... hah ! Sä osaat aina iskeä kun sitä vähiten odottaa.

=D

Jooga kyllä käy.

Temppu ;

samaa mieltä intohimoista mutta joskus tulee kelailtua niidenkin järkevyyttä. Toisaalta silloin kun sellaista ei ns ole päällä, huomaa ikään kuin jäävänsä jostain paitsi.

Mä nyt olen yhtä intohimoa koko ihminen =)

MB : anna mennä vain mutta jos huomaat että kaikki muu elämä alkaa jäämään, sinusta onkin tullut hullu erakkotaiteilija ;)
Mut ei se mitään, sekään.... =)

lynett kirjoitti:

Minä ja baletti ....?

Haaaah hah haaaa ... hah ! Sä osaat aina iskeä kun sitä vähiten odottaa.

=D

Jooga kyllä käy.

Temppu ;

samaa mieltä intohimoista mutta joskus tulee kelailtua niidenkin järkevyyttä. Toisaalta silloin kun sellaista ei ns ole päällä, huomaa ikään kuin jäävänsä jostain paitsi.

Mä nyt olen yhtä intohimoa koko ihminen =)

MB : anna mennä vain mutta jos huomaat että kaikki muu elämä alkaa jäämään, sinusta onkin tullut hullu erakkotaiteilija ;)
Mut ei se mitään, sekään.... =)

Lue lisää

:D Mun muu elämä ei jätä mua vaikka kuinka ravistelisin ja pyristelisin, joten hulluksi erakkotaiteilijaksi on vielä pitkä matka.. Vaikka synkkinä matalapaineen hetkinä tuntuu, että ihan liian pitkä matka hulluksi erakkotaiteilijaksi, niin askel kerrallaan, askel kerrallaan.. ;)

Silloin olisin ainoa kaltoinkohtelija itselleni.

Näin olen itsekin ajatellut.Ja ennen kaikkea; en pystyisi itse kaltoin kohtelemaan ketään muuta.

Joo, pitäiskö perustaa joku yhteisö jossa jokaisella on oma mökki tarpeeks pitkän välimatkan päässä toisistaan, perunapellot viereen ja sais sekoilla siellä ihan rauhassa ?
SIt jos olis vaikka kerta puoleen vuoteen juttutuulella, vois kokoontua nuotiolle ?

Meikäkin pärjää valtavan pitkiä aikoja ittekseen mutta vetäytyminen täyspäiväseksi erakkotaiteilijaksi tai varsinkaan sisäiseen maailmaan (HUH HUH) joka on aikas musta... ei saakeli uskalla, ainakaan vielä =)

Ja vaiks oiskin, niin onhan noita veneitä...

Ellei joudu samalle saarelle kuin Lostissa =)

Eihän sulla Temppu ole huono pvä `?

Mä voin koettaa lähettää tätä adhd-energiaa vähän sinnekin, jos tarttee.

Isäni eli lähestulkoon tuollaista elämää, kirjapino sängyn vierellä kaikki muu elämä häipyi ja katosi ympäriltä hän eli "kirjamaailmassa", eräänlaisessa toisessa todellisuudessa, pois kuolettavasta tylsyydestä ja tyhjistä ihmisistä, joilla ei ollut mitään verrannollista annettavaa. Itse voisin ja taitasin kaivata jotain samantyyppistä, silti olen sen verran sosiaalinen tyyppi, että ei ihan vielä ainakaan onnistu:) Tuollainen ajatus on silti äärttömän houkuttava sillä kirjat, musiikki ja tateet voivat antaa sisäisesti paljon enemmän kuin yksikään ihminen.

Tod... mulla oli harrastusten kanssa sama ja totta kai yksilölajeja...

Joskus 2000-luvun alussa aloin ekaa kertaa selvittelemään päätäni ja se johti siihen, että kirjoitin vuoden ajan 500 sivuista romaania.
Oli kyllä pääkopalle aikamoinen matka mutta kaikki vapaa-aika menikin melkein siinä, mitä nyt koiria kävi ulkoiluttamassa ja vähän ehkä urheilemassa tai kahvit keittämässä.

Mä olin jotenkin täysin uppoutunut siihen maailmaan ja tuntui tavallaan pahalta päästää niistä hahmoista irti - jokaisen kautta kuitenkin käsitteli jotain omaa puoltaan .... ja sitten oli tietenkin se yksi tärkein...

Samalla kului muuta kirjallisuutta pari kolme kirjaa viikossa.

Introvertti olen ehdottomasti.

Piirtää osaan ehkä ympyrän, tuskin sitäkään.

Mites muut, ootteko "maalareita", lukijoita, kirjoittajia vai ....

lynett kirjoitti:

Tod... mulla oli harrastusten kanssa sama ja totta kai yksilölajeja...

Joskus 2000-luvun alussa aloin ekaa kertaa selvittelemään päätäni ja se johti siihen, että kirjoitin vuoden ajan 500 sivuista romaania.
Oli kyllä pääkopalle aikamoinen matka mutta kaikki vapaa-aika menikin melkein siinä, mitä nyt koiria kävi ulkoiluttamassa ja vähän ehkä urheilemassa tai kahvit keittämässä.

