Monen miehen haaveissa on seksiä, seurustelua ja perheen perustamista... Kuitenkin jos käytännössä on neitsyt yli nelikymppisenä, ei ole kokemusta seurustelusta lainkaan ja luonnollisesti ei lapsiakaan niin milloin ihminen mielestänne voi tai milloin hänen pitäisi voida aloittaa ns. luopuminen eli surutyö ja yksinkertaisesti hyväksyä pikkuhiljaa, ettei perhettä erittäin todennäköisesti koskaan tulekaan olemaankaan ja lopettaa tutka päällä palloilu jokaisen naisen perässä. Mun mielestä surutyö pitäisi aloitta jossain vaiheessa ja lopettaa ympäristön vainoaminen.. Naiset ei voi paljon enää yli nelikymppisinä saada lapsia ja lapsettomuus koskettaa, naiset kuitenkin voivat aloittaa surutyön, koska lasten saamisella on tietty takaraja. Katkera, naisia ja kenties koko maailmaa vihaava At-mies on rasite ympäristölleen, sillä on jatkuva tutka päällä, se hakee ympäristöstään jatkuvasti tukea omille johtopäätöksilleen... kokee totuuden olevan hänen omaisuuttaan jne. esimerkkejä on loputtomiin... JOS At-mies lopettaisi katkeran kyttäilyn, vihamielisen selkäänpuukottamisen ja naurettavan saalistamisen/jahtaamisen ja yksinkertaisesti lopettaisi niin eihän se sitä tarkottaisi, etteikö hän sattumalta voisikin joskus vielä tavata jonkun At-naisen, jonka kanssa elellä onnellisena yhdessä. Ja ympäristöäkin enemmän tästä hyötyisi At-mies itse!!
Kysymys At-miehille
Nainen vm. 1970
18139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Juuri näin se on. Itse aloitin luopumisen, jota varmaan voi surutyöksikin sanoa, joskus tuossa 27-28 vuoden iässä. Vasta silloin olin kypsä ymmärtämään, että minä olen ATM. Tuohon asti olin myös tuntenut kateutta ylempiä miehiä kohtaan ja ollut katkera naisille, eli sovin hyvin kuvaukseesi. Kuvittelin jotenkin, että heidän onnensa on minulta pois. Nykyään osaan olla iloinen siitä, että kavereillani ja ystävilläni menee hyvin.
Ja asenteen muutoksesta olin hyötyjänä juuri minä itse. Se muutti elämäni paljon laadukkaammaksi ja miellyttävämmäksi.
Niin, mikä olisi sopiva ikä? Minusta voisi ajatella, että jokaisen miehen pitää kokeilla nuorena, mihin rahkeet riittävät naisten kanssa. Mutta jos nyt 25-vuotiaaksi mennessä ei ole saanut mitään muuta kuin torjuntoja ja tuottanut naisillekin huonoa oloa omilla lähestymisyrityksillä, niin ehkä siinä vaiheessa kannattaisi hyväksyä tilanne ja aloittaa "surutyö".
Ei koskaan pidä aloittaa mitään "surutyötä"! Vonkaan pillua niin kauan kuin henki pihisee. Kyylään joka ikistä teinitussukkaa silmä kovana (ja joku muukin paikka kovana). Teen lutkien elämästä helvetin jatkuvalla stalkkaamisella. Vielä vanhainkodissakin ahdistelen hoitsuja.
Hienoa :-)
On periaatekysymys että haluan kauniin naisen.
Olen vuonna 1970 syntynyt mies ja minkäänlaisia seurustelu tai seksi kokemuksia ei ole.
Olen raivoraitis enkä kulje kapakoissa, en polta, en ole mielenvikainen, harrastan säännöllistä kuntoliikuntaa, pituutta 185 ja painoa 80 ja ulkoinen olemus mielestäni ok, mutta naisia ei ole. Luonteeltani olen rauhallinen, yksinviihtyvä ja ujohko ja se onkin syy siihen että näin on käynyt.
Mitään surutyötä en ole aloittanut ja uskon että vielä joskus kohtaan elämäntoverin - lapsia tuskin enää näin vanhalla iällä tulee olemaan, joten se vähän surettaa että vanhemmuus jäänee kokematta.
Toivon oikein tosissani että joskus kohtaan ns. AT-naisen ja elellään sitten hänen kanssaan onnellisena.
Tsemppiä Mies vm. 1970. Et vaikuta katkeralta ja vihaiselta, hyvä juttu. Toivotaan kaikki, että löydät vielä etsimäsi. Joskus voi olla niinkin onnekasta että tielle sattuu ikäisesi totaaliyhäri, jonka lapsen/lapset voisit esim. adoptoida, eihän näissä bonuslapsissa mitään vikaakaan ole. Itselläni on kokemusta bonuslapsista oman lapsen lisäksi.