Mä olin jotenkin täysin uppoutunut siihen maailmaan ja tuntui tavallaan pahalta päästää niistä hahmoista irti - jokaisen kautta kuitenkin käsitteli jotain omaa puoltaan .... ja sitten oli tietenkin se yksi tärkein...

Samalla kului muuta kirjallisuutta pari kolme kirjaa viikossa.

Introvertti olen ehdottomasti.

Piirtää osaan ehkä ympyrän, tuskin sitäkään.

Mites muut, ootteko "maalareita", lukijoita, kirjoittajia vai ....

Lue lisää

Kaikkea yhtä täydellisen sujuvasti, eli en ainakaan vielä itseäni elättäisi yhdelläkään genrellä, varsinkaan laululla :D

Yhteisöllisyydellinen elämä on "kellunut" tietoisuuteni puolivälissä jo useamman vuoden. Mutta sosiaalisena introverttina, joka tarvitsee oman yksinäisyytensä, olen kokenut ajatuksen hankalaksi sellaisen yhteisön aktiivisena alkuunpanijana. Pelkäisin, että pettäisin muiden odotukset yhteisöllisyyden "ultimate" sosiaalisesta luonteesta, joka tosin mielestäni on vain ekstroverttien utopiaa :)

Itse ottaisin mielelläni vastuun luomuviljelystä sellaisessa yhteisössä, tosin hyvin puutteellisin tiedoin, joten apu olisi tarpeen ;)

M.B. kirjoitti:

Kaikkea yhtä täydellisen sujuvasti, eli en ainakaan vielä itseäni elättäisi yhdelläkään genrellä, varsinkaan laululla :D

Yhteisöllisyydellinen elämä on "kellunut" tietoisuuteni puolivälissä jo useamman vuoden. Mutta sosiaalisena introverttina, joka tarvitsee oman yksinäisyytensä, olen kokenut ajatuksen hankalaksi sellaisen yhteisön aktiivisena alkuunpanijana. Pelkäisin, että pettäisin muiden odotukset yhteisöllisyyden "ultimate" sosiaalisesta luonteesta, joka tosin mielestäni on vain ekstroverttien utopiaa :)

Itse ottaisin mielelläni vastuun luomuviljelystä sellaisessa yhteisössä, tosin hyvin puutteellisin tiedoin, joten apu olisi tarpeen ;)

Lue lisää

> Itse ottaisin mielelläni vastuun luomuviljelystä sellaisessa yhteisössä, tosin hyvin puutteellisin tiedoin, joten apu olisi tarpeen ;)

Puutarhaviljelyssä ja kalastuksessa voin neuvoa alkuun. Viljely, karjanhoito ja metsästys ovat impulsiiviselle luonteelleni liian sitovia tai vaaranalaisia.

> Mites muut, ootteko "maalareita", lukijoita, kirjoittajia vai

Ilmaisutaidot ovat parhaimmillaan arkisiin käytäntöihin sovellettuina tai lähimpien kanssa juhliessa. Korkeataiteet ja populääritaiteet ovat jotenkin spektaakkeliluonteisia. Kirjallisuuskin on usein parhaimmillaan kirjeitä ja keskusteluja. No joskus joku poikkeus, juhlapäivinä, seremonia.

A kirjoitti:

> Itse ottaisin mielelläni vastuun luomuviljelystä sellaisessa yhteisössä, tosin hyvin puutteellisin tiedoin, joten apu olisi tarpeen ;)

Puutarhaviljelyssä ja kalastuksessa voin neuvoa alkuun. Viljely, karjanhoito ja metsästys ovat impulsiiviselle luonteelleni liian sitovia tai vaaranalaisia.

> Mites muut, ootteko "maalareita", lukijoita, kirjoittajia vai

Ilmaisutaidot ovat parhaimmillaan arkisiin käytäntöihin sovellettuina tai lähimpien kanssa juhliessa. Korkeataiteet ja populääritaiteet ovat jotenkin spektaakkeliluonteisia. Kirjallisuuskin on usein parhaimmillaan kirjeitä ja keskusteluja. No joskus joku poikkeus, juhlapäivinä, seremonia.

Lue lisää

:) Kalastusta mietiskelinkin tuossa heinäkuussa, että miksi ihmeessä en ole vaivautunut opettelemaan...

Lätäkkö :)

M.B. kirjoitti:

Lätäkkö :)

Löytyi! :)

Kiitos. :)

Hyvä biisi.
Kuuntelin tuota tänä aamuna. ;)

:DD

http://www.youtube.com/watch?v=rV0I471rsQI&feature=related

En etsinyt tätä, mutta tämäkin on lapsenmielisen eläimellinen löytölaulu :)


*öriöriöriöri*

M.B. kirjoitti:

:DD

http://www.youtube.com/watch?v=rV0I471rsQI&feature=related

En etsinyt tätä, mutta tämäkin on lapsenmielisen eläimellinen löytölaulu :)


*öriöriöriöri*

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=1ZKIo-qlzms&NR=1

paras perjantaipiisiilöinen..

:) Voihan hyväntuulisuuden vallankumous, olivatpahan vallan loistavia!!

Mieleni temppuilee ja ykskaks tuli nostalginen olo :D

http://www.youtube.com/watch?v=ZrPaEUjtYvQ&ob=av3e