Mun mielestä 28 on liian nuori surutyöhön ja luopumiseen. Mä tunnen monia joilla ei ole paljoa kokemuksia ja joillain ei ollenkaan (miehiä ja naisia). He eivät koskaan avaa suutaan asiasta, mutta aavistan heidän pohdiskelevan näitä sisimmässään... Silti en näe heidän tilannettaan ollenkaan niin heikkona, kuin he itse todennäköisesti näkevät. Uskon, että heidän itsetuntonsa on sen sijaan liian heikossa hapessa ja epätasapainossa sen suhteen mitä todella ovat (ihania). Ja vaikka näistä ei koskaan suoraa puhutakaan, yritän tehdä kaikkeni heidän itsetuntoaan tukeakseni. Oikeastaan näitä ihmisiä on kaksi, molemmat ovat lähisukua minulle, ovat hyvin nöyriä niin kuin sinäkin Nöyrä ATM. Älä sinä heitä toivoa. Katkerat ja naisia vihaavat voivat sen kyllä tehdä, kun vaan ei vetoa naisiin...
Mä tiesin jo 10 vuotiaana etten pääse koskaan naimisiin enkä saa koskaan lapsia. eli just silloin kun jouduin lastenkotiin.
Mun mielestä ei pidä sortua vääränlaiseen kohtalonuskoon, vaikka oletkin kokenut rankkoja lapsuudessasi ei lapsuus saa olla yhtä kuin koko elämä, varsinkaan koko loppuelämäsi.. Häntä pystyyn!
Ei lapsuus olekkaan koko elämäni. En vaan ole uskonut etten pääse naimisiisn tai saa lapsia. en ole koskaan ollut mikään suosittu naisten keskuudessa eikä mun ulkonäkö ole mikään komea. Hampaatkin on vinot kun äidin miesystävä veteli turpaan lapsena niin et lauka murtui kaksikin kertaa. Muuten mulla on ollutkin ihan hyvä elämä. En ole sortunut alkoholin juontiin niin kuin mun veli, äiti ja isä. Töitkäkin olen tehnyt ihan riittävästi ut en vaan osaa säästää joten rahat menevät mihin milloinkin, joten mitään säästöjä mulla ei ole. Ja ei monikaan nainen köyhää miestä ota vaikka en ikinä eläisi toisen rahoilla. Olen aina pärjännyt omillani ja tehnyt työtä jotta saan rahaa jos rahat on loppunut.
Et sellasta meikän elämä.
Niin miksi 40v miehen pitäisi tyytyä 40v kurppaan? Ei ympärimaailman ole semmoista naiskulttuuria, että mies saa olla maks 5v naista vanhempi tai, että miehen tulee olle tatuoitu YTM-baarimestari.
Itä-euroopasta ja Aasiasta 40v paljon vanhempikin mies saa synnytysikäisen naisen.
Joo mutta jos mies ei koskaan ole ollut missään tekemisessä vastakkaisen sukupuolen kanssa niin mikä on todennäköisyys, että hän saa minkään ikäistä naista?
40-45 v miehen ei missään tapauksessa pidä huolia yhtäkään 40 v yh-ämmää vaan etsiä nainen ikäluolasta 30-35 v ja lapseton sellainen!
Paitsi että niitä 30-35 v. lapsettomia sinnkuja sattuu haluamaan moni muukin... Eli tämä yli 40 v. neitsytmies painii aika raskaassa sarjassa.
Vastaan tähän sen pidempiä jaarituksia selittelemättä.
Nelikymppinen AT-mies ei tapaa AT-naista, koska AT-naiset ikään katsomatta saavat satunnaisesti panomiesten munaa, ja elättelevät sen jälkeen sitten aina pari vuotta haaveita siitä, että saisivat panomiehestä oman miehen parisuhteeseen. Tämän takia sellaista naista kuin "alemman tason nainen" ei käytännössä ole olemassa. AT-naiset elävät fantasiasuhteissa satunnaisesti munaa antavien panomiesten kanssa.
Sillitrooli on tavallaan oikeassa, mut monet AT-miehet on oikeesti AT-miehiä, koska jahtaavat missejä.
Ei me mitään missejä jahdata.
En ole vielä muutamaan vuoteen nelikymppinen enkä ole koskaan seurustellut. En vihaa ketään, en edes itseäni enää nykyisin. Haluaisin toki onnellisen parisuhteen jonkun kivan naisen kanssa. Tiedän että mahdollisuuteni onnelliseen parisuhteeseen on pienehkö, mutta on se kuitenkin olemassa. En todellakaan ole kiinnostunut kenestä tahansa naisesta. Olen liikunnallinen, raitis, savuton, kasvispainotteista ruokaa syövä, kohtuullisen hyvin toimeentuleva ja maailmasta ja kulttuurista kiinnostunut. Kiinnostavalla naisella olisi hyvä olla samankaltaisia ominaisuuksia.